Lähiruokaa, luomuruokaa vai lähiluomua?

Luomu- ja lähiruoasta puhutaan usein samassa yhteyssä, vaikka kyse on hyvinkin erilaisista asioista. Huonoimmassa tilanteessa lähiruoka voi edelleen olla sitä samaa “puhdasta suomalaista ruokaa” jota on lobattu vuosikymmenet, ilman että sillä olisi perusteltua taustaa puhtaudelle tai suurempaa terveys- tai ympäristölisäarvoa kuluttajalle. Valitettavasti tällä “puhtaalla suomalaisella ruoalla” ei ole mitään brändi/markkina-arvoa Suomen ulkopuolella. Kun kuluttajat haluavat luomuruokaa, viitaten luomutuotteiden 40% kasvaneisiin markkinoihin, ei lähiruoalla pystytä täyttämään tätä tarvetta.

Elintarvikeketjut ovat kehittyneet kohti globaalia, alueellisesti keskittynyttä sekä lineaarista toimintamallia, josta seuraa maaltamuuttoa, sosiaalisten rakenteiden disintegraatiota sekä ravinteiden kierrättämisen vaikeutumisen vuoksi kasvavia ravinnevalumia Itämereen (Kahiluoto ym., 2005). Edes EU:n luomumaatalouden säädökset eivät ole pyrkineet edistämään paikallisten ruokaketjujen syntyä, orgaanisen aineen kierrätystä kasvi- ja eläintilojen välillä tai tuotannon sekä kulutuksen välillä, minkä seurauksena nämä tuotanto-ominaisuudet eivät ole kehittyneet haluttuun suuntaan (Kahiluoto ym., 2005). Mikäli lähi- ja luomuruoalla halutaan saavuttaa ympäristöetuja on integroitava kotieläin- ja kasvinviljelytilat ja purettava maatalouden alueellista erikoistumista,korvattava kemialliset lanniotteet typensitojakasvien käytöllä ja orgaanisilla lannoitteillla.

Luomutilalla kasvinvuorotuksen ja viljelykierron avulla luodaan tuotannon perusta, joka tavanomaisessa tuotannossa on taloudellisesti kannattavampi hoitaa ulkopuolisten tuotantopanosten avulla, kuten lannoitteiden ja rikkakasvitorjunnan avulla (Lötjönen ym.,2004). Tämä on mahdollistanut tavanomaisessa tuotannossa erikoistumisen tila- ja aluetasolla, mutta joka on suurempien tuotantoyksiköiden vuoksi johtanut ympäristöongelmiin. On kuitenkin varauduttava siihen, että maatalouden tuotantopanosten hinta jatkaa kohoamista, eikä täten lisää tavanomaisen tuotannon kilpailuetua.

Yleinen käsitys ”puhtaasta suomalaisesta ruoasta” on ollut luomun kehittymisen suurin este, sillä jos maatalouspolitiikassamme olisi esitetty luomua puhtaampana vaihtoehtona tavanomaiselle tuotannolle, se olisi ollut viesti siitä, että muu kotimainen ruoka ei ole puhdasta (Luomuinstituuttiraportti). Eräs ongelma on kuitenkin se, että Suomessa luomun kehittämisessä on korostettu markkinalähtöisyyttä; nyt kun kauppa ja kuluttajat ovat lähteneet asiaan mukaan, tarjonta ei ole pysynyt perässä ja luomun heikko saatavuus lisää nyt luomun tuontia (Luomuinstituuttiraportti). Suuri osa luomutuotannon kasvintuotannosta käytetään yhä rehuna tavanomaisilla tiloilla, mikä on johtanut alhaiseen luomutuotteiden määrään luomupeltoalaan nähden (Koikkalainen ym.,2011). Tämä porsaanreikä tulisi tukkia, jotta luomutuotannon tehokkuus ja tuotantomäärät kasvaisivat.

Luomutuotannon siirtymäaika, luomutuotantoon tarvittava pitkäjänteisyys sekä mahdollisesti nopeasti muuttuvat tukijärjestelmät aiheuttavat epävarmuutta tuottajien keskuudessa (Koikkalainen ym.,2011). Luomutuotannossa parempi kannattavuus on yksi luomutuotantoon siirtymisen motiiveista, sillä useimpina vuosina luomun kannattavuus on ollut parempi kuin tavanomaisessa tuotannossa; vuonna 2011 tavanomaisen tilan kannattavuuskertoimeksi ennustettiin 0,37 luomutilojen 0,60 (Koikkalainen ym.,2011).

BERAS-hankkeen (Baltic Ecological Recycling Agriculture and Society) edistämä ravinteita tehokkaasti kierrättävä luomuviljely (ERA) edustaa uudenlaista lähtökohtaa maatalouspolitiikkaan. Lähtökohtana ei olisikaan taloudellinen eloonjäämistaistelu, ylituotannon ajoilta periytyvä sopeuttamisajattelu, vaan uutena ruoka- ja maatalouspoliittisena lähtökohtana olisi sellaisen maatalouden tuotantotavan ja rakenteen tavoittelu, joka vastaa kansalaisten toiveita paikallisuudesta, ympäristöystävällisyydestä ja kulttuurisesta laadusta.

Ja ratkaisuna on Lähiluomu.
Koikkalainen, Kauko., Seuri, Pentti., Koivisto, Anu., Tauriainen, Jukka., Hyvönen, Terho,. Regina, Kristiina. 2011. Luomu 50 – mitä tarkoittaisi jos 50% Suomen viljelyalasta siirtyisi luomuun. MTT raportti 36

Lötjönen, Timo., Muuttomaa, Elina.,Koikkalainen, Kauko.,Seuri., Pentti & Klemola, Esa. 2004. Laajamittaisen luomutuotannon teknologia – taloudellinen  toteutettavuus ja ekologinen kestävyys. Maa- ja elintarviketalous 44. MTT

Kahiluoto, Helena., Granstedt, Artur., Backman, Stefan., Fischer, Holger., Hannula, Annamari., Kakriainen, Salla., Krumalova, Veronica., Larsson, Markus., Lehto, Tiina., Nousiainen, Marko., Pylkkänen, Päivi., Schneider, Thomas., Seppänen, Laura., Seuri, Pentti., Sumelius, John., Thomsson, Olof., Vesala, Kari., Vihma, Antto. Localisation and recycling in rural food systems – impact and solutions. Researching sustainable systems. Proceedings of the First Scientific Conference of the International Society of Organic Agriculture Research (ISOFAR), held in Cooperation with the International Federation of Organic Agriculture Movements (IFOAM) and the National Association for Sustainable Agriculture, Australia (NASAA), 21-23 September, 2005

Järjestämme Villa Elfvikissä 6.5. lähiluomu- ja
harrastepuutarhatapahtuman koko perheelle klo 10-15. Lähiluomu- ja taimitori levittäytyy luontotalon pihamaalle. Tule tapaamaan uusimaalaisia viljelijöitä, keskutelemaan luomutuotannosta ja ostamaan heiltä luomutuotteita.

Tilaisuudessa järjestetään puutarha- ja luomuaiheisia pieniä teemaluentoja sekä lapsilla on mahdollisuus päästä istuttamaan omat taimensa!
Tilaisuudessa esitellään Biolanin kotipuutarhurille soveltuvia kasvusäkkejä
sekä tutustutaan hyötykasvien kasvatukseen. Kahvila Satakielessä voit nauttia annoksen paikallista luomuruokaa tai kokeilla, miltä maistuu luomugrillimakkara! Tapahtuman järjestelyistä vastaa luomutuotantoa edistävä EU-hanke BERAS.

Päivän teemaluennot:

*klo 11.30 Puhtaamman Itämeren ruokavalio,Kim Westerlig, BERAS
*klo 11.50 Ruokaa rippeistä, Saara Valtonen, HSY
*klo 12.10 Ruukkuviljelyllä luomuvihanneksia, Anu Ranta, Hyötykasviyhdistys
*klo 13.00 Kompostointikurssi (kesto 2 tuntia) puutarhaneuvoja Kirsi Tuominen, HSY

Puuhaa perheille:

*Sormet multaan klo 10, 12 tai 14: Ota mukaan oma purkki, niin saat siihen mullan ja siemenen. Mukaan saat myös ohjeet, miten siemenestä kasvatetaan luomuvihanneksia ruokapöytään!
*Satuhetki klo 11 Mäyrän metsässä
*Talutusratsastusta klo 11.30 – 13.30 islanninhevosilla Sagalla ja Freijalla

Puhtaamman Itämeren ruokavalio (Diet for a Clean Baltic)


BERAS (Baltic Ecological Recycling Agriculture and Society), Itämeren valuma-alueen ekologisen kierrättävän maatalouden hanke, edistää kaikissa Itämeren valuma-alueen maissa ajatusta ravinteiden kierrätyksestä ruokajärjestelmässä.

BERAS-hanke on kehittänyt tavoitteidensa julkituomiseksi Puhtaamman Itämeren ruokavalion. Ruokavalion ateriat koostetaan raaka-aineista, joiden viljelyssä ravinteiden kierrätys toteutuu mahdollisimman hyvin. Tavoitteena on, että niin kotitaloudet kuin ravintolat, suurkeittiöt ja catering-yhtiöt voisivat valita mahdollisuuden toimia ympäristön kannalta vastuullisesti ruoan ja sen raaka-aineiden valinnoissa. BERAS-hanke haluaa tuoda Itämeren suojelun osaksi yhteiskunnan toimintaa.

Puhtaamman Itämeren ruokavalio on paitsi ravinnekierrätystä, usein myös luomua. Tämä siksi, että luomutuotannossa perusajatus on ravinteiden kierrätys. EU:n luomumaatalouden säädökset eivät ole pyrkineet edistämään paikallisten ruokaketjujen syntyä, orgaanisen aineen kierrätystä kasvi- ja eläintilojen välillä tai tuotannon sekä kulutuksen välillä, minkä seurauksena nämä tuotanto-ominaisuudet eivät ole kehittyneet haluttuun suuntaan (Kahiluoto ym., 2005). Luomu on kuitenkin useimmilla ekotehokkuuden mittareilla tutkitusti ympäristöystävällisempi tuotantotapa kuin ns. tavanomainen tuotanto. Loimaalla sijaitseva Suomen BIC-keskus (BERAS Implementation Center) Heikkilän luomutilalla ja Sarka-museossa toimii kierrättävän ERA-viljelyn (Ecological Recycling Agriculture) ja ”Sustainable food society”-konseptin esittelypaikkana, joka antaa kävijöille hyvän esimerkin kestävän kehityksen mukaisesta maataloudesta ja ravinnontuotannosta.

Ravinteiden kierrätys ei kuitenkaan edellytä luomutuotantotapaa eikä luomusertifiointia. Eräänä ongelmana kierrätyksen esteelle voidaan nähdä Suomen maatalouden rakenne, jossa kasvinviljely- ja kotieläintilat ovat eriytyneet omiksi tuotantosuunnikseen ja muodostaneet alueellisesti omat keskittymänsä eri osiin Suomea. Tutkimuksen mukaan korkean kierrätysasteen avulla, integroimalla kotieläin- ja kasvinviljelytiloja sekä typensitojakasvien käytöllä voidaan maatalouden ravinneylijäämän määrää vähentää verrattuna tuotantomalliin, jossa eläin- ja kasvi -tuotantomallit ovat rakenteellisesti erotettuina (Kahiluoto ym., 2005).

ERA-viljelyn ravinnekierrätysmalli voisi edustaa uudenlaista ajatusta osana maataloustukipoliittisia toimia. Suomen BERAS-hanke painottaa maatalouden lisäksi kalastusta: Itämeren rannikkovesistä ja sisävesistämme on nostettavissa maukasta kalaa ja siten ravinteita takaisin ruokajärjestelmän kiertoon. Miksi toisimme seitiä jos voimme hyödyntää paikallisia kalakantojamme?

BERAS-hankkeessa Puhtaamman Itämeren ruoan kriteerit ovat seuraavat:

  • Hyvää, nautittavaa ja terveellistä ruokaa
  • Lähiluomuruokaa, erityisesti jos mahdollista ERA-luomua
  • Paikallista ruokaa
  • Kausiruokaa
  • Tasapainoisia aterioita – enemmän vihanneksia ja täysjyväviljaa, vähemmän lihaa
  •  Vähemmän ruoan hävikkiä

Ravintola Juuri Helsingissä pyrkii noudattamaan näitä periaatteita omassa toiminnassaan ja siten edistämään kestävää ruokakulttuuria.

Kevään tulevia tapahtumia

Järjestämme Villa Elfvikissä 6.5. ravinteiden kierrätys- ja
harrastepuutarhatapahtuman koko perheelle. Tapahtuma on osa Beras Implementation -hanketta, joka kuuluu Baltic Sea Region -hankekokonaisuuteen ja jonka tarkoituksena on suojella Itämeren luontoa. Tilaisuudessa myydään Beras-hankkeen viljelijöiden tuotteita ja muitakin lähiluomuajatukseen sopivia tuotteita. Tilaisuudessa esitellään Biolanin kotipuutarhureille soveltuvia tuotteita, myydän taimia sekä siemeniä. Lapsille järjestetään taimityöpaja. Villa Elfvikin ravintola tarjoaa aiheeseen sopivaa ruokaa ja kahvileipää.

Villa Elfvikissä järjestettiin viime syksynä “Luomua läheltä” -tapahtuma, jossa vieraili päivän aikana noin 800- 1000 osallistujaa. Vierailijamäärä yllätti meidät kaikki ja tuotteet kävivät hyvin kaupaksi! Ohjelmassa oli mm. luomuun ja ympäristöön liittyviä tietoiskuja.

October

“Local organic”-happening; restaurant Juuri was demonstrating different ecological tidbits.

Local organic-happening was a big success; it was evaluated that approximately 800 visitors visited this happening. Our happening offered a big variety of ecological food; root vegetables, eggs, meat, grain products etc.

Topics of the speeches were; Diet for a clean Baltic, how agriculture affects the Baltic Sea, challenges in organic farming, organic farming & environment and ecological food.

Restaurant Juuri and their cooking demonstrations interested many visitors. They showed that delicious ecological food can be cooked from simple, quality ingredients.

In the beginning of the day, tables were still full…

Whats happening in BERAS project?


Luomua läheltä -tapahtuma su 9.10. klo 10-15
”Lähiruokatori levittäytyy luontotalon pihamaalle. Tule tapaamaan uusimaalaisia
viljelijöitä, keskutelemaan luomutuotannosta ja ostamaan heiltä luomutuotteita. Tapahtumassa on myynnissä kattavasti kauden satoa eri luomutuottajilta, kuten jauhoja, vihanneksia, munia sekä lihaa. Sisällä talossa pääset myös kuulemaan, miten ruoantuotanto vaikuttaa Itämeren tilaan ja kurkistamaan kuvamateriaalin välityksellä erilaisille luomutiloille. Tilaisuudessa kokki Antti Ahokas ravintola Juuresta valmistaa maukasta ja ekologista ruokaa kauden raaka-aineista vieraiden maisteltavaksi. Kahvila Satakielessä voit nauttia annoksen paikallista luomuruokaa. Tapahtuman järjestelyistä vastaa luomutuotantoa edistävä EU-hanke BERAS.

Tapahtuman tausta

Baltic Ecological Recycling Agriculture and Society- projekti eli BERAS-hanke tähtää Itämeren hyvinvointiin vahvistamalla sekä ruokatuotannon että maaseudun ekologista kestävyyttä ja kehitystä. Tavoitteena on ravinteita kierrättävä maatalous, jossa hyödynnetään uusiutuvia sekä paikallisia resursseja ja vähennetään maatalouden päästöjä Itämereen. Projektiin on sitoutunut 9 Itämerta ympäröivää maata

Ekologinen kierrättävä maatalous on ruokatuotantoa ilman kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita. Ravinteiden sekä kotimaisten lannoitteiden ja rehujen tehokkaammalla kierrätyksellä vähennetään maatalouden aiheuttamaa ravinnekuormaa Itämereen ja parannetaan alueellista ravinnetasapainoa. Suomessa BERAS-hankkeen toimintaa hoitaa Helsingin yliopiston maataloustieteen laitos ja Maatalouden tutkimuskeskus Mikkeli.

Diet for a clean Baltic – Puhtaamman Itämeren ruokavalio

Suomalainen ruuanvalmistus ja Itämeren paikallinen suojelu yhdistyvät BERAS-hankkeessa. Hankkeen tavoitteisiin kuuluu luomulähiruoan käytön edistäminen kotona kuin myös ravintoloissa. Puhtaamman Itämeren ateriakokonaisuudessa suositaan sekä luomua että puhtaasti tuotettua lähiruokaa kasvukausien ja raaka-ainesesonkien mukaisesti.  Ruuanvalmistusta pyritään kehitettämään ekologisempaan suuntaan esimerkiksi lisäämällä jätteiden kierrätystä, vähentämällä ruoan hävikkiä ja energian käyttöä.

Linkki tapahtuman tiedotteeseen: http://blogs.helsinki.fi/berasimplementation/?attachment_id=103


Welcome to “Organic farmers’ market” ( luomua läheltä) -happening to Villa Elfvik in Espoo in 9.10.2011 from 10-15.– meet farmers

-buy organic food and products

-hear some words from the experts about organic production, Baltic Sea and food systems

-taste some organic food mabe by Antti Ahokas from the restaurant Juuri