Tehtävämonisteita

Seuraavat monisteet on Elisabet Rautasen suunnittelmia ja piirtämiä. 

Seuraavien monisteiden tarkoitus on toimia alempien ajattelutaidon tasojen (muistaminen ja ymmärtäminen) oppimisen tehostajana. Ne voi joko tulostaa tai täyttää sähköisesti – pdf-version sarakkeet voi täyttää koneella.

Monisteissa ei ole ohjeistusta monisteen tekemiseen, koska tarkoituksena on myös työstää jokaisen omaa tapaa tehdä itselleen muistiinpanoja. Opettajan ohjeistuksesta riippuen monisteet voivat toimia niin muistiinpanovälineenä, kotiläksynä kuin kertauksenkin tukena.

Maakiitäjäisten oppimiskyky

Välineet

  • T-labyrintti
  • muovilaatikoita (esim. tukkukarkkilaatikko)
  • kariketta

Maakiitäjäiset ovat helposti löydettäviä hyönteisiä, joita voidaan käyttää hyödyksi käyttäytymiskokeissa. Keväästä syksyyn maakiitäjäisiä voi löytää lehtometsistä ja tuoreilta kankailta helposti: maahan kaivetaan isohko kuoppa, johon asetetaan tukkukarkkilaatikko, tai joku muu riittävän korkea (> 3 cm) sileä- ja suorareunainen laatikko. Laatikko pitää asettaa kuoppaan niin, että laatikon reuna ei ole maantasoa korkeammalla ja että laatikon ja maan väliin ei jää koloa. Suurin osa maakiitäjäisistä on yöaktiivisia, joten seuraavana aamuna kannattaa tarkastaa onko ansaan päätynyt maakiitäjäisiä ja vapauttaa muut hyönteiset ja eläimet, jotka ovat päätyneet ansaan.

Maakiitäjäisiä voi pitää elossa laatikossa huoneenlämmössä, kun niille on järjestetty suojaa ja riittävästi kosteutta. Maakiitäjäiset ovat aggressiivisia, joten kaksi koirasta samassa laatikossa saattaa aiheuttaa ongelmia.

Maakiitäjäisten oppimiskykyä voi tutkia T-labyrintissä. Se on nimensä mukaisesti T:n muotoinen labyrintti, johon maakiitäjäinen vapautetaan ja jonka päässä maakiitäjäinen voi valita kääntyykö se oikeaan vai vasempaan.

Toiselle puolelle labyrinttiä voidaan asettaa suoja tai esimerkiksi ruokaa, jolloin maakiitäjäinen tuntee puolen houkuttelevaksi. Toisen puolen voi jättää tyhjäksi, tai siitä voi tehdä epämiellyttävämmän, esimerkiksi lisäämällä sinne suolaa tai – kuten kerran on onnistuneesti tehty – sitomalla muurahaisen liekaan.

Yksittäinen maakiitäjäisyksilö lasketaan labyrintin alkuun kymmenen kertaa ja joka kerta huomiodaan 1) kumpaan suuntaan maakiitäjäinen kääntyy labyrintin päässä ja 2) kuinka kauan maakiitäjäisellä kestää labyrintin päähän. Jos maakiitäjäiset oppivat, niiden pitäisi yhä useammin valita oikea puoli ja päätyä sinne nopeammin.

 

Unipäiväkirja unen vaikutuksen tarkkailuun

Päiväkirjat ovat hyvä tapa hahmottaa ihmisen päivittäisiä rytmejä. Jos ihmiseltä kysyy suoraan kuinka paljon hän nukkuu, tulos on aina epätarkka. Unipäiväkirjan pitäminen muutaman päivän ajan antaa paljon luotettavamman kuvan.

Valmiita unipäiväkirjoja ohjeineen löytyy esimerkiksi Työterveyslaitoksen (pdf) tai Terve Koululainen -hankkeen sivuilta (pdf).

Unipäiväkirjaan kannattaa lisätä nukkumisaikojen lisäksi muun muassa seuraavia nukahtamiseen vaikuttavia asioita:

  • Kofeiinipitoiset juomat (kahvi, tee, kolajuomat)
  • Syöminen ennen nukkumista
  • Liikunta
  • Television tai muun näytön katselu
  • Tietokoneen, tabletin tai kännykän käyttö sängyssä
  • Huolet, ongelmat, stressaavat asiat

Näillä voidaan arvioida miten eri tekijät vaikuttavat nukahtamiseen, ja toisaalta miten nukahtamista voidaan helpottaa. Vireystasoa arvioimalla voidaan arvioida onko unen määrä riittävä vai liian pieni.

THL:n kouluterveyskyselystä löytyy vertailutietoa koululaisten keskimääräisistä nukkuma-ajoista.

Hermoimpulssi-simulaatio

Tällä yksinkertaisella havainnostamisella voidaan selventää, miten hermoimpulssi liikkuu eteenpäin hermoa pitkin.

Luokan oppilaat asetetaan kahteen vierekkäin kulkevaan jonoon. Oppilaat asettavat kätensä edessä olevan olkapäälle. Jonon viimeinen laittaa hermoimpulssin liikkeelle puristamalla edessäolevan olkapäätä. Kun puristuksen tuntee omassa olkapäässään, viesti lähetetään eteenpäin puristamalla edellä seisovan olkapäätä. Jonon ensimmäinen ilmoittaa, vaikkapa huutamalla HEP, kun viesti on saapunut perille.

Peliä voidaan harjoitella muutaman kerran ja katsoa kumpi jonoista on nopeampi. Viestiä voidaan muutella muun muassa kokeilemalla ei-dominoivalla kädellä (eli esimerkiksi oikeakätiset vasemmalla kädellä) tai laittamalla viestiä eteenpäin muin tavoin.

Ihminen: Polvirefleksi

Lähde: Lappalainen, A. 2003. Biologianoppiminen 2000-luvulla. Osa 1 .Harjoitustöitä. Helsingin yliopiston opettajakoulutuslaitos.
Tee näin:
  • Istu pöydällä jalat aivan pöydän reunalla riippuen.
  • Anna parin etsiä polvilumpiosi alareuna.
  • Sulje silmät ja rentoudu.
  • Parisi jännittää toisen käden sormet suorina ja napauttaa kämmensyrjällä jänteeseen polvilumpion alapuolelle.
Tuloksia:
Polvi ojentuu eli sääri potkaisee eteenpäin. ”Potkaisu” on venytysrefleksi. Suoraan reisilihaksen päähän liittyvän jänteen venyminen napautuksen voimasta laukaisee refleksin.
Tehtävän taustaa:
Tehtävässä havainnoidaan venytysrefleksi ja huomataan että refleksiliike tiedostetaan vasta sen tapahduttua. Refleksit jaetaan koukistus- ja venytysreflekseihin. Kehon pystyasennon säilyttäminen ja joustava liikunta perustuvat jatkuviin venytysreflekseihin. Lääkäri saattaa kokeilla polvirefleksiä tutkiakseen hermoston toimintaa. Monet koukistusrefleksit suojaavat kehoa vammoilta. Esim. kuuman esineen kosketuksesta aiheutunut nopea käden koukistus on koukistusrefleksi. Nämä refleksit ovat lihas refleksejä. Muita lihasrefleksejä on esim. pupillirefleksi. Siinä silmäterä supistuu valon vaikutuksesta.