Missä kaksi äitiä kohtaa, siellä keskustellaan näinä päivinä kouluvalinnoista. Mihin kouluun on haettu ekaluokalle, millainen päätös mahtaa tulla, mikä on hyvä koulu.
Pääkaupunkiseudun kunnilla on hieman toisistaan poikkeavat koulusijoituspolitiikat, eikä koulu aina määräydy kaavamaisesti kotiosoitteen perusteella. Toisaalta tämä on hyvä, koska varmuus koulupaikasta voisi lisätä kouluun liittyvää laskelmointia asuntomarkkinoilla. Hakemisesta eri tavoin painotettuun opetukseen on tullut merkittävä väylä päästä esittämään toiveita oman lapsen koulusta.
Kasvatustieteilijänä ja kielipainotuksessa opiskelevan lapsen äitinä näen painotetun opetuksen mielenkiintoisessa ristivalossa. Suomalaiset kasvatussosiologit ovat jo joitakin vuosia varoitelleet, että valinnanmahdollisuudet rapauttavat yhtenäistä peruskoulua. On todettu, että valikointi painottuu sekä sukupuolen, koulumenestyksen että perheen yhteiskuntaluokan mukaan. Leimallisimmin painotettu opetus on yliopistokoulutettujen äitien hyvin menestyvien tytärten valinta. Helsingissä on myös osoitettu, että kouluvalikointi lisää koulujen ja luokkien välisiä oppimiseroja.
Voin liittyä huolestuneeseen nyökyttelyyn yhteiskunnallisten erojen kasvusta. Harmittomalta vaikuttava jännittävien painotusten valinta voi tosiaan johtaa kokonaisuuden kannalta haitallisiin seurauksiin. Suomen isoissa kaupungeissa jo neljännes tai jopa yli puolet yläkoululaisista on valikoitunut pois omasta lähikoulustaan. Vaihtoehtojen runsaus pakottaa jonkinlaiseen pohdintaan niitäkin perheitä, joilla ei ole omaa paloa erityisiin valintoihin. Jos valitsemme ”tavallisen”, jääkö oma lapsemme jälkeen?
Nostan arjen tasolta muutamia havaintoja, mitä painotetussa opetuksessa oleminen merkitsee.
- Painotettu kouluopetus altistaa lapsen pyrkimiselle ja siten kilpailemiselle jopa 6-vuotiaasta lähtien.
- Lapsen luokkakaverit eivät asu naapurissa, vaan heidän kotinsa on ammuttu haulikolla ympäri kaupunkia, mistä perheet kuljettavat lapsiaan kouluun. Lapsen omakaan koulumatka ei todennäköisesti taitu viidessä minuutissa kävellen.
- Luokka on helposti kilpailullisempi ja koulumenestykseltään parempi kuin yleisopetuksen luokat. Tavanomaisella suorituksella on vaikea loistaa. Viiteryhmä, johon lapsi peilaa oman perheensä elintasoa, on usein keskivertoa vauraampi.
- Painotettu opetus sitoo tiettyyn kouluun, vaikka perhe miettisi asunnon vaihtoa. Jos painotuksesta haluaa pitää kiinni, myös yläkoulu- ja lukiovaihtoehtoja on vain kourallinen. (Toisaalta ”kourallinen” kuulostaa varmasti ruhtinaalliselta maaseudulla, ja normaalistikin perheiden muuttohaluja suitsivat tutut koulu- ja kaveripiirit.)