Opetusajattelua

Neljä periaatetta, jotka näkyvät työssäni, liittyvät tavallaan samaan asiaan, ihmisten arvostamiseen. Näitä ovat

  • oppijakeskeisyys
  • yhteisöllisyys
  • tekemällä oppiminen ja
  • ”vastustajan kunnioittaminen”.

Näistä kaksi ensimmäistä nimeän itselleni luonteviksi, vaikka pedagogiikkaan liittyvät teoreettiset perustelut olen niihin saanut vasta opettajan pedagogisten opintojen aikana. Kolmannen perustelut ja toimivuus tulivat myös opetusharjoittelussa erityisesti tietotekniikkaan ja liikuntaan soveltuvina. Viimeinen tulee kamppailulajien peruslähtökohdista ja soveltuu mainiosti myös kehittäjän työhön. Ihmiset eivät ole tyhmiä, vaikka olisivat tietämättömiä.

Pyrin huomioimaan koulutettavien osaamisen koulutuksia suunnitellessani ja kysyn heiltä sekä osaamisesta että tarpeista/toiveista. Tuen myös käytännön kokemuksiin: pystyn omiin käytännön kokemuksiini perustuen kertomaan opettajille, mikä toimii ja mikä ei. Opettajat haluavat, että heidän koulutukseen käyttämänsä aika on suoraan pois jatkossa tehtävästä työstä tai että se jopa vähentää työtä jatkossa. Siksi koulutuksen on täytettävä osallistujien tarpeet ja mieluiten annettava enemmänkin.

Yhteisöllisyys näkyy sekä kollegiaalisessa että verkostotyöskentelyssäni, samoin valitsemissani opetusmenetelmissä kun vain annettujen raamien puitteissa mahdollista. Pyrin saamaan koordinoimani verkoston vahvaksi vertaisryhmäksi, jonka työssä vertaisista olisi aitoa hyötyä.

Tausta-ajatteluna hyödynnän sosio-konstruktiivista oppimiskäsitystä; ihminen oppii ”hyvin” yhdessä muiden kanssa tietoa prosessoiden. Olen sen itse kokenut hyödylliseksi ja mielekkääksi, ja huomannut myös monelle muulle hyväksi. Kaikkia ei voi aina laittaa tekemään samalla tavalla, mutta kaikille on hyödyllistä joskus tehdä yhteistyötä. Lisäksi tietojenkäsittelytieteessä tuotettavat kokonaisuudet (tuotteet) ovat niin suuria, ettei niitä pysty kukaan toteuttamaan hyvin yksin; ihmisten on opittava tekemään yhteistyötä. Vaikka opetustyössä ei ”vastustajia” olekaan, on erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia. Kaikille näkökulmille on todennäköisesti perustelunsa, enkä minä voi niitä kysymättä väheksyä. Ihmiset, joille ”on vain yksi oikea tapa tehdä asia ja se on minun”, eivät todennäköisesti osaa enempää.

Uskon myös tekemällä oppimiseen. Tietokoneen käyttötaito on kuin polkupyörällä ajo: sitä pitää harjoitella, ja säännöllisellä käytöllä taidot vahvistuvat rutiineiksi. Ja vaikka ihmisellä olisi tanssikurssin alussa kaksi vasenta jalkaa, molemmat osoittautuvat harjoituksen myötä oikeiksi 🙂

Huomioin työskentelyssäni lisäksi eettiset ohjeet, eri näkökulmista:

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *