Yritys – näillä ohjeilla pääset tutkimusyhteistyön alkuun

Yliopistojen laaja-alaisesta tieteellisestä tutkimuksesta on hyötyä yrityksille uusien liiketoiminta-alueiden etsinnässä ja yritysten liiketoiminnan kasvattamisessa. Yliopistot ovat jatkuvasti mukana monenlaisissa yhteistyöprojekteissa. Yhteistyö tuottaa hyötyä molemmille osapuolille, sekä yrityksille että yliopistoille.

Mutta miten päästä yliopiston kanssa konkreettisesti liikkeelle tutkimusyhteistyön aloittamisessa? Nämä ohjeet auttavat yhteistyön alkuun erityisesti Helsingin yliopiston suhteen.

1. Haasteen kuvaus. Mieti ensin mitkä ovat yrityksesi liiketoiminnan kehittämisen alueita? Mihin teemaan tarkalleen haluat löytää ratkaisuja? Yliopiston tutkijoiden tarjoama osaaminen todennäköisesti auttaa parhaiten silloin, kun kyseessä ovat laaja-alaiset, monimutkaiset haasteet. Yrityksellä tulee olla myös kykyä resursoida yhteistyö. Näin yhteistyö hyödyttää parhaiten pk-yrityksiä sekä suuria yrityksiä, joilla on kantokykyä tutkimusyhteistyön käytännön tekemiseen ja haasteen ratkaisemiseen tähtääviin toimiin.

2. Kontaktointi. Tutkimusyhteistyön aloituksen ensimmäinen askel on tutkijan tai tutkimusryhmän kanssa käytävä keskustelu. Siinä yhteisesti keskustellaan tarkemmin yrityksen haasteen asettelu (co-creation), projektin eri osapuolien roolit sekä etsitään paras tapa edetä. Jos tiedät tutkijoita jo nimeltä, voit lähestyä heitä suoraan. Usein kuitenkin sopivien tutkijoiden löytäminen on vaikeaa yliopiston tuhansien tutkijoiden joukosta.

Yliopisto tarjoaa tukipalvelua yhteistyön käynnistämiseen.

Apua on tarjolla. Helsingin yliopiston tutkimuspalveluiden yritysyhteistyön tiimi ”matchaa” yrityksesi haasteen sopiviin tutkijoihin. Tukipalvelun yhteystiedot löydät täältä. (Saman linkin takaa löydät tarinoita jo tehdyistä tutkimusyhteistyöhankkeista).

3. Yhteistyön muodot ja hinta. Tutkimusyhteistyön hinta yritykselle riippuu siitä, minkälaista tutkimusta on sovittu tehtäväksi. Yhteistyö voi olla:

a) tilaustutkimus (jolloin yritys maksaa kokonaisuudessaan tutkimuksen, tällöin yritys omistaa kaikki oikeudet tutkimukseen),

b) yhteistutkimus (useampi yritys osallistuu yliopiston kanssa saman projektin kustannuksiin, tällöin tulokset jaetaan kaikkien kesken sen mukaisesti mitä asiasta sovitaan),

c) mittaus-, aineisto- ja analyysipalveluiden osto (yritys maksaa palveluiden tilaamisesta kunkin palvelun hinnaston mukaisesti),

d) akateeminen konsultaatio (yritys ostaa lyhytaikaista asiantuntija-apua).

Tutkimusyhteistyö on sekä yritystä että yliopistoa hyödyttävää yhteistyötä. Yritykset pääsevät muun muassa kiinni uusimpaan tutkimustietoon, kasvattamaan tuotekehitystoimintaansa ja käyttämään yliopiston huippuluokan tutkimusinfrastruktuuria. Yliopiston tutkijat puolestaan pääsevät verkottumaan elinkeinoelämän kanssa ja saavat tutkimukselleen vaikuttavuutta, kun tutkimustulokset otetaan hyötykäyttöön.

Miksi tutkijan kannattaa olla somessa?

Kannattaa! Tutkijat, jotka esiintyvät somessa saavat sanomansa julki juuri siinä muodossa kuin haluavat. Heidän julkaisuihinsa viitataan useammin kuin niiden tutkijoiden, jotka eivät vieraile somessa. Parasta on, että kanavia on monia ja jokainen voi valita itselleen sopivat viestintätavat.

Blogi sopii niille, jotka haluavat kertoa työstään ja ajatuksistaan enemmän. Blogikirjoitukset voivat ilmestyä epäsäännöllisen säännöllisesti ja ne voivat kertoa myös muustakin kuin omasta tieteenteosta. Blogiin mahtuu pohdintoja ajankohtaisista asioista tai vaikka samasta alasta kirjallisuusvinkkejä kiinnostuneille.

Twitter on nopean kommunikaation väline, joka sopii erityisesti linkkien jakamiseen. Kun uusi blogikirjoitus on ilmestynyt, siitä kannattaa tviitata. Viestit ovat maksimissaan 280 merkin pituisia. Käytännössä Twitter-tilin saa avatuksi muutamassa minuutissa menemällä osoitteeseen www.twitter.com

Kun valitsee itselleen Twitter-tunnuksen, kannattaa keksiä lyhyt ja ytimekäs nimi, joka on helposti tunnistettavissa. Valitettavasti yleisimmät etunimi+sukunimiyhdistelmät on yleensä jo varattu. Keskusteluvirtoja seurataan hashtageillä (#) eli asiasanoilla, jotka johtavat kiinnostavien teemojen jäljille. Tutkijoita kiinnostavia suomenkielisiä keskusteluja käydään esim. asiasanoilla #tiede, #tutkimus, #sometiede. Helsingin yliopiston tilille pääsee taas tunnuksella @Helsinkiuni.

Wikipedia on erityisen tehokas tiedonjakoväylä. Harva tutkija on oivaltanut, että Wikipedia on avoin tietosanakirja. Kuka tahansa pääsee täydentämään sitä ja voi luoda myös uusia sivuja.

Kannattaa kurkistaa suomenkielisestä Wikipediasta, miten oma tutkimusala siellä näyttäytyy. Jos toimittaja tai poliitikko katsoo alaan liittyviä artikkeleita, löytääkö hän olennaisen tiedon? Wikipediassa on erityinen hiekkalaatikko, jossa voi kokeilla muokkaamista. Ohjeet löytyvät kunkin Wikipedia-sivun vasemmasta palkista.

Rohkeimmat tieteentekijät voivat ottaa käyttöönsä Youtuben. Luomalla videoita voi näyttää mitä mikroskoopissa näkyy, miten näytteitä otetaan, kuinka jokin toimenpide suoritetaan tai miltä jokin ilmiö näyttää. Joku saattaa muistaa Large Hadron Rap-esityksen, jonka CERN julkaisi Youtubessa, kun Higgsin bosonin etsintä kävi kuumimmillaan. Youtube-videoita voi mainostaa Twitterissä.

Taiteellisimmille ihmisille Instagram voi olla mukava väylä tulla ulos tutkijan kammiosta.

Käytännössä Instagram-tilille viedään valokuvia tai piirroksia, miksei myös kaaviokuvia. Hashtagit auttavat kiinnostuneita löytämään toistensa tilit ja vähitellen uudet tilit saavat vakituisia seuraajia.

Tieteellisempiä somekanavia ovat Researchgate.net ja LinkedIn.com, jotka kummatkin toimivat myös ammatillisen verkostoitumisen ja työn apuna. Näitä profiileja kannattaa ylläpitää säännönmukaisesti englanniksi. Koska kumpaakin kanavaa käytetään ammatillisessa mielessä kuvat ja päivitykset kannattaa tehdä varsin harkiten. On hyvä muistaa kohteliaisuussäännöt. Oman materiaalin lisäksi saa jakaa toistenkin töitä ja artikkeleita – kollegojen ja oman yliopiston näkyvyyttä kannattaa nostaa. Ystävällisyys on yleensä vastavuoroista!

Aiheeseen liittyviä linkkejä:
http://thinkwall.helsinki.fi/ (tänne ilmestyvät #helsinkiuni –tunnuksella merkityt päivitykset)
Tutkija somessa (video)
Large Hadron Rap (video)

Vaikuttavuustyöpajan jalanjälki

Glasgown yliopistossa työskentelevä Impact manager Nicol Keith ja hänen kollegansa Rose-Marie Barbeau pitivät 5.10.2017 Helsingin yliopiston päärakennuksessa työpajan tutkijoille ja tutkimushallinnossa työskenteleville.

Impact Workshop

Rose-Marie herätteli kuulijoita pohtimaan, miten vaikuttavuus toteutuu heidän työssään. Vaikuttavuutta eivät ole ainoastaan tutkimustulokset ja niiden tuominen yhteiskunnan käyttöön.

Rose-Marien ilosanoma oli, että tutkimusprojektin kaikissa vaiheissa kannattaa keskustella eri sidosryhmien kanssa. Joskus vaikuttavuus syntyy myös suunnittelematta. Monesti vaikuttavuutta voi myös suunnitella.

Tutkimusprojektin kaikissa vaiheissa kannattaa keskustella eri sidosryhmien kanssa.

Parhaat keskustelut syntyivät, kun Rose-Marie poimi yleisöstä muutaman tutkijan ja kysyi heiltä, miten he arvelivat tutkimuksensa hyödyttävän yhteiskuntaa. Eräs nuori tutkija kertoi perehtyneensä muinaisen kulttuurin monijumalaiseen uskontoon. Hän arveli, että tutkimuksella ei olisi erityistä relevanssia muuten kuin akateemisessa mielessä. Tutkijan avattua hieman asian taustaa, salissa suorastaan kohahti. Kädet nousivat ja läsnäolijat vakuuttivat vuorotellen, että tutkimus linkittyi aivan selvästi nykypäivän elämään. Muinaisen kulttuurin kuninkaat olivat hyödyntäneet uskontoa oman valtansa pönkittämisessä – aivan samoin kuin nykyäänkin näemme tapahtuvan. Tämä yhteys nykyaikaan pitäisi ehdottomasti tuoda esiin rahoitushakemuksissa!

Muinaisen kulttuurin kuninkaat olivat hyödyntäneet uskontoa oman valtansa pönkittämisessä – aivan samoin kuin nykyäänkin näemme tapahtuvan. Tämä yhteys nykyaikaan pitäisi ehdottomasti tuoda esiin rahoitushakemuksissa!

Barbeau painotti tutkijoiden ja tutkimuksen näkymistä sosiaalisessa mediassa. Se on vaikutuskanava, jota ei aina muisteta hyödyntää tarpeeksi. Vaikuttavuuden asiantuntijan mielestä omaa digitaalista jalanjälkeä kannattaa kasvattaa. ORCID-tunniste auttaa linkittämään kaikki omat artikkelit oman tunnuksen alle, vaikka urapolku kulkisi yliopistosta toiseen. Altmetriset palvelu, kuten Altmetrics ja PlumXt puolestaan helpottavat keskusteluiden seuraamisessa. Kuka on kiinnostunut juuri sinun tutkimuksestasi? Jos ei ole, voitko auttaa asiaa kirjoittamalla blogia, tviittaamalla tai Facebookin avulla?

Lentäväksi lauseeksi päivän mittaan muodostui One size doesn’t fit all. Tällä lausahduksella Keith ja Barbeau kiteyttivät vaikuttavuuden moninaisuuden. Jokainen aihe ja jokainen tutkija ovat erilaisia. Omat toimintatavat löytyvät ja kehittyvät kokeilemalla. Kertomalla tutkimuksesta itselleen sopivalla tavalla voi tavoittaa uusia kohderyhmiä, saada ideoita ja kumppaneita, mainetta ja rahoitusta.

Vesiala kaipaa tutkimusta ja yrityksiä

Quote

WWF:N Liisa Rohweder (HS Mielipide 11.6.) toi esiin tärkeän kysymyksen hallitusohjelmassa mainitun sinisen biotalouden edistämisestä kestävällä tavalla. Suomen asema vesialan kansainvälisenä osaajana on heikentynyt. Innovaatioita ja kasvuyrityksiä ei synny samalla tavalla kuin esimerkiksi terveysteknologian ja palveluiden alalla.

Vesiliiketoimintaa ajatellaan Suomessa usein kapeasti kotimarkkinoiden ja vesihuollon näkökulmasta, vaikka vesikriisi on polttavimmillaan Suomen ulkopuolella ja esimerkiksi ruokaan, maatalouteen, energiaan, terveyteen tai turvallisuuteen liittyviä mahdollisuuksia on paljon.Nykytaloudessa osaaminen on resurssi, ja tätä vesialan osaamista Suomessa on niin yksityisellä ja julkisella puolella kuin järjestökentässäkin.

Vesialan osaamista on Suomessa niin yksityisellä ja julkisella puolella kuin järjestökentässäkin.

Huippuluokan tutkimuksen ja yritysten vahvempi yhteistyö toisi yrityksille eri tieteenalojen osaamista ja tutkijoille uusia aineistoja, resursseja ja mahdollisuuden vaikuttaa tärkeiksi kokemiinsa kysymyksiin. Tehokkainta olisi tehdä todellista yhteistyötä tutkimuksen ja opetuksen saralla eri korkeakoulujen välillä ja rakentaa alalle korkeakoulujen ja yritysten elävä yhteistyö.

Helsingin yliopistossa tehdään korkeatasoista tutkimusta vesialan lisäksi myös vesiensuojelun kannalta tärkeiden maatalouden, maankäytön, kestävyystieteiden ja yhteiskuntatieteiden alalla.

Aalto-yliopisto puolestaan on vahva osaaja vesiteknologian ja tietotekniikan alalla.

Kummallakin yliopistolla on tehokas tutkimusinfrastruktuuri vesialan laboratorioiden ja teknologian saralla.

Helsingin yliopiston ja Aallon tutkijat sekä alan yritysten, julkisten toimijoiden ja järjestöjen verkosto Finnish Water Forum ovatkin jo aloittaneet vuoro­puhelun yhdessä Helsingin yli­opiston yritysyhteistyötä tukevan palvelutiimin kanssa.

Suomessa tehtävillä päätöksillä voimme ratkaista, kuinka vahvasti olemme mukana vastaamassa kansainvälisiin haasteisiin. Samalla vesiala voi tuoda osansa suomalaisen hyvinvoinnin ja työpaikkojen turvaamiseen.

Tanja Suni 
yritysyhteistyötiimi, 
Helsingin yliopisto 

Markus Tuukkanen 
toimitusjohtaja 
Finnish Water Forum