Viestinnän tutkimuskeskus CRC:n tutkimushanke Paikallislehtien tulevaisuus on julkaissut raportin ”Suomalainen paikallislehti – perhealbumista journalismin uudistajaksi?”

Suomalaisilla mediakäyttäjillä on melko varmasti aktiivinen suhde johonkin noin 150 Suomessa ilmestyvästä paikallislehdestä. Raportissa todetaan, että paikallislehtien keskeinen tehtävä on pitää yllä sidettä lukijalle merkitykselliseen paikkakuntaan, oli hän sitten paikkakunnan asukas tai sen muutoin läheiseksi kokeva. Paikallislehteen syntynyt side ei katkea, vaikka paikkakunta vaihtuukin.

Paikallislehden ydintehtävä on säilynyt hyvin yli vuosikymmenten: paikkakunnalle kiinnittäminen, paikallisidentiteetin rakentaminen ja yhteisön kiinteyden ylläpitäminen ovat vielä 2000-luvulla merkittäviä perusteluja paikallislehtien olemassaololle. Jotain on kuitenkin muuttunut olennaisesti. Paikallislehtien kilpailutilanne sekä mediakentällä että yksittäisillä paikkakunnilla on radikaalisti erilainen kuin viisikymmentä vuotta sitten, paikallislehden alkuajoista puhumattakaan. Lukijoiden huomiota tavoittelevat tilattavan paikallislehden ohella muun muassa ilmaiseksi jaettavat kaupunkilehdet ja verkkosivujen sisällöt.

Paikallinen maailma on avautunut myös entistä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomille mediatuotteille ja näiden rakentamille yhteisöille.

Paikallislehti oli aikoinaan paikallinen ylpeydenaihe. Lehtien perustajat ja omistajat olivat sitoutuneita paikkakuntansa sivistämiseen ja elinkeinoelämän edistämiseen. Omistajien kytkös paikkakuntaan oli selkeä. Toisin on nyt. Paikallislehtien omistus on siirtynyt yksityisomistuksesta kansallisille ja kansainvälisille mediamarkkinoille, suurille mediayhtiöille. Suunta on selvä: nykyisellään noin 60 prosenttia paikallislehdistä kustannetaan suurissa mediayhtiöissä, kun luku vielä kymmenisen vuotta sitten oli 40 prosenttia. Omistuksen etääntyminen, ajan ja paikan merkityksen muuttuminen, muuttoliike suuriin kasvukeskuksiin sekä ihmisten laventuneet työssäkäyntialueet muuttavat ajatuksia paikallisuudesta. Mihin paikallislehteä nykyään enää tarvitaan?

Paikallislehti on kuitenkin edelleen paikallinen ylpeydenaihe: lehtien tekijät ovat sitoutuneet paikallisen elämänmenon seuraamiseen ja siihen vaikuttamiseen. Kunnianhimoinen journalismi ja paikkakunnan ilmiöiden ja ihmisten herkkä kuunteleminen ovat nousseet paikallislehtien ohjenuoraksi. Lehtien levikkipeitto ilmestymisalueillaan on edelleen korkea. Paikkakunnasta välittäminen ja yhteisöön kuulumisen tunne ovat paikallislehden jatkuvuuden elinehtoja. Tutkimus paikallislehdistä on yksi tapa lisätä ymmärrystä paikallisjournalismin merkityksestä. Paikallisjournalismilla on sekä kulttuurishistoriallista että journalismin tulevaisuutta luotaavaa voimaa.

Tutkimuksen on rahoittanut Helsingin Sanomain Säätiö. Kiitos kiinnostuksesta ja panostuksesta paikallislehdistöön!

Lisätietoa:

Sanna Ojajärvi, sanna.ojajarvi[at]helsinki.fi

Hannu Nieminen, hannu.nieminen[at]helsinki.fi