Lähiruokaa, luomuruokaa vai lähiluomua?

Luomu- ja lähiruoasta puhutaan usein samassa yhteyssä, vaikka kyse on hyvinkin erilaisista asioista. Huonoimmassa tilanteessa lähiruoka voi edelleen olla sitä samaa “puhdasta suomalaista ruokaa” jota on lobattu vuosikymmenet, ilman että sillä olisi perusteltua taustaa puhtaudelle tai suurempaa terveys- tai ympäristölisäarvoa kuluttajalle. Valitettavasti tällä “puhtaalla suomalaisella ruoalla” ei ole mitään brändi/markkina-arvoa Suomen ulkopuolella. Kun kuluttajat haluavat luomuruokaa, viitaten luomutuotteiden 40% kasvaneisiin markkinoihin, ei lähiruoalla pystytä täyttämään tätä tarvetta.

Elintarvikeketjut ovat kehittyneet kohti globaalia, alueellisesti keskittynyttä sekä lineaarista toimintamallia, josta seuraa maaltamuuttoa, sosiaalisten rakenteiden disintegraatiota sekä ravinteiden kierrättämisen vaikeutumisen vuoksi kasvavia ravinnevalumia Itämereen (Kahiluoto ym., 2005). Edes EU:n luomumaatalouden säädökset eivät ole pyrkineet edistämään paikallisten ruokaketjujen syntyä, orgaanisen aineen kierrätystä kasvi- ja eläintilojen välillä tai tuotannon sekä kulutuksen välillä, minkä seurauksena nämä tuotanto-ominaisuudet eivät ole kehittyneet haluttuun suuntaan (Kahiluoto ym., 2005). Mikäli lähi- ja luomuruoalla halutaan saavuttaa ympäristöetuja on integroitava kotieläin- ja kasvinviljelytilat ja purettava maatalouden alueellista erikoistumista,korvattava kemialliset lanniotteet typensitojakasvien käytöllä ja orgaanisilla lannoitteillla.

Luomutilalla kasvinvuorotuksen ja viljelykierron avulla luodaan tuotannon perusta, joka tavanomaisessa tuotannossa on taloudellisesti kannattavampi hoitaa ulkopuolisten tuotantopanosten avulla, kuten lannoitteiden ja rikkakasvitorjunnan avulla (Lötjönen ym.,2004). Tämä on mahdollistanut tavanomaisessa tuotannossa erikoistumisen tila- ja aluetasolla, mutta joka on suurempien tuotantoyksiköiden vuoksi johtanut ympäristöongelmiin. On kuitenkin varauduttava siihen, että maatalouden tuotantopanosten hinta jatkaa kohoamista, eikä täten lisää tavanomaisen tuotannon kilpailuetua.

Yleinen käsitys ”puhtaasta suomalaisesta ruoasta” on ollut luomun kehittymisen suurin este, sillä jos maatalouspolitiikassamme olisi esitetty luomua puhtaampana vaihtoehtona tavanomaiselle tuotannolle, se olisi ollut viesti siitä, että muu kotimainen ruoka ei ole puhdasta (Luomuinstituuttiraportti). Eräs ongelma on kuitenkin se, että Suomessa luomun kehittämisessä on korostettu markkinalähtöisyyttä; nyt kun kauppa ja kuluttajat ovat lähteneet asiaan mukaan, tarjonta ei ole pysynyt perässä ja luomun heikko saatavuus lisää nyt luomun tuontia (Luomuinstituuttiraportti). Suuri osa luomutuotannon kasvintuotannosta käytetään yhä rehuna tavanomaisilla tiloilla, mikä on johtanut alhaiseen luomutuotteiden määrään luomupeltoalaan nähden (Koikkalainen ym.,2011). Tämä porsaanreikä tulisi tukkia, jotta luomutuotannon tehokkuus ja tuotantomäärät kasvaisivat.

Luomutuotannon siirtymäaika, luomutuotantoon tarvittava pitkäjänteisyys sekä mahdollisesti nopeasti muuttuvat tukijärjestelmät aiheuttavat epävarmuutta tuottajien keskuudessa (Koikkalainen ym.,2011). Luomutuotannossa parempi kannattavuus on yksi luomutuotantoon siirtymisen motiiveista, sillä useimpina vuosina luomun kannattavuus on ollut parempi kuin tavanomaisessa tuotannossa; vuonna 2011 tavanomaisen tilan kannattavuuskertoimeksi ennustettiin 0,37 luomutilojen 0,60 (Koikkalainen ym.,2011).

BERAS-hankkeen (Baltic Ecological Recycling Agriculture and Society) edistämä ravinteita tehokkaasti kierrättävä luomuviljely (ERA) edustaa uudenlaista lähtökohtaa maatalouspolitiikkaan. Lähtökohtana ei olisikaan taloudellinen eloonjäämistaistelu, ylituotannon ajoilta periytyvä sopeuttamisajattelu, vaan uutena ruoka- ja maatalouspoliittisena lähtökohtana olisi sellaisen maatalouden tuotantotavan ja rakenteen tavoittelu, joka vastaa kansalaisten toiveita paikallisuudesta, ympäristöystävällisyydestä ja kulttuurisesta laadusta.

Ja ratkaisuna on Lähiluomu.
Koikkalainen, Kauko., Seuri, Pentti., Koivisto, Anu., Tauriainen, Jukka., Hyvönen, Terho,. Regina, Kristiina. 2011. Luomu 50 – mitä tarkoittaisi jos 50% Suomen viljelyalasta siirtyisi luomuun. MTT raportti 36

Lötjönen, Timo., Muuttomaa, Elina.,Koikkalainen, Kauko.,Seuri., Pentti & Klemola, Esa. 2004. Laajamittaisen luomutuotannon teknologia – taloudellinen  toteutettavuus ja ekologinen kestävyys. Maa- ja elintarviketalous 44. MTT

Kahiluoto, Helena., Granstedt, Artur., Backman, Stefan., Fischer, Holger., Hannula, Annamari., Kakriainen, Salla., Krumalova, Veronica., Larsson, Markus., Lehto, Tiina., Nousiainen, Marko., Pylkkänen, Päivi., Schneider, Thomas., Seppänen, Laura., Seuri, Pentti., Sumelius, John., Thomsson, Olof., Vesala, Kari., Vihma, Antto. Localisation and recycling in rural food systems – impact and solutions. Researching sustainable systems. Proceedings of the First Scientific Conference of the International Society of Organic Agriculture Research (ISOFAR), held in Cooperation with the International Federation of Organic Agriculture Movements (IFOAM) and the National Association for Sustainable Agriculture, Australia (NASAA), 21-23 September, 2005

Järjestämme Villa Elfvikissä 6.5. lähiluomu- ja
harrastepuutarhatapahtuman koko perheelle klo 10-15. Lähiluomu- ja taimitori levittäytyy luontotalon pihamaalle. Tule tapaamaan uusimaalaisia viljelijöitä, keskutelemaan luomutuotannosta ja ostamaan heiltä luomutuotteita.

Tilaisuudessa järjestetään puutarha- ja luomuaiheisia pieniä teemaluentoja sekä lapsilla on mahdollisuus päästä istuttamaan omat taimensa!
Tilaisuudessa esitellään Biolanin kotipuutarhurille soveltuvia kasvusäkkejä
sekä tutustutaan hyötykasvien kasvatukseen. Kahvila Satakielessä voit nauttia annoksen paikallista luomuruokaa tai kokeilla, miltä maistuu luomugrillimakkara! Tapahtuman järjestelyistä vastaa luomutuotantoa edistävä EU-hanke BERAS.

Päivän teemaluennot:

*klo 11.30 Puhtaamman Itämeren ruokavalio,Kim Westerlig, BERAS
*klo 11.50 Ruokaa rippeistä, Saara Valtonen, HSY
*klo 12.10 Ruukkuviljelyllä luomuvihanneksia, Anu Ranta, Hyötykasviyhdistys
*klo 13.00 Kompostointikurssi (kesto 2 tuntia) puutarhaneuvoja Kirsi Tuominen, HSY

Puuhaa perheille:

*Sormet multaan klo 10, 12 tai 14: Ota mukaan oma purkki, niin saat siihen mullan ja siemenen. Mukaan saat myös ohjeet, miten siemenestä kasvatetaan luomuvihanneksia ruokapöytään!
*Satuhetki klo 11 Mäyrän metsässä
*Talutusratsastusta klo 11.30 – 13.30 islanninhevosilla Sagalla ja Freijalla