HYBRA: Rasismit ja julkinen keskustelu hybridissä mediamaisemassa

Racisms and public communications in the hybrid media environment (HYBRA)

Tutkimushanke tarkastelee, kuinka rasismia tuotetaan, kierrätetään ja haastetaan nykyisessä transnationaalissa, hybridissä mediaympäristössä. Tämän ajankohtaisen hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä rasismia koskevista uudentyyppisistä tiedontuottamisen, affektiivisten kokemusten ja julkisen keskustelun muodoista. Projekti tuottaa lisää tietoa erityisesti siitä, kuinka rasismin ja anti-rasismin muodot ovat kietoutuneet  osaksi jokapäiväisiä mediakäytäntöjä. Monitieteinen projekti on tutkimusmenetelmällisesti uraauurtava. Se yhdistää innovatiivisesti tietojenkäsittelytieteen ja yhteiskuntatieteiden menetelmiä. Poikkeuksellisen laaja aineisto sisältää keskeiset valtamedian ja sosiaalisen median verkkoaineistot ja keskustelut.

Tutkimuskonsortion PI: Professori Kaarina Nikunen, Tampereen yliopisto
Alahankkeen PI: Professori Mervi Pantti, Helgingin yliopisto
Alahankkeen PI: Professori Marko Turpeinen, Aalto-yliopisto
Hanke on käynnissä 1.9.2016-31.12. 2019 ja sitä rahoittaa Suomen Akatemia.

Promillen projekti

Promillen projekti -tutkimushanke tutkii Suomen rikkainta promillea ja sen kulttuuria; keitä promilleen kuuluu, millä keinoilla sinne noustaan, ja mikä sen suhde on muuhun yhteiskuntaan. Hankkeessa pyritään luomaa kuvaa siitä, miten vauraimmat eliitit elävät ja kokevat oman asemansa yhteiskunnassa. Hankkeessa selvitetään erityisesti, ovatko vauraimmat ryhmät irtoamassa muusta yhteiskunnasta, ja jos ovat, niin miten ja missä irtauminen näkyy ja mikä sitä selittää.

Hankkeen jäseninä ovat Anu Kantola, Hanna Kuusela ja Jyri Hänninen. Hanke sai apurahan Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -ohjelmasta huhtikuussa 2015.  Lisätietoja hankkeesta.

Hankkeen yhteyshenkilö ja lisätiedot:
Anu Kantola
anu.kantola@helsinki.fi
puh. 050 583 4644

 

Ukrainan kriisi mediassa: Kuvien kertomukset ja kierto muuttuvassa visuaalisessa taloudessa

Projekti tutkii syksyllä 2013 alkaneen Ukrainan konfliktin käsittelyä eurooppalaisissa uutismedioissa ja verkon yhteisöissä. Tutkimus tarkastelee kriisin visuaalista kehystämistä

Suomen ja länsimaiden valtavirran mediassa sekä kuvien kiertämistä sosiaalisen median ja valtavirran uutismedian välillä. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat:

– Miten suomalainen ja eurooppalainen valtamedia esittivät Ukrainan
tapahtumat loppuvuoden 2013 Kiovan mielenosoituksista lähtien?
– Miten Suomen geopoliittinen asema mahdollisesti näkyy Ukraina-Venäjän
kriisiä koskevassa suomalaisen valtamedian journalismissa?
– Miten kriisin osapuolten (Venäjän valtiollinen media, Ukrainan valtamedia,
verkkoyhteisöt) kuvat kiertävät sosiaalisessa mediassa ja miten valtamedia reagoi
niihin. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös manipulaatio- ja
propagandatarkoituksessa verkkoon syötettyä kuvitusta ja sen käsittelyä
laatujournalismissa.

Tutkimus toteutetaan vuosien 2015-16 aikana Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen Viestinnän tutkimuskeskus CRCn (vastuuhenkilö VTT, dosentti Mervi Pantti) sekä Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMETin (vastuuhenkilö FT Anneli Lehtisalo) yhteistyönä.

Kulttuurien törmäys: Sosiaalisen median haaste journalistiselle ammattietiikalle

Hanke tutkii erilaisten eettisten kulttuurien yhteentörmäystä uudessa mediaympäristössä. Tarkastelun kohteena on ensinnäkin se, miten journalistinen ammattietiikka ja -rutiinit sekä sosiaalisen median toimintakulttuuri asettuvat vastakkain verkossa. Aihetta tarkastellaan konkreettisten tapausesimerkkien avulla niin kirjoitettujen ammattieettisten normien kuin toimitustyön arkikäytäntöjen ja -rutiinien näkökulmasta. Toiseksi hankkeessa selvitetään sosiaalisen median kasvavaa merkitystä journalismikritiikin muotona ja alustana. Huomio kohdentuu muun muassa siihen, mistä uudenlainen kansalaiskritiikki kumpuaa verkossa ja millaisille arvoille ja argumenteille se rakentuu. Kolmanneksi hankkeessa analysoidaan journalistista itsereflektiota eli sitä, miten ulkopuolisten esittämään kritiikkiin on toimituksissa reagoitu ja vastattu.

Aihetta tutkitaan analysoimalla kolmea tapausta, jotka ovat herättäneet arvostelua perinteisen median toimintaa kohtaan sosiaalisessa mediassa. Ensimmäinen tapaus koskee niin sanottua ”Enkeli-Elisan” tarinaa: Keväällä ja kesällä 2012 tiedotusvälineet levittivät totena tarinaa koulukiusauksen uhrina itsemurhan tehneestä tytöstä. Kertomus osoittautui sittemmin fiktioksi. Toinen tapaus käsittelee MTV3:n verkkouutisten käännösvirhettä syksyllä 2012. Uutisessa väitettiin Euroviisuissa Venäjän edustajana esiintyneen babushkan isän kuolleen ”Nazisin-taistelussa”, vaikka alkuperäisessä AP:n jutussa hänen kerrottiin kadonneen taistelussa natseja vastaan. Kolmas tapaus koskee Helsingin Sanomia, jonka blogiyhteisö narautti tekaistuista haastattelusitaateista loppusyksyllä 2012. Yhteistä tapauksille on, että ne pakottivat perinteisen median selittämään ja puolustamaan julkisesti toimintatapojaan.

Tutkimus toteutetaan kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa analysoidaan edellä kuvattuja tapausesimerkkejä. Empiirinen aineisto koostuu sekä sosiaalisessa mediassa että valtaviestinten verkkosivuilla aiheesta käydystä keskustelusta. Tarkasteluun voidaan ottaa myös muita vastaavia tutkimushankkeen aikana mahdollisesti esiin nousevia tapauksia. Keskeinen kysymys on, millaisen haasteen verkkokeskusteluissa esiin nousevat odotukset ja vaatimukset asettavat journalistiselle ammattietiikalle. Hankkeen toisessa vaiheessa selvitetään kysely- ja haastattelututkimusten avulla muun muassa journalistien käsityksiä eri julkaisumuotoihin liittyvien toimitusprosessien toimivuudesta sekä näkemyksiä siitä, miten uudenlaiseen kansalaiskritiikkiin vastataan. Tutkimusote on journalismia kehittämään pyrkivä. Hankkeessa etsitään vastauksia muun muassa siihen, miten toimitukset voisivat edistää vuoropuhelua yleisön kanssa sekä kehittää toimituksellisia työprosesseja ja -oloja niin, että esimerkiksi virheriskiä lisääviä rakenteellisia ja kulttuurisia tekijöitä pystyttäisiin hallitsemaan paremmin.

The project examines the clash of different ethical cultures in the new media environment. First, the focus is on the challenges that the Internet culture poses for journalistic ethics. Secondly, the project discusses the growing significance of social media as a new platform of media criticism.  The empirical data consists of case studies as well as survey and interview material. The project aims at improving journalistic practices.

Hanketta johtaa Juha Herkman, 
juha.herkman@helsinki.fi

Hanke toteutetaan Helsingin Sanomain Säätiön tuella

Facing the Coordination Challenge: Problems, Policies, and Politics in Media and Communication Regulation

The background of the project is on the emerging European policy paradigm of media and communications policy-making on the one hand, and its impacts on the Finnish national media systems and their institutional foundations on the other hand. Previous empirically oriented research has focused mainly on transformations of media policy in a national context, whereas analyses employing broader communication perspectives are relatively scarce. The project is anchored on four case studies concerning the press, broadcasting, telecommunication, and copyright (especially in the Internet). Organizing the research into case studies allows the integration of various methodological approaches into the analysis (quantitative and qualitative content analysis of legislation, policy documents, news media content, and interviews of key actors in policy formation).

More details available on the project website.

Project leader Hannu Nieminen, hannu.nieminen@helsinki.fi
Funded by the Academy of Finland

Pragmaattinen objektiivisuus – kohti journalismin uutta tietoteoriaa

Tutkimushanke kehittää perinteisten objektiivisuuskäsitysten vaihtoehdoksi pragmaattista teoriaa objektiivisuudesta käytännön journalismin ja normatiivisen viestinnän tutkimuksen tarpeisiin. Tavoitteena on mm. analysoida kriittisesti objektiivisuudesta käytävää akateemista ja yhteiskunnallista keskustelua sekä selventää, minkälaisia teoreettisia ja käytännöllisiä seurauksia eri näkemyksillä objektiivisuudesta on.

Hankkeen johtaja Mats Bergman, mats.bergman@helsinki.fi

Hanke toteutetaan Helsingin Sanomain Säätiön tuella