Englantilainen aamiainen oli herkkua. Papuja tosin vaikutti olevan koko tölkillisen verran, mikä oli enemmän kuin tarpeeksi. Söin aamiaisen yksin pienessä ruokailusalissa, koko talo tuntui olevan vielä unessa puoli yhdeksän aikaan.
Aamiaisen jälkeen lähdin etsimään Tescoa, paikallista Prisman tai K-citymarketin vastinetta. Ajattelin samalla käydä katsomassa Birmingham City Universityn pohjoiskampuksen, missä tulen opiskelemaan seuraavat kolme kuukautta.
Respasta saamani ohjeet eivät olleet mutkikkaat (oikealle, vasemmalle ja vasemmalle), mutta onnistuin silti eksymään. Löysin hyvin yliopistokampukselle, mutta sitten kävelin seuraavasta risteyksestä todennäköisesti vikaan. Onneksi tänään on ollut kaunis ilma, joten pieni mutka matkaan ei haitannut.
Maisemat olivat suurimmaksi osaksi kauniita – vanhoja englantilaisia rivitaloja vieri vieressä ja yllättävän paljon vihreää. Talot olivat paikoittain kuitenkin tosi hoitamattoman näköisiä ja kivilaatoitetuilla etupihoilla oli monesti roskia ja rakennusjätettä.
Löydettyäni vihdoin Tescolle kello oli vasta kymmentä vaille yksitoista. Siinä sitten pönötin paikallisten mummojen ja kyllästyneen näköisten lapsiperheiden kanssa odotellen kaupan aukeamista.
Tesco ja toinen paikallinen hypermarketti Asda, ovat kuulemma parhaat päivittäistavarakaupat alueella. Tescosta saa ruokatarvikkeiden lisäksi kaikkea matkapuhelinliittymistä pyyhkeisiin ja tyynyliinoihin. Yritinkin samalla hoitaa puhelinliittymäasian, mutta myyjä halusi kovasti, että ottaisin kuukausiliittymän sopimuksella, jota en aivan ymmärtänyt. Lupasin pohtia asiaa.
Huomenna tapaan yliopiston kansainvälisten asioiden koordinaattorin Miriamin, jonka kanssa on tarkoitus valita kurssit syksyksi.
Englantilainen aamiainen.