Category Archives: Media

KaTu ja media

Törmäsin tähän mainintaan, että Yle on uutisoinut kaksikielisistä tutkinnoista. Siksi päätin vääntää tämmöisen pikku mediakatsauksen.

Googlausinspiraation lähteille minut vienyt uutinen kuvailee opiskelumahdollisuuden lisäksi myös Vaasan alueen kieli-ilmapiiriä. Kaksikielinen ohjelma on vetänyt toisen haastatellun juristiopiskelijan paikkakunnalle peräti Espoosta asti.

Yliopistomme omassa uutisessa Vaasasta vastavalmistunut kehuu kielitaidosta olleen hyötyä työmarkkinoilla. Kaksikielisesti opiskelleiden kehutaan myös olleen tyytyväisiä valintaansa. Ehkä sinustakin voisi tulla tyytyväinen KaTu-opiskelija. 😉 Tässä uutisessa lisäksi paljastuu, että idea KaTu:n on nyysitty Sveitsistä.

Onnistuin googlaamaan käsiini myös uutisen, jossa kerrotaan kaksikielisten tutkintojen saapumisesta biologian koulutusohjelmaan. Tässä mainitaan, että kohtalainen ruotsin taito pitäisi olla. Et siis tarvitse ultratäydellistä kielitaitoa selvitäksesi KaTu:sta yhtenä kappaleena.

HYK:n fuksiwikistä löytyy tietoa siitä, mitä kemian kursseja pyörii ruotsiksi tänä lukuvuonna. Wiki myös vinkkaa, että matematiikalla ja fysiikalla on hyvinkin paljon ruotsinkielistä opetusta. Kumpulasta siis löytyy sivuainemahdollisuuksia på svenska. Jos haluat isona opettajaksi, kyseisen kampuksen suuntaan kannattaa kurkoittaa muutenkin.

Kaiken kaikkiaan olen hieman pettynyt, että en onnistunut löytämään tämän enempää uutisointia aiheesta.

 

 

Mielenkiintoisia korkeakoulu-uutisia på svenska

Ylen ruotsinkielisissä uutisissa on viime päivinä käsitelty korkeakoulutuksen ongelmia. http://svenska.yle.fi/fixa-hogskolan on osoite, jota kautta pääset ruotsinkielen taitosi salliessa lukemaan kaikkea jännittävää. Tässä jotain poimintoja:

Ruotsinkielisillä juristiopiskelijoilla on ongelmia termistön kanssa, koska kirjallisuutta on vain suomeksi. Itse olen välillä kokenut lievästi samansukuista epätoivoa englanninkielisen kirjallisuuden kanssa. Lopulta sitten löytyi vahingossa oikea termi tietylle aivojen alueelle (“ventraalitegmentaalitumake”).

Luennoitsijoiden pedagoginen pätevyys tai pätemättömyys herättää keskustelua myös ruotsinkielisellä puolella. Esimerkiksi teitä mahdollisesti sivuainemielessä kiinnostava Svenska social- och kommunalhögskolan kertoo jutussa, millaista pätevyyttä vaatii opetushenkilökunnaltaan.

Korkeakouluopiskelijoista vain joka kolmas pääsee suositeltuun 55 opintopisteeseen vuodessa (mitä minun ei ehkä pitäisi mainita fukseille suunnatussa blogissa…).  Toisaalta maailmassa on toivoa, sillä ainakin ÅA:n psykologian opiskelijat kehuvat hyvän opinto-ohjauksen auttaneen tahkoamaan noppia. Oma rehtorimme näkyy tarjoavan pikkutäkynä haalarimerkin 55 opintopisteeseen per vuosi yltäville. Kaikki ongelmat opintotahdissa eivät ole opiskelijoista lähtöisin: ainakin ÅA:ssa myönnetään, että kurssien opintopistemääriä ei ole aina laskettu oikein.

Lopuksi törmäytän teidät lukijani perimmäiseen kysymykseen. Unelma-ala vai järkivalinta? Tällä kertaa vastakkainasetelluiksi ovat päässeet journalistiikka ja muovitekniikka. Jutun toimittajakin ilmeisesti pääsi lopulta kunnolliseen työpaikkaan. Kommenteissa on herkullista vääntöä filosofien tarpeellisuudesta. Esimerkkifilosofi kertoo hyötyneensä opinnoistaan, vaikka hänen työnsä ei aivan suoraan niihin liitykään.

—-

Menkää ja seuratkaa Ylen ruotsinkielistä tarjontaa! Aina välillä sieltä löytyy kaikkea jännää, jota ei ole saatavilla suomeksi. Palaan asiaan,  jos löydän sieltä jatkossakin muuta mielenkiintoista ja blogin teemaan ainakin melkein sopivaa.