Vaikuttavuustyöpajan jalanjälki

Kirjoittaja: Heidi Kinnunen

Glasgown yliopistossa työskentelevä Impact manager Nicol Keith ja hänen kollegansa Rose-Marie Barbeau pitivät 5.10.2017 Helsingin yliopiston päärakennuksessa työpajan tutkijoille ja tutkimushallinnossa työskenteleville.

Impact Workshop

Rose-Marie herätteli kuulijoita pohtimaan, miten vaikuttavuus toteutuu heidän työssään. Vaikuttavuutta eivät ole ainoastaan tutkimustulokset ja niiden tuominen yhteiskunnan käyttöön.

Rose-Marien ilosanoma oli, että tutkimusprojektin kaikissa vaiheissa kannattaa keskustella eri sidosryhmien kanssa. Joskus vaikuttavuus syntyy myös suunnittelematta. Monesti vaikuttavuutta voi myös suunnitella.

Tutkimusprojektin kaikissa vaiheissa kannattaa keskustella eri sidosryhmien kanssa.

Parhaat keskustelut syntyivät, kun Rose-Marie poimi yleisöstä muutaman tutkijan ja kysyi heiltä, miten he arvelivat tutkimuksensa hyödyttävän yhteiskuntaa. Eräs nuori tutkija kertoi perehtyneensä muinaisen kulttuurin monijumalaiseen uskontoon. Hän arveli, että tutkimuksella ei olisi erityistä relevanssia muuten kuin akateemisessa mielessä. Tutkijan avattua hieman asian taustaa, salissa suorastaan kohahti. Kädet nousivat ja läsnäolijat vakuuttivat vuorotellen, että tutkimus linkittyi aivan selvästi nykypäivän elämään. Muinaisen kulttuurin kuninkaat olivat hyödyntäneet uskontoa oman valtansa pönkittämisessä – aivan samoin kuin nykyäänkin näemme tapahtuvan. Tämä yhteys nykyaikaan pitäisi ehdottomasti tuoda esiin rahoitushakemuksissa!

Muinaisen kulttuurin kuninkaat olivat hyödyntäneet uskontoa oman valtansa pönkittämisessä – aivan samoin kuin nykyäänkin näemme tapahtuvan. Tämä yhteys nykyaikaan pitäisi ehdottomasti tuoda esiin rahoitushakemuksissa!

Barbeau painotti tutkijoiden ja tutkimuksen näkymistä sosiaalisessa mediassa. Se on vaikutuskanava, jota ei aina muisteta hyödyntää tarpeeksi. Vaikuttavuuden asiantuntijan mielestä omaa digitaalista jalanjälkeä kannattaa kasvattaa. ORCID-tunniste auttaa linkittämään kaikki omat artikkelit oman tunnuksen alle, vaikka urapolku kulkisi yliopistosta toiseen. Altmetriset palvelu, kuten Altmetrics ja PlumXt puolestaan helpottavat keskusteluiden seuraamisessa. Kuka on kiinnostunut juuri sinun tutkimuksestasi? Jos ei ole, voitko auttaa asiaa kirjoittamalla blogia, tviittaamalla tai Facebookin avulla?

Lentäväksi lauseeksi päivän mittaan muodostui One size doesn’t fit all. Tällä lausahduksella Keith ja Barbeau kiteyttivät vaikuttavuuden moninaisuuden. Jokainen aihe ja jokainen tutkija ovat erilaisia. Omat toimintatavat löytyvät ja kehittyvät kokeilemalla. Kertomalla tutkimuksesta itselleen sopivalla tavalla voi tavoittaa uusia kohderyhmiä, saada ideoita ja kumppaneita, mainetta ja rahoitusta.

Vesiala kaipaa tutkimusta ja yrityksiä

Quote

WWF:N Liisa Rohweder (HS Mielipide 11.6.) toi esiin tärkeän kysymyksen hallitusohjelmassa mainitun sinisen biotalouden edistämisestä kestävällä tavalla. Suomen asema vesialan kansainvälisenä osaajana on heikentynyt. Innovaatioita ja kasvuyrityksiä ei synny samalla tavalla kuin esimerkiksi terveysteknologian ja palveluiden alalla.

Vesiliiketoimintaa ajatellaan Suomessa usein kapeasti kotimarkkinoiden ja vesihuollon näkökulmasta, vaikka vesikriisi on polttavimmillaan Suomen ulkopuolella ja esimerkiksi ruokaan, maatalouteen, energiaan, terveyteen tai turvallisuuteen liittyviä mahdollisuuksia on paljon.Nykytaloudessa osaaminen on resurssi, ja tätä vesialan osaamista Suomessa on niin yksityisellä ja julkisella puolella kuin järjestökentässäkin.

Vesialan osaamista on Suomessa niin yksityisellä ja julkisella puolella kuin järjestökentässäkin.

Huippuluokan tutkimuksen ja yritysten vahvempi yhteistyö toisi yrityksille eri tieteenalojen osaamista ja tutkijoille uusia aineistoja, resursseja ja mahdollisuuden vaikuttaa tärkeiksi kokemiinsa kysymyksiin. Tehokkainta olisi tehdä todellista yhteistyötä tutkimuksen ja opetuksen saralla eri korkeakoulujen välillä ja rakentaa alalle korkeakoulujen ja yritysten elävä yhteistyö.

Helsingin yliopistossa tehdään korkeatasoista tutkimusta vesialan lisäksi myös vesiensuojelun kannalta tärkeiden maatalouden, maankäytön, kestävyystieteiden ja yhteiskuntatieteiden alalla.

Aalto-yliopisto puolestaan on vahva osaaja vesiteknologian ja tietotekniikan alalla.

Kummallakin yliopistolla on tehokas tutkimusinfrastruktuuri vesialan laboratorioiden ja teknologian saralla.

Helsingin yliopiston ja Aallon tutkijat sekä alan yritysten, julkisten toimijoiden ja järjestöjen verkosto Finnish Water Forum ovatkin jo aloittaneet vuoro­puhelun yhdessä Helsingin yli­opiston yritysyhteistyötä tukevan palvelutiimin kanssa.

Suomessa tehtävillä päätöksillä voimme ratkaista, kuinka vahvasti olemme mukana vastaamassa kansainvälisiin haasteisiin. Samalla vesiala voi tuoda osansa suomalaisen hyvinvoinnin ja työpaikkojen turvaamiseen.

Tanja Suni 
yritysyhteistyötiimi, 
Helsingin yliopisto 

Markus Tuukkanen 
toimitusjohtaja 
Finnish Water Forum

And then I met an anthropologist

When a representative of a company and a researcher meet, it can take a while to find a common language. In the COHU co-creation pilot, we’ve made an attempt to find such a common language and shared understanding. Now the dialogue part of the pilot is over and our feelings conflicted – we found a common language so well that the discussions could have continued endlessly!
Continue reading

The Fundaments of University Business Collaboration

University Industry Interaction Conference was held in Dublin this year and over 400 participants attended from all over the world. The three-day conference witnessed lively discussion on how to more efficiently facilitate cooperation between higher education institutions and businesses, including the public sector and NGOs. I attended workshops, heard several presentations, made new contacts and had eye-opening discussions – from all this I extrapolated the following three take-home messages relevant for establishing sound University-Business Collaboration (hereafter UBC).

Continue reading