Leikit ja pelit

Pelit, leikit ja draama ovat monipuolisesti kehittäviä – niillä voidaan saavuttaa niin tiedollisia, taidollisia ja affektiivisia tavoitteita. Pelejä suunnitellessa ja pelatessa luovuus, itsetuntemus ja yhteistoiminnallisuus korostuvat. Opetuksessa voidaan käyttää valmiita pelejä tai opettaja ja oppilaat voivat itse luoda pelejä. Pelejä ja leikkejä voidaan käyttää luokkahuoneessa tai koulun ulkopuolella. Lähteminen koulusta ulos luontoon voimistaa lasten luontosuhdetta. Peleillä voidaan myös integroida useita oppiaineita.

Pelin ja leikin määritelmä ja käsitteiden erot ovat kiisteltyjä kysymyksiä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että leikki on vapaampaa toimintaa, jossa säännöt eivät ole yhtä tiukkoja. Leikki on toimintana spontaania verrattuna peliin, joka vaatii tavoitteellisempaa tavoitteiden saavuttamista. Tämän sivuston taustamateriaalit käsittelevät lähinnä pelejä.

Pelin rakenteeseen kuuluu muun muassa seuraavia piirteitä:

  • säännöt ja tasapuolisuus
  • tavoite ja kilpailullisuus
  • interaktiivisuus ja vapaus toimia


Kuten edellä mainittu, peleissä on aina tietyt säännöt, joiden mukaan pelataan. Sääntöjä voi muutella pelien välillä, mutta pelin aikana sääntöjen muuttaminen koetaan epäreiluksi. Tämä johtuu siitä, että peli on lähtökohdiltaan tasapuolinen: ketään pelaaja ei aseteta pelin sääntöjen perusteella epäsuotuisaan asemaan. Pelissä on aina tietty tavoite, joka pelaajien pitäisi saavuttaa. Tavoitteen toteutumista mitataan esimerkiksi keräämällä pisteitä. Lopulta peli on interaktiivinen: pelaajan toimet muuttavat pelitilannetta ja pelaajalla on vapaus valita useista eri toimintavaihtoehdoista ja –tavoista. Tämä johtaa siihen, että pelin lopputulos on aina erilainen.

Pelien keskeinen ominaisuus, joka on hyödyksi oppimiselle, on että opiskelijat voivat vapaasti kokeilla erilaisia toimintatapoja ja –taktiikoita ja siten onnistua tai epäonnistua. Pelissä epäonnistuminen on luontainen tapa toimia ja oppia paremmaksi pelaajaksi. Pelien muista motivaatiota lisäävistä ominaisuuksista on paljon tutkimusta ja tuloksetkin ovat paikoitellen ristiriitaisia.

Pelien merkitys on viime aikoina korostunut pelillisyyden (engl. gamification) suosion noustessa. Pelillistämisellä tarkoitaan pelien toiminnan tuomista erilaisiin ympäristöihin. Tarmo Toikkasella on oiva huomio, että koulu sinänsä on jo peli: se on interaktiivinen järjestelmä, jossa pelaaja voi pelin sääntöjen sisällä suorittaa tavoitteellisia tehtäviä, joista saa palautteena pisteitä.

Pelejä on hyvin monenlaisia, esimerkiksi:

Pelejä voidaan myös luokitella niiden rakenteellisuuden mukaan. Yksinkertaisimmat pelit ovat annettujen tehtävien suorittamista – esimerkiksi biologian koe on oikeastaan rakenteeltaan peli! Monipuolisemmissa peleissä opiskelija pääsee toimimaan vapaammin ja kokeilemaan laajemmin eri toimintatapoja.
Tällä sivustolla käsittelemme tarkemmin tietokonepelejä ja niistä etenkin pelien ohjelmointia ja lisätyn todellisuuden käyttöä. Lisäksi pelit voivat soveltua hyvin maasto-opetukseen. Keskeiseksi teemaksi nousee pelien käyttö tieteellisten mallien ymmärtämiseksi.