Yhteisöllistä verkostoitumista rakentamassa

Digierko-koulutuksen syyskuisen, viidennen lähijakson tavoitteena oli esitellä jokaisen opiskelijan projektisuunnitelma yhdessä mentorin kanssa. Jakson keskeisenä tarkoituksena oli saada tukea omaan projektiin kaikilta osallistujilta. Lähijakson ensimmäisenä päivänä reflektoitiin, mitä jokainen oli saanut kesän aikana tehtyä.

Lisäksi arvioimme kevään jaksoja ja kirjallisuutta Mentimeter-ohjelmalla. Oli mielenkiintoista nähdä, mitkä artikkelit nousivat suosituimmiksi. Lopuksi kurssitoverimme Leena Karmitsa esitteli Screencast-O-matic-työkalua opetusvideoiden tekoon. Tämä esittely antoi varmasti monelle meistä eväitä kokeilla omien opetusvideoiden tekoa.

Verkostoitumisen voimaa opiskelijan näkökulmasta

Oppiminen ja vaikuttavuus olivat myös keskeisiä aiheita, jotka nousivat esiin jokaisessa projektissa. Vaikka edustettuina olivat eri koulutusasteet, niin kaikki tuntuivat painivan hyvin samankaltaisten asioiden ja ongelmien parissa. Yksilöiden tarpeiden, erityisesti heikompien, tukeminen nousi esille. Toisaalta tämä erityistuki erityisille opiskelijoille onkin ”trendi”. Olisi ehkä myös hedelmällistä pohtia yhdessä, missä asioissa opiskelijat hyötyisivät digitaalisuudesta ja millaisia ratkaisuja heidän opintopolun jouduttamiseksi tai sopivan haastavaksi rakentamisessa on huomioitu eri asteilla. Verkostoitumisessa voisi olla voimaa, jos digitaalisuuden avulla samankaltaiset ja samoista aiheista kiinnostuneet opiskelijat löytäisivät toisensa.

Luokkahuoneellinen opiskelijoita on jo oma verkostonsa. He jakavat luokassa tietojaan ja auttavat muita ja tekevät pienissä porukoissa yhteistyötä jo luokkahuoneen ulkopuolella. On käytettävä harkintaa, kuinka paljon verkostoitumista yritettäisiin laajentaa luokkahuoneen ulkopuolelle. Kuinka saada vaikka normaali päiväopiskelijat innostumaan oppituntien ja omien läksyjen tekemisen lisäksi, seuraamaan/keskustelemaan jollain kanavalla oppiaineeseen liittyvistä aiheista ja kommentoimaan toisten työskentelyä? Tämä venyttäisi heidän käyttämäänsä aikaa opiskeluun! Ecclesin ’Expectancy- value- teorian (2000) mukaan ihminen tekee hyvin paljon valintoja myös siltä kantilta, mikä on kaiken ”hinta”. Kokeeko opiskelija, jonkun tavan niin työlääksi, että hän mieluummin hoitaa sen vasemmalla kädellä tai jättää hoitamatta (jos ei ole pakko). Kuinka saada heidät seuraamaan vapaa-ajalla kaiken lomassa toistensa eri oppiaineiden projekteja? Oletus olisi varmaan se, että tätä tapahtuisi oppituntien ulkopuolella, vapaa-ajalla, nykymuotoisesti järjestetyssä opetuksessa.  Bennett ja Matton (2010) tuovat artikkelissaan esille sen, että vapaa-ajalla digitaaliset sovellukset ovat vahvasti viihdekäytössä. Kuinka moni aikuinen suostuisi ”harrastamaan” töitään vapaa-ajalla vapaaehtoisesti? Digitaalisuus näppäryydestään huolimatta ei aina välttämättä mene siinä sivussa tai ”lyhennä” opiskeluun käytettävää aikaa. Miten verkostoituminen edistäisi oppimista ja missä tilanteissä? Tätä tulisi siis pohtia tarkemmin.

Verkostoituminen opettajan näkökulmasta

Opettajat ovat jo sankoin joukoin erilaisissa some- ryhmissä jakamassa tietojaan ja ideoitaan sekä antamassa vertaistukea. Ongelmana on ehkä löytää ne hyvät käytänteet ja neuvot nopeatempoisesti päivittyvien sivustojen päivitysten joukosta. Parhaimmillaan verkostoituminen olisi sitä, että olemassa oleva tieto ja hyväksi havaitut käytänteet jo saataisiin koottua yhteen tai helposti löydettäviksi. Ehkä verkostoitumista voisi tehostaa lähipäivänä puheena olevalla ”iskuryhmällä”, joka keräisi käyttökelpoista tietoa oman yhteisönsä käytettäväksi ja hyödynnettäväksi. Yksittäiset puuhastelut verkostoissa jäävät muutoin näkyviin niille, jotka ovat sillä hetkellä päivityksiä lukeneet. Tässä olisikin uutta työnsarkaa esimerkiksi opetushallitukselle, ainejärjestöille. Kuinka saada ehkä välillä pienienkin piirien hyvät käytänteet näkyviksi.

Tekstin alussa mainittu lähitapaaminenkin on jo Digierko- opiskelijoiden verkostoitumista. Ideoiden esittely ja yhdessä pohtiminen vei ainakin hieman projekteja eteenpäin. Eri kouluasteilla ja aikuisopiskelijoiden parissa työskentelevät tuovat omaa näkökulmaansa rikastuttaen keskustelujamme. Uusia ideoita sai niin projektiaan esittelevät kuin kuulijat. Verkostoituminen parhaimmillaan tuo esille, millaisten asioiden äärellä eri tahoilla painitaan. Parhaimmillaan samojen asioiden äärellä olevat voivat löytää yhteistyömahdollisuuksia. Päivän aikana kuulimme jo, että jokaisen ei tällöin tarvitse keksiä pyörää uudestaan. Aikaa ja muita resursseja säästyy.

DigiErko-ryhmämme kehittämisprojektit

Grammatikhuset

FM Leena Karmitsa esitteli projektisuunnitelmansa ruotsin opiskelun tukemista varten. Projektin keskeinen idea on luoda heikoille opiskelijoille sähköinen harjoitusalusta Grammatikhuset kieliopin perusrakenteiden harjoittelua varten. Eteneminen talossa on ehdollista ja mukana on pelillisiä elementtejä. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden motivaatiota ja parantaa oppimistuloksia. Lähipäivään osallistuneet opettajat jo innovoivat omia sovelluksiaan omiin oppiaineisiin Leenan esityksen innoittamana.

Digistigen

Heidi Pått ja Minttu Myllynen esittelivät yhdessä mentorinsa Christian Lupanderin kanssa kehittämisprojektinsa, jonka tavoitteena on tavoitteellisen digitäydennyskoulutuspolun rakentaminen opettajille.  Malli koostuu erilaisista digiosaamispoluista, jotka ovat jaettu eri osaamistasoihin. Malliin kuulu myös opettajien digiosaamiskartoitus sekä täydennyskoulutusta esimerkiksi pedagogisten digikahviloiden ja työpajojen muodossa. Opettajien digitaitojen kartuttamisen lisäksi projektin tavoitteena on pyrkiä kannustamaan opettajia jakamaan omaa osaamistaan ja verkostoitumaan aiempaa enemmän.

Digihelppi-toiminta

Kallion lukiossa ei vielä ole tutkittu opiskelijoiden TVT-taitoja tai tehty heille osaamiskartoitusta. Kati Sinkkonen kertoi, että Digihelppi-projektissa on tarkoitus löytää opiskelijoiden keskuudesta iskuryhmiä, jotka verkostoituvat ja auttavat nuorempia opiskelijoitaan oppitunneilla esiin tulleissa ongelmatapauksissa. Yhtä ohjausryhmää kohden pyritään löytämään yksi helppityöpari. Opiskelijoiden osaamiskartoitus toteutetaan 1. vuosikurssin opiskelijoilla, jotka aloittavat työnsä heti seuraavan lukuvuoden alussa. Projektissa pyritään hyödyntämään opettajille järjestettävää koulutusta siten, että mahdollisuuksien mukaan Digihelpeiksi valikoituneet osallistuvat samoihin koulutuksiin opettajien kanssa. Lukuvuoden aikana tehdystä työstä digihelpeille annetaan Aktiivipolkukurssi.

DigDigiluu, digilei – verkostoitumista kehittämisprojektin aikana

Projekti kohdistuu suomenkielisen koulutoimen kolmeen eri osa-alueeseen. Ensimmäisenä tavoitteena on luoda perusopetukseen yhteinen digipolku yhteistyössä yläkoulun toimijoiden ja oppimisympäristöjen kehittäjän kanssa. Uuden opetussuunnitelman tultua käyttöön, on monenlaisten digitaitojen kehittämisen ja osaamisen tarve tullut selkeämmin näkyväksi. Olisi hyödyllistä ja tärkeää, että kaikilla opiskelijoilla ja opettajilla olisi tiedossa digipolku, jota seuraamalla opiskelijoilla olisi mahdollista saavuttaa riittävät digitaidot ja jonka avulla opettajat voisivat löytää jo osaamansa digitaidot ja ne taidot, joita tulisi vielä kehittää. Koska monissa paikoissa on vastaavia polkuja jo luotu, on tarkoitus tutkia niiden osittaista hyödyntämistä. Facebook –ryhmien, internetin, opetussuunnitelman, Innokas-verkoston ja kaupungin yhteistyötoimijoilta löytyy paljon jo valmiiksi koottua tietoa, josta on tarkoitus suodattaa ne asiat, mitkä ovat käyttökelpoisia tähän digipolkuun.

Toinen osa projektia on tutor-opettajan toimen kuvan luominen, käytännön toiminnan suunnittelu ja resurssien tarkoituksenmukainen käyttö. Aiemmin koulussa on toiminut tieto- ja viestintätekniikan yhteyshenkilö, jolla on ollut lähinnä laitehallintaan ja laitteisiin liittyviä töitä. Henkilökohtaista apua on saanut pyytämällä ja pieniä koulutuksia on järjestetty. Nyt on tarkoitus selvittää kyselyllä minkälaista apua opettajat digiasioissa tarvitsevat, selvittää minkälaisia resursseja on käytössä tutor-toimintaan ja miten sen voisi järjestää niin, että apua olisi saatavilla. Tutorin tulisi olla apuna arjessa, kouluttaa, järjestää koulutuksia yhteistyöverkostoja apuna käyttäen ja suunnitella pitkäjänteistä toimintaa.

Kolmantena ja viimeisenä osa-alueena on kouluttajana toimiminen yhdessä kaupungin oppimisympäristön kehittäjän kanssa. Koulutusten aihealueita ovat lähinnä ohjelmointi ja 3d-suunnittelu ja –tulostus. Aihealueet tarkentuvat varmasti vielä kyselyn tulosten analysoinnin jälkeen. 3d-suunnittelun koulutuksen apuna on muutamia yrityksiä, jotka pilotoivat myös perusopetuksen koulujen sisällä materiaalejaan.

EXAM-sähköinen tenttipalvelu

Lahden ammattikorkeakoulussa otetaan käyttöön EXAM-sähköinen tenttipalvelu, jossa opiskelijat voivat tehdä tenttejä sähköisesti. Tenttitila toimii LAMK:n yhteisellä kampuksella, johon opiskelijat ilmoittautuvat sähköisesti. Heli Oksanen pilotoi syksyn 2017 aikana oman ryhmän tentit uudessa sähköisessä tenttipalvelussa. Tämän tenttipalvelun laajempi käyttö alkaa ensi vuoden puolella.

Osaamismerkit haltuun –projekti

Helsingin kaupungin Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan digitalisaatioprojekti edellyttää opettajien tekevän digiosaamisensa näkyväksi. Tätä varten on luotu kolmiportainen digi.hel.fi -viitekehys, jossa hankitaan erilaisia Open Badge -osaamismerkkejä kullakin taitotasolla. Opettajien tehtävänä on osoittaa jo tapahtuneella toiminnalla osaamisensa. Myös koulutusta on tarjolla.

Osaamismerkit ovat herättäneet huolta opettajissa. Kyse ei niinkään ole siitä, ettei opettajilla olisi tarvittavaa osaamista – he eivät vain tunnista sitä itsekään. Niina Väntäsen projektin tarkoituksena on mahdollistaa osaamisen jakaminen koulun opettajien kesken ja siten helpottaa merkkien hakemista. Käytännössä tukea on tarjolla yhteisissä kahvilatyyppisissä tapaamisissa, joissa voi yhdessä toisten opettajien kanssa hahmotella, millaisia taitoja itsellä jo on. Ilmenevät koulutustarpeet indentifioidaan ja välitetään koulutuksesta vastaaville henkilöille toimialan hallinnossa. Lisätietoja merkeistä löytää http://osaamismerkki.meke.wikispaces.net/?responseToken=07db2d5d5408ed64b497e48bd28351d2d

Yrittäjän ammattitutkinto verkkokurssina

Johanna Ehnqvist Ylä-Savon ammattiopistosta on luonut Moodleen verkkokurssin, jonka avulla voi suorittaa yrittäjän ammattitutkinnon. Lue lisää osoitteesta www.ysao.fi/yat    

Digiterveisin DigiErko-koulutuksen opiskelijat

LÄHTEET:
Bennett, S., & Maton, K. (2010). Beyond the ‘digital natives’ debate: Towards a more nuanced understanding of students’ technology experiences. Journal of computer assisted learning, 26(5), 321-331.

 Ford, M. (2015). Robottien kukoistus. Kustannusosakeyhtiö Sammakko

Digitaalista mentaalikarttaa rakentamassa

Digierko-koulutuksen kolmannessa ja neljännessä lähijaksossa jatkettiin ensimmäisellä kerralla aloitettua digitaalisen mentaalikartan hahmottamista tutkimustiedon ja toiminnallisen tekemisen kautta. Jaksojen aikana tutustuttiin digitaalisten välineiden ja palvelujen mahdollisuuksiin ja niiden käyttöön liittyviin haasteisiin oppimisen ja kasvun tukemisen, seurannan ja arvioinnin sekä koko koulun toiminnan kehittämisen näkökulmista.

Käytännön esimerkkejä eri alustojen/pilvipalveluiden käytöstä oppimisen, opetuksen, arvioinnin ja koulun kokonaisvaltaisen toiminnan kehittämisen näkökulmista kertoivat kolmannen jakson aikana Robert Bahr Espoonlahden koulusta, Simon Koivumaa Soukan koulusta ja Risto Lauri Koulumestarin koulusta. Kaikki kolme asiantuntijaa toimivat oman toimen ohessa kouluttajina, joten saimme kuulla myös kouluttajan näkökulmaa pilvipalveluihin liittyen. Saman lähijakson aikana teimme myös VR/AR ekskursion Upknowledge – nimiseen yritykseen. Saimme kattavan kuvan VR/AR kehityksestä ja tämän hetkisestä tilanteesta ja ennen kaikkea pääsimme itse kokeilemaan erilaisia VR/AR välineitä ja ohjelmistoja. Yhden koulutukseen osallistujan opettajan mukaan vierailu ja sen linkittäminen oman digitaalisen mentaalikartan rakentamiseen oli ”mind blowing” – kokemus.

Neljännessä lähijaksossa tutustuimme konkreettisesti ohjelmoinnin ja robotiikan maailmaan linkittäen sitä samalla arjen teknologiaan ja uusien keksintöjen innovointiin. Tutustuimme tällä hetkellä opetuskäytössä hyödynnettäviin ohjelmointi- ja robotiikkalaitteistoihin ja ohjelmistoihin ja hyödynsimme niitä omien innovaatioiden kehittelyssä. Digierko-koulutuksen vetäjän Kati Sormusen vetämän ”Kohti keksimisen pedagogiikkaa” – työpajan ja opiskelijoiden innostuneen toiminnan tuloksena syntyi useita uusia opetusalan innovaatioita.

Neljännen lähijakson päätteeksi vierailevat asiantuntijat, Innokas-verkoston koordinaattorit Minna Kukkonen ja Petja Pyykkönen, kertoivat asiantuntijaopettajan työstään koulun tason, kunnan tason sekä valtakunnallisen tason toiminnan kehittämisen näkökulmista ja virittivät ajatuksiamme kohti syksyn tulevia jaksoja, joissa pureudutaan asiantuntijaopettaja toimimiseen ja yhteistyöverkostojen merkitykseen 2000-luvun koulun toiminnan näkökulmasta syvemmin.

Kesäisin digierko-terveisin,
Tiina Korhonen

Matkalla digitalisaation maailmassa

Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä -erikoistumiskoulutuksen toisella lähijaksolla tarkasteltiin digitalisoituvaa yhteiskuntaa ja koulua mielenkiintoisten alustusten siivittämänä. Lähipäivien aikana keskusteltiin myös 2000-luvulla tarvittavista taidoista ja siitä, millaisessa maailmassa tänä päivänä elämme esimerkiksi What is 21st century education? -videon innoittamana.

Näkökulmia tämän päivän ja tulevaisuuden digitalisoituvaan yhteiskuntaan toivat hyvin omissa puheenvuoroissaan esiin niin Mika Lammi Kouvola Innovation Oy:stä (http://www.kinno.fi/) kuin Airo Islandin (http://airoisland.fi/) Nicholas Andersson. Lammi kertoi omassa esityksessään esineiden internetistä, älykkäistä ympäristöistä ja siitä, kuinka lohkoketjuteknologian avulla voidaan päästä 100% luotettavuuteen tiedon kulussa eri toimijoiden välillä. Andersson puolestaan esitteli tekoälyn sovelluksia ja robotisaation mahdollisuuksia eri aloilla. Erilaiset niin hoitotyöhön, liikenteeseen, koulutukseen kuin vaikkapa esimiestyöhön apua tuovat automatisoinnit ja robotit mahdollistavat ajan ja resurssien vapautumisen asiantuntijoiden työssä aivan uudella tavalla. Työn luonne ja työtehtävät muuttuvat, mutta robotisaatio luo myös uusia työpaikkoja, joita emme vielä osaa kuvitellakaan.

Vaikka esimerkiksi rutiinit robotisaation avulla tulevaisuudessa helpottuvatkin, tuo tulevaisuus tullessaan uudenlaisia haasteita oppimiselle ja asiantuntijuudelle. Nuorten kiinnostus opiskeluun ja uuden oppimiseen on laskenut merkittävästi ja diginuorten ja koulun käytäntöjen välillä ammottaa melkoisen suuri kuilu. Miten sytyttää nuorissa älyllisen innostuksen kipinä, miten tukea jaettua asiantuntijuutta ja uutta luovaa, tulevaisuuden osaamista tukevaa oppimista kouluissa? Muun muassa näistä teemoista oli puhumassa professori Kai Hakkarainen.

Innokas-verkoston johtaja Tiina Korhosen johdolla päivien aikana keskusteltiin myös digitaalisesta todellisuudesta kouluissa ja kodeissa, sosiodigitaalisuudesta ja esimerkiksi oppilaitoksen johtajan roolista ja merkityksestä digiteknologian käyttöön oppilaitoksessa. Lähipäivien päätteeksi jokainen sai työstää digitalisaatioon liittyvän mentaalikarttansa, joista tulikin upeita!


Annukka Koivunen, Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut HY+

Diginaiiveja vai diginatiiveja? Digierko-opettajien ensikohtaaminen

Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan ensimmäinen opettajille suunnattu pitkäkestoinen Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (”Digierko”) -koulutus käynnistyi 9.-10.2.2017. Mainio peruskoulun, lukion, ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun opettajista koostuva opettajaryhmä tutustui ensimmäisen lähitapaamisen aikana toisiinsa, syvemmin koulutuksen tavoitteisiin sekä sai vinkkejä puolitoista vuotta oman toimen ohessa kestävän koulutuksen aikana toteutettavan kehittämisprojektin toteuttamiseen.

Ensimmäisen lähitapaamisen tavoitteena oli myös ko. opettajaryhmästä löytyvän monipuolisen osaamisen esiin tuominen sekä digitalisoituvan koulun ja yhteiskunnan mahdollisuuksiin ja haasteisiin pureutuminen vierailevien asiantuntijoiden alustusten kautta. Osallistuimme samaan aikaan Helsingin yliopistolla käynnissä olleen Ainedidaktiikan symposiumin luentoon, jossa Janne Säntti ja Antti Saari avasivat digitalisaatiopolitiikkaan ja digiloikkaan  liittyvää retoriikkaa. Luennon jälkeen Valkeakosken lukion opiskelijat Emmi Hartama ja Timo Järventausta tutustuttivat meitä sosiaalisen median saloihin nuorten näkökulmasta. Alustukset ja omakohtaiset kokemukset siivittivät koulutukseen osallistujat monipuoliseen keskusteluun.

Koulutuskokonaisuus koostuu lähiopetusjaksoista ja omatoimisesta opiskelusta. Lue lisää koulutuskokonaisuudesta täältä ja seuraa koulutuskokonaisuuden etenemistä tässä blogissa tai twitterissä #digierkohy. Seuraava haku koulutukseen järjestetään syksyllä 2017.

Digierko-terveisin
Tiina Korhonen