Itellasta tulee ensi vuoden alusta Posti. Eilinen uutinen herätti paljon keskustelua ja some-pöhinää. “Onneksi”, “vihdoinkin”, “järki voitti” toistuivat monissa kommenteissa. Vastakkaisia ääniä en huomannut.

Nimenvaihdos on perusteltu ja järkevä. Posti on toimiva, konkreettinen ja perinteinen nimi. Koska Posti on posti, miksi nimi olisi muuta. Itella-nimeä perusteltiin aikoinaan kansainvälistymisellä ja toimialan muuttumisella. Toki postin toiminta on muuttunut ja muuttuu yhä, mutta se mahtuu Posti-nimen alle.  Ei sitä, että perinteisen paperikirjeen lähettämisen rinnalle on tullut sähköistä toimintaa, tarvitse nimessä osoittaa.

Moni kyseli somessa ja mediassa tuoreen nimenmuutoksen hintaa. Pääsin keskustelemaan Postista ja yritysten nimistä Ylen aamu-tv:ssä brändiasiantuntija Marco Mäkisen kanssa. Hän huomautti, että tällainen muutos on yrityksen näkökulmasta kannattava. Nimenmuutoksen tuloksena kun on suuri medianäkyvyys ja julkinen keskustelu.

Nykyään suomenkielinen nimi käy kansainvälisyyttä tavoittelevallekin yritykselle. Nimen lyhyyttä, erottuvuutta ja usein myös sen visuaalista käyttökelpoisuutta arvostetaan. Hyvänä esimerkkinä tästä on Rovio.  Lisäksi suomenkieliset nimet ovat suosittuja vaikkapa ravintoloiden niminä. Helsingissä ovat mm. Juuri, Muru, Emo, Olo, Puro, Nokka, Kuurna ja Aito.

Moni perinteinen yritysnimi sisältää henkilön- tai paikannimen. Tällöin yritys on joskus pudottanut nimestä äät ja ööt pois, kuten Vaisala ja Ahlstrom.  Kansainvälisyyden vaatimuksia. Pelkän paikannimen sisältävä yritysnimi ei puolestaan enää nykyisen lainsäädännön perusteella kelpaisi, koska nimi ei olisi riittävän yksilöivä. Vanhastaan tällaisia on aika lailla: mm. Fiskars, Outokumpu, Raisio, Tikkurila ja tietenkin Nokia (Nokiankoskesta). Hyvän kuvauksen suomalaisten pörssiyhtiöiden nimistä saa Anna Suntion gradusta.

Meillä Postista tulee Posti, mutta naapurissa lähdettiin toiseen suuntaan. Eesti Post sai uuden nimen, joka on Omniva.