Aivojen tutkimiseen kohdistuva perustutkimus selvittää, miten aivot kehittyvät ja toimivat. Perustutkimuksen tehtävä on tutkia sellaista mitä ei tiedetä. Tämä tarkoittaa, että tuloksia ei useinkaan osata ennustaa etukäteen, ja siksi perustutkimus tuottaa läpimurtoja ja uutta tieteellistä ajattelua. Vaikka perustutkimus ei suoraan tähtää uusiin innovaatioihin, huomattava osa uusista innovaatioista johtaa juurensa nimenomaan perustutkimuksesta. On arvioitu että 10 tärkeimpään lääketieteelliseen hoitoon johtaneesta tutkimuksesta melkein puolet uusista innovaatioista tuli perustutkimuksesta, joka ei varsinaisesti tutkinut kyseisiä tauteja (katso ”Why do basic research”) . Etenkin aivosairaudet ovat osoittautuneet haasteellisiksi ymmärtää, monen sairauden kohdalla on edelleen epäselvää, mikä on sairauden perimmäinen syy ja mihin hoito pitäisi kohdistaa. Ymmärtääksemme nämä asiat tarvitsemme laajan ymmärryksen siitä, miten aivot kehittyvät, toimivat ja vanhenevat normaalisti. Väestön ikääntymisen ja modernin työelämän kognitiivisten vaatimusten myötä aivosairauksien ja aivojen toimintakyvyn ylläpitämisen merkitys yhteiskunnassamme lisääntyy. Aivosairauksista aiheutuvat kokonaiskulut yhteiskunnalle ovat nykyisin jopa nelinkertaiset suhteutettuna kahteen muuhun suureen kansansairausryhmään, syöpään sekä sydän ja verisuonisairauksiin (Lindsberg et al., 2014). Parempi aivosairauksien hoito tuottaisi mittavia säästöjä yhteiskunnalle.
Kuva: Perustutkimus tuottaa perustietoutta aivojen toiminnasta. Tätä tietoutta ja perustutkimuksesta kumpuavia uusia ideoita voidaan käyttää uusien hoitomuotojen tai tuotteiden kehityksessä.
Sen sijaan, että Suomi lisäisi panostusta aivotutkimukseen, tutkimuksen resursseja leikataan rankalla kädellä. Samaan aikaan hallitus tavoittelee innovaatioiden lisäystä. Voidaankin perustellusti väittää, että perustutkimuksen leikkaukset ja uusien innovaatioiden odottelu ovat pahasti ristiriidassa. Samaan aikaan kun Suomi leikkaa tutkimuksesta, esimerkiksi Saksa lisää panostusta tutkimukseen kilpailukykynsä säilyttämiseksi (katso uutinen Naturessa), vaikka Saksan julkinen velkaantuminen on ollut Suomea voimakkaampaa viime vuosina (Eurostat 2015). Vuoden 2016 ensimmäisessä Helsingin Sanomien vieraskynässä Jorma Ollila arvosteli hallitusohjelmaa koulutus- ja tutkimusrahoituksen leikkausten osalta. Leikkaamalla koulutuksesta ja tutkimuksesta leikataan myös Suomen tulevaisuuden mahdollisuuksista. Ollila kuuluttaa yritysten sopeutumisen merkitystä; vanhoilla eväillä ei pärjää vaan on pysyttävä aallon harjalla. Huipputason tutkimuksessa pätee sama totuus: vanhoihin työtapoihin tai olemassa olevaan tietoon ei pidä tyytyä. Tutkimuksen tuottamat uudet ideat tarjoavat yrityksille uusia eväitä aallon harjalla pysymiseksi. Tutkimuksen ja yritysten kommunikoinnin sujuvoittaminen voisi auttaa tutkimustiedon siirtymistä uusiksi innovaatioiksi ja tuotteiksi. Tekesille onkin myönnetty lisärahaa elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistyön parantamiseksi. Myös tutkijat voivat parantaa omaa tiedotustaan ja tässä blogissa tarkoituksemme on kertoa tutkimustuloksistamme kansantajuisesti. Tavoitteemme on välittää nykytietoutta aivojen toiminnasta ja siitä miten voimme tätä tietoa käyttää omassa elämässämme.
Minna Huotilaisen kirjoittamassa blogi-tekstissä (tammikuu 2016) kuvatut tutkimustulokset ovat loistoesimerkki perustutkimuksen tärkeydestä. Kukaan ei voine kiistää että tulokset ja niiden pohjalta uudistetut hoitomenetelmät eivät olisi tärkeitä. Vaikka näistä hoitomenetelmien uudistuksista ei ehkä saada mittavaa rahavirtaa Suomeen, tutkimukseen satsatut rahat tulevat moninkertaisina takaisin potilaiden paremman kuntoutumisen ansiosta. Perustutkimuksesta puhuttaessa onkin hyvä muistaa että aivojen perustutkimuksesta saatavaa tietoa voidaan soveltaa monella sektorilla (lääketiede, oppimis- ja työympäristöjen kehittäminen, mainonta), mikä välillisesti tuo yhteiskunnalle rahaa ja hyvinvointia.
Tietoa kirjoittajasta: Pirta Hotulainen toimii ryhmänjohtajana Lääketieteellinen Tutkimuslaitos Minervassa ja omassa työssään hän tutkii miten hermosolujen yhteyksien toimivuutta ja määrää säädellään. Sähköposti: pirta.hotulainen@helsinki.fi
Viitteet:
- Why Do Basic Research? National Institute of General Medical Sciences
- Lindsberg et al., (2014) Aivosairaudet ovat kalleimmat kansantautimme. Duodecim 130:1721–1730.
- Saksa lisää panostusta tutkimukseen: Germany’s researchers welcome €5-billion funding boost, Nature News, 17 April 2015
Teppo Särkämö perehtyi jo psykologian opintojensa aikana niihin uusiin aivotutkimuksen löydöksiin, joissa oli havaittu musiikin kuuntelemisen voimakkaita positiivisia vaikutuksia sekä vireyteen että myös kognitiivisiin toimintoihin kuten muistiin, tarkkaavaisuuteen ja havaintotoimintoihin. Nämä tulokset olivat uusia, ja innostivat aivotutkijoita miettimään, mikä niiden taustalla voisi olla. Tutkimuksissa havaittiin musiikin kuuntelemisen aikaansaavan monenlaisia positiivisia muutoksia aivoissa: kuuloaivokuoren rakenne muokkaantui ja oppiminen ja muisti tehostuivat (1). Musiikin kuunteleminen muokkasi glutamaattireseptorien toimintaa kuuloaivokuorella ja pihtipoimun etuosassa (2). Eikä tässä vielä kaikki: musiikin kuuntelemisen huomattiin lisäävän uusien hermosolujen tuotantoa ja hermokasvutekijöiden määrää hippokampuksessa, hypotalamuksessa ja aivokuorella (3) sekä dopamiinin tuotantoa aivoissa (4).