Mallit opetuksessa

Mallien käyttö opetuksessa

Biologia on kiitollinen oppiaine, koska siinä voi käyttää paljon todellista havaintomateriaalia. Kuitenkin on paljon myös sellaisia aihealueita, jossa malleja täytyy käyttää. Esimerkiksi ilmiöitä tai mikroskooppisia kohteita on usein mahdotonta nähdä oikeassa koossa. Malleina käytetäänkin piirroskuvia, muovista tai muusta materiaalista valmistettuja malleja.

Mallit ovat oiva apuväline eri kohteiden havainnollistamiseen. Mutta ne voivat synnyttää oppijassa myös väärinkäsityksiä, mikäli ajatusyhteyttä kohteen ja mallin välille ei pystytä luomaan. Siksi opettajan on malleja käyttäessä erityisesti varmistettava, että yhteys on ymmärretty siten kuin mallin tekijä sen on ajatellut. Esimerkiksi jos kasvihuoneilmiön yhteydessä käytetään analogiamallina kasvihuonetta, opettajan on varmistettava, että kaikilla oppilailla on kokemus kasvihuoneesta ja he ymmärtävät mistä opettaja puhuu.

Erilaisia malleja
– teoriamallit
– historialliset mallit
– konkretiamallit
– virtuaaliset mallit
– analogiamallit

Malli ei ole:
– todellinen kappale tai teko
– todellisen kohteen kopio
– mallin kelvollisuus riippuu siitä, kuka sen on tehnyt
– malli vaihdetaan, jos esittäjä haluaa vaihtaa sen

Malli on:
– edustaa kohdetta
– auttaa kohteen käsitteellistämisessä
– tarjoaa mahdollisuuden keskustella kohteesta ja sen ominaisuuksista
– mallia testataan tai koetellaan ja vaihdetaan tarpeen tullessa