Monthly Archives: October 2007

Määritelmää ja linkkejä

Kun puhutaan sähköisestä asioinnista on syytä selvittää vastaus kysymykseen “mitä se on?” sekä vastaus kysymykseen “mitä siitä seuraa?”.

Tyhjentävää vastausta sähköisen asioinnin kaikkiin ulottuvuuksiin on lyhyessä blogientryssä hankala antaa, mutta käytettäköön tässä yhteydessä määritelmää, jota opetusministeriön asettama työryhmä “Sähköisen asioinnin edistäminen korkeakouluissa” on väliraportissaan käyttänyt. Lainataan kappale suoraan työryhmän raportista 6.12.2006:

Lopputulemaksi tuli suhteellisen laaja tulkinta, joka kattaa ”sähköisten palveluiden tarjoamisen ja käytön sekä tietojen jakamisen tietoverkkojen kautta”. Sähköiseen asiointiin nähtiin liittyvän korkeakoulujen sidosryhmien, kuten opiskelijoiden, henkilökuntaan kuuluvien tai kansalaisten tekemä asioiden sähköinen vireillepano, asian käsittely, päätöksenteko sekä päätöksestä ilmoittaminen ja päätöksen arkistointi, mutta myös korkeakouluissa käytössä olevien tietojärjestelmien välinen ja korkeakoulurajat ylittävä sähköinen tiedonvaihto.

Kuten Klaus Lindbergin esityksestä 6.2.2006 näkyy, kyse sähköisessä asioinnissa on suurelta osin prosesseista. Tekniikka ja työkalut ovat pikemminkin prosessien vaatimukset täyttäviä järjestelmiä ja työkaluja. Kyse on siis siitä, miten organisaatio haluaa toimia ja kuinka se toteuttaa strategisten tavoitteiden toteutumista.

Mikäli asiaa ajateltaisiin pelkästään välineiden hankintana, vaarana olisi se, että tosiasiallisia toimintaprosesseja määrittäisivät ne, jotka tuottavat ohjelmistoja tai verkkopalveluita. Mikäli organisaatio taas ei ole määritellyt, kuvannut ja jalkauttanut omia ydinprosessejaan, uhkana on sellaisten syntyminen ad hoc ja osana päivittäisen työn tekemistä. Luonnollisesti on niin, että osassa asioita toimintaprosessin vapaus on hyödyllistä ja tehokasta, mutta suuremmissa ja strategisen tason asioissa on tarvetta määritellä asioita selkeämmin.

Sähköisen asioinnin kehittäminen on merkittävissä määrin myös johtamisen ja päätöksenteon kysymys. Ja se on itseasiassa ihan hyvä asia.

Ja sitten muutamia linkkejä aiheeseen:

EDIT 18.10.2007

Semanttista webiä

Semanttinen Web tullessaan muuttaa sisällönhallintaa ja tapaa, jolla sisällönhallintaa ylläpidetään. Sisällön hallinnasta siirrtyään kohti sisällön integrointia. Sisällön hallinnoijista tulee integraattoreita, jotka liittävät muualta saatavia tiedonpalasia oikeisiin paikkoihin sen sijaan, että itse tuottaisivat kyseisen tiedon.

 Kehitys tuo monenlaisia hyötyjä ja haasteita sähköisille asiointipalveluille ja verkkojulkaisemiselle.

 – Kun informaatiota vaihdetaan palvelintasolla jostain lähteestä toisaalla julkaistavaksi, on informaation käyttöoikeuksien ja tietosuojakysymysten oltava toteuttajille ja ylläpitäjille selkeitä asioita. Mitä tahansa ei voi integroida minne tahansa, vaikka sen pystyisikin helposti tekemään.

– Kun verkkoon tuotetaan informaatiota, on semanttisen webin kontekstissa pystyttävä myös määrittelemään sen julkisuus ja julkaistavuus nykyistä laajemmin.

– Kun tiedonpalasia kootaa jonnekin, niin toteutuksessa on pohdittava sitä, miten ja minne tietoa voidaan mahdollisesti tarvita ja toteutuksessa pitäisi käyttää aina standardeja eikä lukita informaatiota räätälöityjen toteutusten taakse.

– Sisällöntuottajille ensisijaiseksi kysymykseksi nousee semanttisen webin maailmassa se, mistä voisin integroida haluamani tiedon omassa palvelussani julkaistavaksi sen sijaan, että käyttäisin sen julkaisemiseen perinteisiä tekstipohjaisia keinoja. Se taas vaatii sisällön tuottajilta myös nykyistä teknisempää ajattelutapaa ja ymmärrystä.

– Sisällön tuottajat voivat ryhtyä pohtimaan aidosti tiedon hyödynnettävyyttä ja yhdistelemistä nykyistä laajemmin, kuten aiemmin linkatussa artikkelissa kuvaillaan. Jälleen tiedon tuottajien pitää muuttaa hieman ajattelutapaansa suoraviivaisesta julkaisemisesta dynaamisemmaksi, mutta myös pohtia jokaisen tiedon integroinnin relevanssia. Ei ole ihan sama mitä tietoa yhdistetään mihinkin.

Semanttinen web on ilmiselvästi hyödyllinen idea, mutta myös riskialtis sille, että sitä hyödynntetään itse sisällön kannalta väärin. Totuutta kun semanttinen webkään ei pysty ratkaisemaan. 

VYSE1998 on nyt JIT2007

Julkinen sektori ottaa IT-hankinnoissaan käyttöön uudet sopimusehdot (JIT 2007) 8.10.2007 alkaen.

Niitä sovelletaan valtion virastojen, laitosten, liikelaitosten ja rahastojen sekä kuntien ja kuntayhtymien IT-tuotteiden ja palvelujen hankinnoissa.

VYSE 1998 -sopimusehdot siirtyvät siis historiaan ja JIT2007 ehdot korvaavat ne. Uutena asiana JIT2007 -ehdoissa on se, että myös kuntakenttä ottaa ne käyttöön.

Tiedote aiheesta

JIT2007 -sopimusehdot JHS166-suosituksena

Jälleen uusi verkostoitumispalvelu – FriendFeed

Päivän uutisvirrasta poimittuna havainto uudesta verkostopalvelusta. FriendFeed-palvelun idea on kerätä kaveripiirin tekemiset jollakin 25 palvelusta siten, että ne voi katsoa FriendFeedissä yhdestä syötevirrasta. Jos kaveri siis syöttää informaatioita johonkin mukana olevista palveluista, niistä saatava syöte voidaan tarkistaa kerralla FriendFeedistä. Tällä hetkellä mukana ovat seuraavat palvelut:

  • Amazon.com Wishlists
  • Blogs
  • del.icio.us
  • Digg
  • Facebook
  • Flickr
  • Furl
  • Google Reader
  • Google Shared Stuff
  • iLike
  • Jaiku
  • Last.fm
  • LinkedIn
  • Netflix
  • Picasa Web Albums
  • Pownce
  • Reddit
  • SmugMug
  • StumbleUpon
  • Tumblr
  • Twitter
  • Yelp
  • YouTube
  • Zooomr

Kyse on eräänlaisesta web 2.0 -palveluiden koostepalvelusta, jonka tarkoitus on kaiketi pyrkiä helpottamaan tapahtumien seuraamista oman kaveripiirin osalta erilaisten verkostopalvelujen valtameressä. Niinpä, kukapa sitä jaksaisi tai edes ehtisi käydä joka paikassa tarkistamassa kuka on tehnyt mitä minnekin.

Tämä blogi

Tämän blogin tarkoitus on tasaisen satunnaisesti kerätä ja koostaa erilaisia sähköiseen asiointiin, verkkopalveluihin, verkkopalveluiden käytettävyyteen, verkkojulkaisemiseen, web 2.0:aan ja muuhun vastaavaan liittyviä asioita.

Tarkoitus on kerätä, jäsentää ja jakaa erilaisten palveluiden kehittämiseeen liittyviä ideoita ja ajatuksia. Kuten blogien luonteeseen kuuluu, asiat ovat myös kommentoitavissa.

Tässä blogissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä edusta esimerkiksi työnantajan tai minkään muunkaan viiteryhmän mielipiteitä.