Aloitin opintovapaan! Nyt on käynnissä sen seitsemäs arkipäivä, ja vapaa jatkuu pääsiäiseen saakka. Alku on ollut yllättävän kiireistä. Puolisoni oli pitkällä työmatkalla, ja kirjoittelin isohkoa lehtijuttua sivutuloa varten. Huomaan, että lapsiperheen arjessa päivän tunnit pitää kaavoittaa ihan eri tavalla kuin nuorena opiskellessa.

Opintovapaa on tarkoitettu työssäkäyvien kouluttautumiseen. Opintoja varten voi saada vapaata yhteensä kaksi vuotta viiden vuoden aikana. Opintoihin voi myös hakea aikuiskoulutustukea, joka ylittää Kelan opintotuen ruhtinaallisesti mutta merkitsee silti tulojen pienentymistä.

Opintovapaan tielle alkoi kasautua tummia pilviä jo loppukeväästä, kun Suomen hallitus vilautti aikuiskoulutustuen valtionosuuden poistamista hallitusohjelmassa. Nyt asia on otettu valmisteluun, ilmenee Helsingin Sanomien uutisesta. Opintovapaata voi tietysti käyttää tuesta riippumatta, mutta monelle tulonmenetyksen kompensaatio on ollut ratkaiseva opintojen mahdollistaja.

Opintovapaata ja aikuiskoulutustukea kyllä leimaa tietty elitismi. Ne on tarkoitettu nimenomaan työssäkäyville ja työkokemusta kartuttaneille, siis oikeastaan aika etuoikeutetuille ihmisille. Voi tuntua kummalliselta, että joku jättäytyy työelämästä kesken kaiken ”itseään toteuttamaan”.

Opintovapaalla ja sen tukemisella on kuitenkin myös muutosturvaan liittyvä puoli. Koulutuksen päivittäminen tai jopa kokonaan uuden ammatin hankkiminen ovat järkeviä siirtoja tilanteessa, jossa esimerkiksi työ uhkaa kadota alta tai oma into siihen on jostain syystä hiipunut. Koulutusrahaston toimitusjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki kirjoitti jo kesällä, että aikuiskoulutustuki ”ennaltaehkäisee työttömyyttä, nostaa työllisyysastetta ja pidentää työuria”. Aikuiskoulutustuen vaikuttavuutta ovat myös työkyvyn ja työssä jaksamisen parantuminen.

Hankenin professori Anne Brunila kirjoittaa uusimmassa Tieteessä tapahtuu -lehdessä: ”Kun haasteenamme on mittava talouden rakennemuutos sekä työelämän muuttuvat osaamisvaatimukset, aikuis- ja oppisopimuskoulutukseen tehtävät leikkaukset tuntuvat kummallisilta.”

Hesarin uutisesta käy ilmi, että monet aikuiskoulutustuen käyttäjistä eivät ole erityisen hyväosaisia. Aikuiskoulutustukea saavan palkansaajan mediaaniansio oli viime vuonna reilut 2650 euroa kuukaudessa. Lähes puolet opiskelee tuen turvin sosiaali- ja terveysalaa, esimerkiksi kouluttautuu sairaanhoitajaksi.