Bokhylla – Norjan digitaalinen kirjahylly

Norjassa on tällä hetkellä tavoitteena digitoida ja saada luettavaksi kaikki kirjat, jotka on julkaistu ennen vuotta 2000. Tämän on mahdollistanut sopimus paikallisen tekijänoikeusjärjestön Kopinorin kanssa ja palveluun tavoitellaan 250.000 kirjaa vuoteen 2017 [1]. Tätä kirjoittaessa tavoite oli etenemässä hyvällä vauhdilla ja aineistoa on jo 226.562 kirjaa. Käyttö on rajattu norjalaisiin IP-osoitteisiin, mutta erillisellä pyynnöllä, myös kuka tahansa Norjan ulkopuolelta voi aineistoa, tarkoilla ehdoilla, käyttää. Käytännössä käyttö sallii lukemisen verkkopalvelun kautta, mutta muuta ei. Toisaalta tällöin Norjassa oleva suomalainen voi hyödyntää aineistoja päästessään kiinni norjalaiseen verkkoyhteyteen, joten kyse on (pääosin) maantieteellisestä rajoituksesta.

Suomessa, esimerkiksi YLE pohtii kuinka saada lähetyksiä näkymään suomalaisille ulkomailla, tosin yllättävää on se, että YLE Tunnusta ei välttämättä pidetä tarpeeksi vahvana tunnistautumiskeinona, kun esimerkiksi tässä koekäytössämme Norjassa suositeltiin sosiaalisen median tunnuksien käyttöä… Lisäksi pari viikkoa sitten julkaistussa ns. tekijänoikeusdirektiivin uudistuksissa pyritään entistä paremmin sallimaan EU-maiden välinen aineistojen käyttöä, ja erityisesti toki tutkimus- ja opetuskäyttöön [2], minkä parissa Aviisi-projektissakin on työskennelty. EU:ssa ajatuksena on yhtenäistää tekijänoikeussäännöksiä eri maissa, toisaalta ajatellen sekä kuluttajaa, että tekijöitä ja heidän oikeuksiaan soveliaaseen korvaukseen ja asemaan markkinoilla.

Hakuprosessi

Pyysimme luvan aineistoon nähdäksemme myös kuinka prosessi toimi, jotta voisimme pohtia myös Aviisissa esiintulleita käyttäjähallintakysymyksiä myös pohjoismaiselta kannalta. Kirjaston sivuilla oleva hakulomake oli suhteellisen suoraviivainen ja lomakkeen toimitus onnistui skannattuna sähköpostilla Norjan kansalliskirjastoon. Vielä parempi toisaalta olisi sähköinen lomake, mutta todennäköisesti allekirjoitusten takia tällainen puoliautomaatio oli valittu vaihtoehdoksi. Anomuksen hyväksymisen jälkeen sain ohjeet kuinka saisin oikeudet aineiston käyttöön, kiintoisasti tässä suositeltiin käytettäväksi myös sosiaalisen median tunnuksia ja ensimmäisen kirjautumisen jälkeen  ilmoittamalla oman tunnuksen tiedot, he pystyivät lisäämään tunnukselle  oikeuksia, joiden avulla rajoitettu aineistokin tuli näkyviin. Some-tunnukset ovat hyvä vaihtoehto, että ne yleensä muistaa paremmin kuin palvelukohtaiset tunnukset, mutta riippuu toki omasta tottumuksesta.

Käyttöoikeudet aineistolle , lähde bokhylla.no

Käyttörajoituksista

Aineistoa etsiessä haun yhteydessä kerrotaan löytöjen käyttörajoitukset, joissa vaihtoehtoina näytti olevan kaikkien käytettävissä tai vain norjalaisiin osoitteisiin. Kuitenkin on hyvä, että myös rajoitettujen aineistojen viitetiedot annetaan, koska sen tiedon avulla voi sitten käydä etsimässä aineistoa muualta. Tosin täältä käsin katsottuna, vain digitaalinen aineisto on ainoa mahdollinen vaihtoehto.

Aineisto

Aineistoa näytti olevan laidasta laitaan, kirjoja, lehtiä  ja jopa äänitallenteita, mm. tutun radioäänen selostus vuoden 1947 Norja-Suomi maaottelusta (NRK:lta), joka oli jopa vapaasti käytettävissä. Aina kotimaisiin kokoelmiin upotessa, ei tule huomattua, että naapurimaissa on yhtä lailla kiinnostavaa aineistoa. Tosin digi.kansalliskirjasto.fi-palveluun palautteita tulee aika ajoin Ruotsistakin, todennäköisesti johtuen siitä, että ruotsinkielistäkin aineistoa aineistoa on digitoitu edustava määrä ja naapurimaiden historiat ovat kuitenkin sidoksissa toisiinsa.

Tekniikka ja toiminnot

Norjan järjestelmässä tilaa käytettiin tehokkaasti ja tarvittavat asiat ovat haussa ja sivuilla näkyvissä. Hakutuloksien yhteydessä näytetään pikkukuva, ja tuloksia voi filtteröidä aineistotyypin, kielen tai vaikka julkaisuvuoden perusteella. Hakujoukon läpikäynti ja niteestä toiseen siirtyminen oli tehty sujuvaksi, mikä nosti muistiin muutaman parannusidean, jota voisi työlistallamme nostaa ylemmäksi. Pieniä ongelmia aiheutti sivunäytön flash-komponentti, mutta sivustolla oli myös HTML-versio, joka toimi paremmin. Pidempien tekstien lukemiseen sivunäytössä meni hetki kunnes sai teksin zoomauksen sopivalle tasolle.

Norjasta takaisin ja Eteenpäin…

EU-tasolla, erityisesti digitaalisten yhtenäismarkkinoiden (digital single market) tavoitteena on yhtenäistää tekijänoikeuskäytäntöjä, lisäksi uudet ja osaaottamista kannustavat keinot kulttuuriperinnön digitoinnissa ja käyttäjien aktivointia auttavat toimet oli nostettu tuoreen raportin parhaimmiksi käytännöiksi. Mm. Suomesta digitoitujen sanomalehtien osallistavia joukkoistustoimintoja (leikkeiden teko) oli mainittu. Aviisin piloteissakin on huomattu, että aineistojen saatavuuden mahdollistamisen lisäksi, erinäiset lisätoiminnot, kuten leikkeiden teko, ovat tuoneet uutta merkitystä käyttäjille. Leikkeet luovat pysyvän jäljen tehdystä työstä, oli sitten leike huviksi tai hyödyksi ja auttavat palaamisessa löydettyyn aineistoon. Osa leikkeiden tekijöistä onkin ollut mukanamme koko käyttöajan aina keväästä 2014 alkaen.

Lähteet

Tallenna

Tallenna

Tallenna