Transnationalismi, verkostot ja keskusta-periferia -dynamiikka 1800- ja 1900-lukujen Euroopassa 2012

Työpaja ”Transnationalismi, verkostot ja keskusta-periferia -dynamiikka 1800- ja 1900-lukujen Euroopassa”, pe 16.11.2012, Päätalo, kokoushuone 5, Tampereen yliopisto

OHJELMA

12.30–13.30     Lounas

13.30–14.00     Lyhyet projektiesittelyt

14.00–15.00     (Inter)nationaali kulttuuri

Kansainväliselle kulttuurille ovat 1800- ja 1900-lukujen aikana luoneet perustavan jännitteen seuraavat kaksi tekijää: yhtäältä kansalliset kulttuurin kentät, jotka ovat – vaihtelevassa määrin eri aikoina ja paikoissa – pitäneet itseään yhtenäisinä ja itsenäisinä, sekä toisaalta kansainväliset vaikutteet, viittaukset ja kontaktit, joilla on ollut keskeinen merkitys myös kaikkein kansallismielisimmillekin taiteilijoille, kirjailijoille ja intellektuelleille. Tästä johtuen yksittäisillä intellektuelleilla on usein ollut kaksoisrooli sekä ”aidosti ylikansallisen kulttuurin tasavallan” jäseninä että oman maansa kulttuurilähettiläinä ulkomailla.

Aina 1980-luvulle saakka humanistisia ja yhteiskuntatieteitä dominoi kansallinen näkökulma, jonka valossa kansallisten toimijoiden suhteita kansallisvaltion ulkopuoliseen maailmaan tarkasteltiin lähinnä jonkinlaisena välttämättömänä pahana. Parin viime vuosikymmenen aikana on tapahtunut muutos, jonka myötä nämä suhteet ovat siirtyneet marginaalista historiankirjoituksen keskiöön. Onko olemassa vaara, että kansallisesta näkökulmasta luopuminen menee jo liiankin pitkälle johtaen siihen, että tutkijat korostavat yksipuolisesti eri ilmiöiden hybridisyyttä ja jaettuja historioita sivuuttaen samalla kansallisten instituutioiden ja debattien määräävän roolin?

 

15.00–15.30     Kahvi

15.30–17.30     Keskustat ja periferiat…

Voidaan väittää, että kansainvälinen kulttuuri ja intellektuaalinen elämä ovat hierarkkisesti rakentuneita keskustojen ja periferioiden ympärille. Ne ovat toisinaan päällekkäisiä taloudellisten ja poliittisten hierarkioiden kanssa, joskus taas niistä poikkeavia. Miten näitä suhteita voidaan lähestyä eri oppiaineiden näkökulmasta? Mitä strategioita perifeeriset toimijat käyttävät, kun he asemoivat itseään kansainvälisesti? Miten keskustoihin vedotaan periferioissa käydyissä debateissa ja päinvastoin? Miten tavallisia ovat periferia-periferia -suhteet, jotka eivät ole jonkin keskustan kautta välittyneitä?

… ja verkostot

Keskusta(t)-periferia(t) -malleihin liittyen ja osin niiden vaihtoehtonakin kansainvälistä kulttuuria voidaan ymmärtää lähtien liikkeelle intellektuellien, tutkijoiden, elokuvantekijöiden jne. kansainvälisistä verkostoista. Tämä näkökulma on ollut tärkeä eri aikakausien avant-garde -toimijoiden itseymmärrykselle, ja hierarkioiden asemesta siinä korostuvat samanaikaisesti vaikuttavat, rinnakkaiset ja toisiinsa kietoutuneet verkostot, joissa kulttuuriset vaikutteet liikkuvat moniin eri suuntiin. Tästä näkökulmasta kulttuuriset ”pääkaupungit” näyttäytyvät pikemminkin risteysasemina kuin keskustoina. Miltä omien tapaustutkimustemme valossa näyttävät yhtäältä ne selitysmallit, joissa korostetaan symbolisen pääoman epätasaista jakautumista ja toisaalta mallit, joissa transnationalistista kulttuuria lähestytään ”hajasijoittuneemmasta” näkökulmasta?

 

18.30–                Illallinen, Ravinteli Bertha (Rautatienkatu 14)

 

OSALLISTUJAT

–   Marja Jalava (Yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimuksen yksikkö, Tampereen yliopisto)

–   Anneli Lehtisalo (Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto)

–   Stefan Nygård (CENS, Helsingin yliopisto / European University Institute, Firenze, Italia)

–   Emilia Palonen (Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto)

–   Johanna Rainio-Niemi (Nordwell-huippuyksikkö, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto)

–   Johan Strang (CENS, Helsingin yliopisto)

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *