Miksi vaalirahakohusta tuli itsenäisen Suomen suurin ja pitkäkestoisin julkinen skandaali? Yli kolme vuotta kestänyt skandaali oli osoitus julkisen elämän murroksesta: kansalaisten ja median valta on kasvanut ja eliittien asema julkisuudessa heikentynyt. Näin väittää Helsingin ja Tampereen yliopistojen hanke Vaalirahakriisi: median ja politiikan suhteet murroksessa?, jossa tutkittiin julkisia skandaaleja 1970-luvulta 2000-luvulle. – Paneuduimme julkisen elämän muutoksiin sen ydinalueella: yhteiskunnallisia eliittejä koskevassa julkisuudessa, hankkeen tutkimusjohtaja Anu Kantola kuvaa.
2000-luvun skandaalien taustalla on 1970-luvulla alkanut julkisen elämän murros, joka heijastaa yhteiskunnan syvempiä rakenteellisia muutoksia. Yhteiskunnat ovat vapautuneet, keskiluokkaistuneet ja moniarvoistuneet. Vakaat rakenteet ja instituutiot ovat notkistuneet: tuotantorakenne, ammatit, poliittiset aatteet, perhemuodot, identiteetit ja kulttuuri ovat jatkuvassa liikkeessä. Tämä on näkynyt yhteiskunnan yhteisessä julkisessa elämässä: monet julkiset auktoriteetit ja instituutiot on kyseenalaistettu. Valtaa on siirtynyt poliittisilta ja taloudellisilta eliiteiltä medialle ja kansalaisille. Poliitikot joutuvat kamppailemaan näkyvyydestä uusin keinoin ja metsästämään liukkaiksi käyneitä liikkuvia äänestäjiä. Journalistit taistelevat katsojien, lukijoiden ja verkonkäyttäjien huomiosta. Kansalaiset, äänestäjät, osakkeenomistajat ja kuluttajat vaativat vallankäyttäjiltä läpinäkyvyyttä.
Muutokset näkyivät myös tämän kevään eduskuntavaaleissa. Tutkimuksessa tehdyn kyselyn mukaan kansalaiset ovat entistä kriittisempiä politiikkaa kohtaan ja yli puolet suomalaisista oli vaihtanut puoluetta vaaleissa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Sama trendi huipentui kevään 2011 protestivaaleissa. Eliitit eivät voi enää olla varmoja asemistaan: julkinen elämä on käynyt epävarmemmaksi ja sitä heittelevät yllättävät mielialan muutokset.
Suomessa kylmän sodan aikaista korkean modernin julkista elämää kuvastavat juhlavuus, kansallisuus, asiakeskeisyys ja auktoriteettien kunnioitus. Poliittinen eliitti oli vuosikymmeniä erityissuojeluksessa. Notkeaa 2000-luvun julkista elämää luonnehtivat kansallisen julkisuuden hajoaminen, uutiskilpailu ja verkkojulkisuuksien nousu. Journalismi on entistä iltapäivälehtimäisempää. Poliitikon elämästä on tullut läpinäkyvää ja mediasta skandaalikone, joka synnyttää nopeasti erilaisia moraalisia paniikkeja. Ihmiset ripustavat turhaumansa ja pelkonsa hetken kestäviin narikkayhteisöihin: Instituutiot eivät enää kanavoi ihmisten pelkoja ja huolia samaan tapaan kuin aikaisemmin ja julkinen elämä täyttyy sinne tänne lennähtelevistä peloista ja ahdistuksista. Vaarana on, että vallankäyttäjät vetäytyvät julkisuudesta ja sen täyttää vihapuhe ja viihde.
Tutkimuksesta julkaistaan nyt Anu Kantolan toimittama teos Hetken hallitsijat – Julkinen elämä notkeassa yhteiskunnassa. Muina teoksen kirjoittajina ovat tutkijat Salli Hakala, Juho Vesa ja Jari Väliverronen. Kirjan on kustantanut Gaudeamus ja Helsingin Sanomain Säätiö on rahoittanut tutkimushanketta.
Lisätietoja:
- Tutkimushankkeen johtaja Anu Kantola, anu.kantola(at)helsinki.fi, puh. 09-191 24653
- Salli Hakala, salli.hakala(at)helsinki.fi
- Jari Väliverronen, jari.valiverronen(at)uta.fi.