CoPassion yhdistää positiivisen psykologian ja työelämän tutkimuksen

Joukko CoPassion-hankkeen tutkijoita osallistui kesäkuussa 2015 positiivisen psykologian maailmankonferenssiin Floridassa. Konferenssin järjesti International Positive Psychology Foundation (IPPA). Mukana seminaarissa olivat tutkijat Miia Paakkanen, Kaisa Vuorinen, Frank Martela, Lotta Uusitalo-Malmivaara ja Jari Hakanen. Tiimi keskittyy hankkeessa myötätuntointerventioiden eli yritysten arjessa tehtävien konkreettisten myötätuntoharjoitteiden vaikuttavuuden tutkimukseen.

IMG_5103CoPassion-tutkimus herätti kiinnostusta konferenssissa

CoPassion-tutkijat esittelivät tutkimushanketta Disney Worldissa järjestetyssä maailmankonferenssissa seminaariesityksessään Transforming Business Through Compassion. Tutkijat herättelivät kuulijoita ajattelemaan, mitä myötätunto on ja miten sitä voi organisaatioissa lisätä. ”Yleisö esitti upeita määritelmiä myötätunnosta” Jari Hakanen kertoo. Tutkijat myös demonstroivat yleisön kanssa tunnetaito- ja luonteenvahvuuskoulutuksien harjoitteita.

Yleisölle kerrottiin myös ensimmäistä kertaa alustavia tutkimustuloksia ensimmäisistä myötätuntointerventioista. Hanke on alussa, ja otos on vielä pieni. Ensimmäiset tulokset kuitenkin viittaavat siihen, että myötätuntointerventiot lisäävät osallistujien tunnetaitoja ja myötätuntoa ja vahvistavat positiivisia affekteja.

Tutkijoille seminaarin parasta antia oli tiedeyhteisön palaute: kansainvälistä yleisöä oli paikalla paljon, ja vastaanotto oli innostunut. Hyviä keskusteluja käytiin myös virallisten osuuksien ulkopuolella: ”Kävin antoisan keskustelun professori Michael Stegerin kanssa elämän tarkoituksesta” Frank Martela kertoo seminaarin parhaista hetkistä.

Positiivinen psykologia soveltuu organisaatiokontekstiin

Positiivinen psykologia on psykologian osa-alue, joka tarkastelee, minkälaiset olosuhteet ja prosessit johtavat ihmisten ja yhteisöjen onnellisuuteen ja kukoistukseen. CoPassion on kansainvälisestikin ensimmäisiä tutkimusryhmiä, joka hyödyntää positiivisen psykologian tutkimusotetta myös työelämän tarkastelussa.

”Seminaarissa oli helppo havaita, että on suuresti tarvetta soveltaa positiivista psykologiaa juuri organisaatiokontekstiin. Sovellukset ja tutkimukset koulumaailmassa vetävät jo vahvemmin” Miia Paakkanen sanoo.

Positiivinen psykologia on rikastanut psykologian tutkimusta, joka on aiemmin keskittynyt oireiden ja patologioiden, mielensairauksien tutkimiseen: “Ehkäpä tavoitteena voisi olla, ettei positiivisen psykologian käsitettä tulevaisuudessa tarvittaisi, kun se ja sen menetelmät olisivat täysin integroituneet psykologian eri osa-alueisiin.” toteaa Jari Hakanen.

Työssä kukoistaminen on enemmän kuin uupumuksen poissaoloa

Maailmankonferenssin pääluennoitsijat olivat positiivisen psykologian huippunimiä. Jari Hakaselle jäi erityisesti mieleen sosiologi ja psykologi Corey Keyesin luento. ”Keyes pitää vahvaan tutkimusnäyttöön tukeutumista ensiarvoisen tärkeänä positiiviselle psykologialle.”

CoPassion-hankkeen ohella Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorina toimiva Hakanen on tuonut positiivisen psykologian tuoreita näkökulmia suomalaisen työelämän tutkimukseen, joka on aiemmin painottunut työuupumukseen ja työssä jaksamisen riskitekijöihin: ”Työhyvinvointi ei ole mustavalkoinen ilmiö. Yhtenä jatkumona on ’ei pahoinvointi – vakava työuupumus’, toisena ’työssä leipääntyminen – työn imu’ ” Hakanen summaa tutkimusotettaan.

Keyesin määritelmä mielenterveyden kahdesta jatkumosta on lähellä Hakasen ajattelua. Keyes on nimennyt jatkumoiksi ’vakava depressio – ei depressiota’ ja ’kukoistaminen – riutuminen’. Hyvinvointi, myös työssä hyvinvointi, on molempien tutkijoiden ajattelussa enemmän kuin depression poissaoloa.

”Keyes on pystynyt määrittelemään positiivisen mielenterveyden kukoistukseksi monella psykologisella alueella. Hän on myös osoittanut, miten sitä voidaan luotettavasti tutkia” Hakanen kiittää. Vaikka ihminen ei olisikaan masentunut, hän voi olla Keyesin määritelmään mukaan ”riutunut”, ei-kukoistava. Riutuminen tai ei-kukoistaminen on niin yleistä, että se voi Keynesin mukaan olla organisaatioille paljon kalliimpaa kuin varsinaiset mielenterveysongelmat

Hakanen on vakuuttunut Keyesin tutkimusnäytöstä: ”Keyesinkin tutkimus osoittaa, että meidän on paitsi ehkäistävä pahoinvointia, myös edistettävä aitoa hyvinvointia, kukoistusta ja työn imua.”

 

Comments

comments