”Helsingin koulukunta” – erään tutkimustradition synty

Gnostilaisuuden tutkimuksen professorin paikalta heinäkuussa eläkkeelle jäänyt Antti Marjanen piti eilen jäähyväisluentonsa yliopistolla. Varhaiskristillisyyden toiset kasvot: toisen ja kolmannen vuosisadan vaihtoehtoisia kristillisiä ajattelijoita ja suuntauksia -nimeä kantaneella luennolla Marjanen käsitteli gnostilaisuutta, markionilaisuutta ja montanolaisuutta – liikkeitä, jotka kristinuskon historiassa päätyivät häviäjien puolelle ja julistettiin harhaoppisiksi. Twiittasin luennon pääajatuksia tähän ketjuun. Lue loppuun

Podcast: vieraana TK Rasmus Tillander

Blogiviikko lähtee tällä kertaa käyntiin podcastilla, toisessa jaksossa vieraana teologian kandidaatti Rasmus Tillander. Rasmus kertoo järjestötyöstään Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistyksessä ja esittelee tulevan syksyn keskustelutilaisuuksia. Lisäksi luvassa keskustelua uskonnonfilosofiasta, erityisesti kansalaisuskonnoista ja niiden vaikutuksista yhteiskuntaan. Lue loppuun

Viikkokatsaus 7: sähköiskuja ja synkistelyä

Tunnit uhkaavat tällä hetkellä loppua kesken ja viikkokatsauksenkin kirjoittaminen venähti. Saisin työviikon helposti täyteen, vaikka en koskisi väitöskirjaan ollenkaan ja silti pitäisi olla jotain sanottavaa ensimmäisessä seminaaritapaamisessa. Sirpaleinen viikko-ohjelma täytyisi saada jotenkin järkevämmäksi.

Viikon jännittävin tapahtuma osui perjantai-iltaan, kun sain töissä sähköiskun rikkinäisestä uunista. Lääkäri totesi sydänfilmin ottamisen jälkeen, etten ”luultavasti enää tässä vaiheessa saa kuolettavia rytmihäiriöitä”, eli meno jatkuu. Pieni shokkihoito lienee joskus ihan paikallaan. Lue loppuun

Tiede lähestyy totuutta + kuinka nostaa teologisen tiedekunnan profiilia?

Uuden testamentin eksegetiikan yliopistonlehtori Risto Uro julkaisi tällä viikolla blogikirjoituksen otsikolla Tavoittelevatko tutkijat totuutta?. Kirjoituksessa Uro kritisoi ajatusta, jonka mukaan tieteellisen tutkimuksen päämääränä on totuus; tieteentekijät pikemminkin etsivät ”sen hetken parasta tietoa ja ymmärrystä tutkittavasta aiheesta”. Koska sanaa totuus viljellään erityisen paljon uskonnollisessa kontekstissa, olisi erityisesti teologien ja uskonnontutkijoiden syytä Uron mukaan varoa sen käyttöä tutkimuksissaan.

Tutkija voi todellakin herkästi menettää uskottavuutensa, jos väittää paljastaneensa lopullisen totuuden tutkimusaiheestaan – kriittiselle teorioiden testaamiselle rakentuva tiede ei yksinkertaisesti toimi niin. Totuutta julistaessa tulee samalla hypänneeksi ulos kriittisten tieteenalojen kentältä kilpailemaan muiden ”oikeaoppisten” kanssa. Lue loppuun

Keskustakampuksen TOP 5

Viisi yliopistolla vietettyä vuotta ovat saaneet aikaan urautumista. Kävelen samoja reittejä, luen samoissa paikoissa ja ostan samat eväät samasta ruokakaupasta. Yrityksen ja erehdyksen kautta olen oppinut pitämään juuri tietyistä paikoista keskustakampuksella, mitäpä niitä turhaan vaihtamaan. Tänä aamuna onkin aika päästää sisäinen Folke West valloilleen ja esitellä jokunen suosikkini. Seuraavassa siis keskustakampuksen top 5 paikat satunnaisessa järjestyksessä: Lue loppuun

Viikkokatsaus 5: Kieliopin taide

Olen kirjoittanut kielten opiskelusta jo useamman kerran, yleensä hieman turhautuneeseen sävyyn. Kaiken vuodatuksen ja avautumisen keskellä on ehkä jäänyt mainitsematta, että pidän kielistä oikeastaan todella paljon. Tällä viikolla alkanut ranskan jatkokurssi muistutti hyvin siitä, mikä niissä viehättää.

Torstain luennolla sain tehtäväksi muuttaa epämuodollisen kysymyksen muodolliseksi ja päinvastoin. Ja kyllä tuntuikin palkitsevalta onnistua! Saattaa kuulostaa vähäpätöiseltä, mutta melkein 50:n klassisen kielen opintopisteen jälkeen kaikenlaisen oman puheen ja tekstin tuottaminen on pieni kulttuurishokki. Erityisen hyvältä tuntui kuitenkin ymmärtää pitkästä aikaa uutta vieraskielistä tekstiä ja sen käyttäytymistä. Lue loppuun

Mistä tunnistaa näennäistieteen? Tarkastelussa ”tiedelehti” Luominen

Lueskelin kesällä tieteenfilosofi Inkeri Koskisen huippumielenkiintoista kirjaa Villi Suomen historia, joka käsittelee suomalaisten alkuperästä esitettyjä pseudotieteellisiä väitteitä ja pohtii samalla, mikä erottaa ne oikeasta tieteestä. Erään Koskisen esittelemän määritelmän mukaan näennäistiede:

  1. käsittelee jonkin tieteenalan tutkimia asioita.
  2. on epäluotettavaa.
  3. muodostaa opin tai on osa oppia, jonka edustajat antavat ymmärtää tuottavansa luotettavinta mahdollista tietoa kyseisestä aihepiiristä.

Olen jo pidemmän aikaa suunnitellut testaavani näitä kriteerejä johonkin aiheeseen. Tällä viikolla siihen tarjoutui oiva tilaisuus, kun Aamulehti julkaisi jutun uskonnon ja tieteen politisoitumisen vaaroista. Juttu nosti esimerkiksi politisoituneesta tiedevastaisuudesta kansanedustaja Laura Huhtasaaren ja hänen uskonsa kreationismiin. Lue loppuun

Podcast: vieraana TM Terhi Hannola

Mukavaa alkanutta viikkoa! Tänään blogitekstin sijaan tarjolla onkin kuunneltavaa. Elämää ja eksegetiikkaa -podcastin ensimmäisessä jaksossa vieraana on opintoneuvojana työskentelevä TM Terhi Hannola, jonka kanssa pääsin juttelemaan uudistuneesta tutkinnosta sekä muista Opiskelijapalveluita tällä hetkellä työllistävistä asioista. Lisäksi Terhi kertoo kiinnostuksestaan eläinetiikkaa kohtaan ja valottaa sekä sen tutkimuskysymyksiä että käytännön lähestymistapoja. Lue loppuun

Viikkokatsaus 4: Hukatut aamutunnit

Juuri nyt tarvitsisin kunnollisia rutiineja ja säännöllisen päivärytmin. Syksy on täydessä vauhdissa ja ensimmäiset deadlinet lähestyvät, joten tekemistä riittää. Kalenteri näyttää kuitenkin tällä hetkellä varsin tyhjältä, eikä minun tarvitse normaalina arkipäivänä välttämättä olla missään tai tavata ketään. Se tarkoittaa kohdallani sitä, että varsinainen työskentely venähtää helposti iltaan. Etenkin, jos keskittyminen on tätä luokkaa:

Lue loppuun