Arjen rauhankone

Vihapuheeseen ja trolleihin keskittyvä keskustelu sosiaalisesta mediasta on vienyt huomion yhtä lailla tärkeästä ilmiöstä: ihmisten halusta paneutua toisten ongelmiin ja kannustaa toisia vaikeissa elämäntilanteissa. Kuten hankkeemme toteuttamaan Suomi24:n käyttäjäkyselyyn vastannut toteaa, palstoilta ”löytyy yllättävän paljon empaattisia ihmisiä”. Käyttäjien myönteisissä kokemuksissa toistuvat auttaminen ja avun saaminen. Kyselyyn vastanneet kiittävät kirjoittajia, jotka aikaa ja vaivaa säästämättä paneutuvat käytännön pulmiin ja toisten ongelmiin. Moni muistaa tietokoneisiin, esimerkiksi viruksiin tai käynnistysongelmiin saadun ratkaisun. Palstalta pyydettyyn neuvoon tuli vastaus puolessa tunnissa: ”Siitä tuli hyvä mieli”.

Ihmisiä askarruttavat terveydenhuoltoon ruoanlaittoon, remontteihin ja lemmikkieläimiin liittyvät kysymykset. Kysymyksiin löytyy usein jo googlaamalla vastaus. Miksei kakku nouse? Miten leikata koiran kynnet? Vastaukset näihin ja moniin muihin kysymyksiin löytyvät Suomi24-palstoilta.

Kun yhteiskuntatieteilijät suuntaavat katseen verkon negatiivisiin puoliin, vertaistuen merkitys ohitetaan. Citizen Mindcapes –hankkeen näkökulmasta tämä vääristymä ohjaa sitä, miten avointa Suomi24-aineistoa käytetään. Tiedämme aineiston avulla enemmän trollauksesta ja vihan ilmauksista, mutta vertaistuen yhteiskunnallinen arvo on edelleen heikko. Verkossa ilmaistu vertaistuki näyttäytyy puuhasteluna, joka tapahtuu ihmisten välisissä suhteissa, hyvää hyvyyttä. Sen suhdetta laajempiin yhteiskunnallisiin voimiin, kuten oikeudenmukaisuuteen tai yhteiskuntaa lujittaviin verkostoihin, ei nähdä. Kärjistäen: vihapuhe on yhteiskunnallista, mutta vertaistuki on jokaisen oma asia.

Suomi24 on paikka, josta ihmiset ovat hakeneet yli vuosikymmenen ajan elämälleen kaikupohjaa epätietoisuuden ja yksinäisyyden hetkinä. Yksinäisyyteen on vaikea eläytyä, jos siitä ei ole omakohtaista kokemusta. Kaikkihan haluavat joskus olla yksin. Yksinäisyys ei kuitenkaan ole valinta vaan sosiaalista osattomuutta, joka tuottaa syvää inhimillistä kärsimystä.

Elämän sosiaalinen tyhjyys ja autius näyttäytyvät Suomi24 foorumin käyttäjäkyselyssä kiitollisuutena. Vastaukset ovat lyhyitä ja niistä voi vain arvuutella kirjoittajan kokemuksia. Ne kertovat kuitenkin siitä, miten tärkeää on kohdata tukijoita ja samalla tavalla ajattelevia. ”En ole yksin”, kirjoittaa yksi kyselyyn vastanneista. ”Chatti on saattanut pelastaa vuosien varrella ihmishenkiä”, arvelee toinen.

Työttömyys ja taloudellinen huono-osaisuus on helpommin kestettävissä, kun siitä voi vaihtaa kokemuksia. Ihmiset neuvovat toisiaan Kela-asioinnissa, sairauksiin ja eläkkeisiin liittyvissä etuisuuksissa.

Käyttäjäkyselyn vastaajat kertovat, kuinka elämän murroskohdissa palstalta on löytynyt samassa tilanteessa olevia. Raskautta yrittävä on jakanut pettymyksen palstalla kuukautisten alkaessa. Ilo raskauden vihdoin alkaessa on jaettu naisten kesken ja ”odotusajan hermoilut ja ihmeellisyydet toisiamme tukien”. Toinen kirjoittaja kertoo hämmästyneensä avioeron jälkeen kuinka fiksua porukkaa keskustelupalstoilta löytyy: ”Sain laastarisuhteen täältä ja eheydyin ihmisenä.”

Timo Honkelan hieno teos Rauhankone visioi, kuinka tekoäly ja koneoppiminen valjastetaan yhteisymmärryksen ja rauhantyön edistämiseen. Verkon keskusteluissa jauhaa arkisempi rauhankone: ihmisten halu helpottaa toisten elämää  ja edistää tulevaisuudenuskoa. Vertaistuen kytkeminen yhteiskunnalliseen hyvän tuottamiseen ei välttämättä vaadi suuria edistysaskelia. Honkelan kuvaamia positiivisia voimia voi käyttää myös olemassa olevien merkitysneuvottelujen ja rauhan eleiden tunnistamiseen. Teknologian kehittämisen ohella tulisi vahvistaa rakentavaa keskustelua ylläpitäviä ihmisvoimia — näille ihmisvoimille on jo nimikin. Heitä kutsutaan moderaattoreiksi tai yhteisömanagereiksi.

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *