Sari Hämäläinen
Teen tilastotieteen kurssitehtäviä kuunnellen taustalla Aino Vennan karheanpehmeää laulua. Mieheni peittää avokonttorin hälyn tietokoneella työskennellessään kuuntelemalla musiikkia kuulokkeilla. Kerran viikossa hän palaa kotiin silminnähden rentoutuneena kiireisen työpäivän jälkeen pidetyistä kuoroharjoituksista. Kuusivuotias poikani sen sijaan ei halua kuunnella mielimusiikkiaan taustamusiikkina, vaan hänen täytyy keskittyä musiikkiin täysin, ja mieluiten breikata musiikin tahdissa. Musiikin käyttötapamme ovat erilaiset, mutta meitä yhdistää se, että musiikki virkistää meitä, saa meidät toimimaan, herättää meissä tunteita ja vaikuttaa keskittymiseemme. Perheenjäsenillämme ei onneksi ole ruuhkavuosien ja lapsuuden tuomien keskittymisen ja ajan hallinnan pulmien lisäksi muita suurempia keskittymisen tai tarkkaavuuden ongelmia. Mielimusiikin kuuntelu ja musiikki voivat kuitenkin auttaa myös niitä, joilla on todellisia keskittymisen ja tarkkaavuuden vaikeuksia keskittymään ja suoriutumaan paremmin tehtävistään.
Musiikki aktivoi hyvin laajasti eri aivoalueita. Musiikin harrastamisella on osoitettu olevan monipuolisia positiivisia vaikutuksia terveiden henkilöiden kognitiivisiin taitoihin, tarkkaavaisuuteen ja toiminnanohjaukseen. Sekä kuunneltu että itse tuotettu musiikki auttavat myös kuntoutuksessa. Musiikilla ja mielimusiikin kuuntelulla onkin havaittu olevan tarkkaavaisuutta ja vireystilaa muokkaavia vaikutuksia myös ADHD-oireisiin lapsiin. ADHD- (attention-deficit /hyperactivity disorder) eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on kehityksellinen, neurobiologinen häiriö, jonka keskeisenä oireina ovat keskittymisvaikeudet, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Itse valitun taustamusiikin on havaittu vähentävän ADHD-oireisten poikien häiriöalttiutta ja parantavan heidän suoriutumista matematiikan tehtävissä. Musiikkiterapian kuntouttavasta vaikutuksesta ADHD-oireisten nuorten poikien oireiden, kuten motorisen impulsiivisuuden, levottomuuden ja tarkkaamattomuuden vähenemiseen on myös saatu varovaisia tuloksia.
Tutkimukset musiikin ja musiikkiterapian vaikutuksista ADHD-oireisten lasten ja nuorten kuntoutuksessa ovat kuitenkin vasta alussa. Jäämmekin mielenkiinnolla odottamaan tutkimustuloksia. Sillä välin voimme pitää mielessämme lupaavat havainnot musiikin merkityksestä niin ADHD-oireisten kuin “tavallistenkin” lasten ja nuorten keskittymisen apuna, ja unohtaa huolen tai motkottamisen lapsen tai nuoren taustamusiikin kuuntelusta läksyjen teossa tai itsenäisen työn vaiheessa oppitunneilla. Ehkäpä hän vain käyttää musiikkia luontaisesti säätelemään vireystilaansa ja keskittymistään!
Kirjallisuutta aiheesta:
Abikoff H., Courtney M. E., Szeibel P.J. & Koplewicz H. S. (1996). The effects of auditory stimulation on the arithmetic performance of children with ADHD and nondisabled chil-dren. Journal of Learning Disabilities, 29, 238–46.
Käypä hoito -suositus: Lasten ja nuorten ADHD. Osoitteessa: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50061
Rickson, D. J. (2006). Instructional and improvisational models of music therapy with ado-lescents who have Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD): A comparison of the effects on motor impulsivity. Journal of Music Therapy 43 (1), 39-62.
Särkämö, T. & Huotilainen, M. (2012). Musiikkia aivoille läpi elämän. Suomen Lääkärilehti 17, vsk 67, 1334-1339a.