Aineisto

Hankkeessa haastatellaan sataa suomalaista eri puolilta Suomea. Haastateltavat ovat 7–100-vuotiaita miehiä ja naisia eri sosiaaliryhmistä. He edustavat paitsi eri puolella Suomea puhuttavia suomen ja ruotsin kielimuotoja, myös muunkielisiä väestöryhmiä.

Haastateltavien valinnassa otetaan huomioon väestöpainotettu alueellinen edustavuus siten, että nyky-Suomen kielellinen moninaisuus saadaan näkyviin. Hankkeessa haastatellaan siis paitsi suomen- ja ruotsinkielisiä, myös saamenkielisiä sekä perinteisten vähemmistökielten (karjala, romani, viittomakielet, tataari, jiddiš) ja muiden kielivähemmistöjen (venäjä, viro, somali, englanti, arabia, kurdi, kiina, albania, thai, vietnam, turkki) edustajia.

Haastattelun teemat liittyvät kunkin ihmisen asuinhistoriaan, perheeseen, elämänvaiheisiin ja niihin liittyvään kielimaisemaan, käsityksiin omasta kielenkäytöstä ja kielitaidosta sekä eri kieliin ja kielimuotoihin liittyviin asenteisiin.

Haastattelussa kysytään esimerkiksi:

  • Milloin kiinnitit ensi kertaa huomiota siihen, että ihmisillä on erilaisia puhetapoja?
  • Millaisia muistoja sinulla on äidinkielen tunneilta?
  • Muutatko joskus tietoisesti puhetapaasi?
  • Mitä kieliä osaat?
  • Mitä suomen kieli sinulle merkitsee?
  • Millä kielellä seuraat mediaa?
  • Oletko kokenut työssäsi kielellisiä paineita?

Aineisto kerätään lukuvuonna 2017–2018 pääosin opiskelijavoimin hankkeeseen liittyvällä kurssilla. Kurssi järjestetään Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Kurssia ja aineiston keruuta koordinoi post doc -tutkija Katri Priiki.

Litteroidut haastattelut tallennetaan eri alojen tutkijoiden käytettäväksi. Suomenkielisten haastattelujen arkistoinnista vastaa Kielipankki ja ruotsinkielisten Svenska litteratursällskapet i Finland.