Digierko-koulutuksen syyskuisen, viidennen lähijakson tavoitteena oli esitellä jokaisen opiskelijan projektisuunnitelma yhdessä mentorin kanssa. Jakson keskeisenä tarkoituksena oli saada tukea omaan projektiin kaikilta osallistujilta. Lähijakson ensimmäisenä päivänä reflektoitiin, mitä jokainen oli saanut kesän aikana tehtyä.
Lisäksi arvioimme kevään jaksoja ja kirjallisuutta Mentimeter-ohjelmalla. Oli mielenkiintoista nähdä, mitkä artikkelit nousivat suosituimmiksi. Lopuksi kurssitoverimme Leena Karmitsa esitteli Screencast-O-matic-työkalua opetusvideoiden tekoon. Tämä esittely antoi varmasti monelle meistä eväitä kokeilla omien opetusvideoiden tekoa.
Verkostoitumisen voimaa opiskelijan näkökulmasta
Oppiminen ja vaikuttavuus olivat myös keskeisiä aiheita, jotka nousivat esiin jokaisessa projektissa. Vaikka edustettuina olivat eri koulutusasteet, niin kaikki tuntuivat painivan hyvin samankaltaisten asioiden ja ongelmien parissa. Yksilöiden tarpeiden, erityisesti heikompien, tukeminen nousi esille. Toisaalta tämä erityistuki erityisille opiskelijoille onkin ”trendi”. Olisi ehkä myös hedelmällistä pohtia yhdessä, missä asioissa opiskelijat hyötyisivät digitaalisuudesta ja millaisia ratkaisuja heidän opintopolun jouduttamiseksi tai sopivan haastavaksi rakentamisessa on huomioitu eri asteilla. Verkostoitumisessa voisi olla voimaa, jos digitaalisuuden avulla samankaltaiset ja samoista aiheista kiinnostuneet opiskelijat löytäisivät toisensa.
Luokkahuoneellinen opiskelijoita on jo oma verkostonsa. He jakavat luokassa tietojaan ja auttavat muita ja tekevät pienissä porukoissa yhteistyötä jo luokkahuoneen ulkopuolella. On käytettävä harkintaa, kuinka paljon verkostoitumista yritettäisiin laajentaa luokkahuoneen ulkopuolelle. Kuinka saada vaikka normaali päiväopiskelijat innostumaan oppituntien ja omien läksyjen tekemisen lisäksi, seuraamaan/keskustelemaan jollain kanavalla oppiaineeseen liittyvistä aiheista ja kommentoimaan toisten työskentelyä? Tämä venyttäisi heidän käyttämäänsä aikaa opiskeluun! Ecclesin ’Expectancy- value- teorian (2000) mukaan ihminen tekee hyvin paljon valintoja myös siltä kantilta, mikä on kaiken ”hinta”. Kokeeko opiskelija, jonkun tavan niin työlääksi, että hän mieluummin hoitaa sen vasemmalla kädellä tai jättää hoitamatta (jos ei ole pakko). Kuinka saada heidät seuraamaan vapaa-ajalla kaiken lomassa toistensa eri oppiaineiden projekteja? Oletus olisi varmaan se, että tätä tapahtuisi oppituntien ulkopuolella, vapaa-ajalla, nykymuotoisesti järjestetyssä opetuksessa. Bennett ja Matton (2010) tuovat artikkelissaan esille sen, että vapaa-ajalla digitaaliset sovellukset ovat vahvasti viihdekäytössä. Kuinka moni aikuinen suostuisi ”harrastamaan” töitään vapaa-ajalla vapaaehtoisesti? Digitaalisuus näppäryydestään huolimatta ei aina välttämättä mene siinä sivussa tai ”lyhennä” opiskeluun käytettävää aikaa. Miten verkostoituminen edistäisi oppimista ja missä tilanteissä? Tätä tulisi siis pohtia tarkemmin.
Verkostoituminen opettajan näkökulmasta
Opettajat ovat jo sankoin joukoin erilaisissa some- ryhmissä jakamassa tietojaan ja ideoitaan sekä antamassa vertaistukea. Ongelmana on ehkä löytää ne hyvät käytänteet ja neuvot nopeatempoisesti päivittyvien sivustojen päivitysten joukosta. Parhaimmillaan verkostoituminen olisi sitä, että olemassa oleva tieto ja hyväksi havaitut käytänteet jo saataisiin koottua yhteen tai helposti löydettäviksi. Ehkä verkostoitumista voisi tehostaa lähipäivänä puheena olevalla ”iskuryhmällä”, joka keräisi käyttökelpoista tietoa oman yhteisönsä käytettäväksi ja hyödynnettäväksi. Yksittäiset puuhastelut verkostoissa jäävät muutoin näkyviin niille, jotka ovat sillä hetkellä päivityksiä lukeneet. Tässä olisikin uutta työnsarkaa esimerkiksi opetushallitukselle, ainejärjestöille. Kuinka saada ehkä välillä pienienkin piirien hyvät käytänteet näkyviksi.
Tekstin alussa mainittu lähitapaaminenkin on jo Digierko- opiskelijoiden verkostoitumista. Ideoiden esittely ja yhdessä pohtiminen vei ainakin hieman projekteja eteenpäin. Eri kouluasteilla ja aikuisopiskelijoiden parissa työskentelevät tuovat omaa näkökulmaansa rikastuttaen keskustelujamme. Uusia ideoita sai niin projektiaan esittelevät kuin kuulijat. Verkostoituminen parhaimmillaan tuo esille, millaisten asioiden äärellä eri tahoilla painitaan. Parhaimmillaan samojen asioiden äärellä olevat voivat löytää yhteistyömahdollisuuksia. Päivän aikana kuulimme jo, että jokaisen ei tällöin tarvitse keksiä pyörää uudestaan. Aikaa ja muita resursseja säästyy.
DigiErko-ryhmämme kehittämisprojektit
Grammatikhuset
FM Leena Karmitsa esitteli projektisuunnitelmansa ruotsin opiskelun tukemista varten. Projektin keskeinen idea on luoda heikoille opiskelijoille sähköinen harjoitusalusta Grammatikhuset kieliopin perusrakenteiden harjoittelua varten. Eteneminen talossa on ehdollista ja mukana on pelillisiä elementtejä. Tavoitteena on lisätä opiskelijoiden motivaatiota ja parantaa oppimistuloksia. Lähipäivään osallistuneet opettajat jo innovoivat omia sovelluksiaan omiin oppiaineisiin Leenan esityksen innoittamana.
Digistigen
Heidi Pått ja Minttu Myllynen esittelivät yhdessä mentorinsa Christian Lupanderin kanssa kehittämisprojektinsa, jonka tavoitteena on tavoitteellisen digitäydennyskoulutuspolun rakentaminen opettajille. Malli koostuu erilaisista digiosaamispoluista, jotka ovat jaettu eri osaamistasoihin. Malliin kuulu myös opettajien digiosaamiskartoitus sekä täydennyskoulutusta esimerkiksi pedagogisten digikahviloiden ja työpajojen muodossa. Opettajien digitaitojen kartuttamisen lisäksi projektin tavoitteena on pyrkiä kannustamaan opettajia jakamaan omaa osaamistaan ja verkostoitumaan aiempaa enemmän.
Digihelppi-toiminta
Kallion lukiossa ei vielä ole tutkittu opiskelijoiden TVT-taitoja tai tehty heille osaamiskartoitusta. Kati Sinkkonen kertoi, että Digihelppi-projektissa on tarkoitus löytää opiskelijoiden keskuudesta iskuryhmiä, jotka verkostoituvat ja auttavat nuorempia opiskelijoitaan oppitunneilla esiin tulleissa ongelmatapauksissa. Yhtä ohjausryhmää kohden pyritään löytämään yksi helppityöpari. Opiskelijoiden osaamiskartoitus toteutetaan 1. vuosikurssin opiskelijoilla, jotka aloittavat työnsä heti seuraavan lukuvuoden alussa. Projektissa pyritään hyödyntämään opettajille järjestettävää koulutusta siten, että mahdollisuuksien mukaan Digihelpeiksi valikoituneet osallistuvat samoihin koulutuksiin opettajien kanssa. Lukuvuoden aikana tehdystä työstä digihelpeille annetaan Aktiivipolkukurssi.
DigDigiluu, digilei – verkostoitumista kehittämisprojektin aikana
Projekti kohdistuu suomenkielisen koulutoimen kolmeen eri osa-alueeseen. Ensimmäisenä tavoitteena on luoda perusopetukseen yhteinen digipolku yhteistyössä yläkoulun toimijoiden ja oppimisympäristöjen kehittäjän kanssa. Uuden opetussuunnitelman tultua käyttöön, on monenlaisten digitaitojen kehittämisen ja osaamisen tarve tullut selkeämmin näkyväksi. Olisi hyödyllistä ja tärkeää, että kaikilla opiskelijoilla ja opettajilla olisi tiedossa digipolku, jota seuraamalla opiskelijoilla olisi mahdollista saavuttaa riittävät digitaidot ja jonka avulla opettajat voisivat löytää jo osaamansa digitaidot ja ne taidot, joita tulisi vielä kehittää. Koska monissa paikoissa on vastaavia polkuja jo luotu, on tarkoitus tutkia niiden osittaista hyödyntämistä. Facebook –ryhmien, internetin, opetussuunnitelman, Innokas-verkoston ja kaupungin yhteistyötoimijoilta löytyy paljon jo valmiiksi koottua tietoa, josta on tarkoitus suodattaa ne asiat, mitkä ovat käyttökelpoisia tähän digipolkuun.
Toinen osa projektia on tutor-opettajan toimen kuvan luominen, käytännön toiminnan suunnittelu ja resurssien tarkoituksenmukainen käyttö. Aiemmin koulussa on toiminut tieto- ja viestintätekniikan yhteyshenkilö, jolla on ollut lähinnä laitehallintaan ja laitteisiin liittyviä töitä. Henkilökohtaista apua on saanut pyytämällä ja pieniä koulutuksia on järjestetty. Nyt on tarkoitus selvittää kyselyllä minkälaista apua opettajat digiasioissa tarvitsevat, selvittää minkälaisia resursseja on käytössä tutor-toimintaan ja miten sen voisi järjestää niin, että apua olisi saatavilla. Tutorin tulisi olla apuna arjessa, kouluttaa, järjestää koulutuksia yhteistyöverkostoja apuna käyttäen ja suunnitella pitkäjänteistä toimintaa.
Kolmantena ja viimeisenä osa-alueena on kouluttajana toimiminen yhdessä kaupungin oppimisympäristön kehittäjän kanssa. Koulutusten aihealueita ovat lähinnä ohjelmointi ja 3d-suunnittelu ja –tulostus. Aihealueet tarkentuvat varmasti vielä kyselyn tulosten analysoinnin jälkeen. 3d-suunnittelun koulutuksen apuna on muutamia yrityksiä, jotka pilotoivat myös perusopetuksen koulujen sisällä materiaalejaan.
EXAM-sähköinen tenttipalvelu
Lahden ammattikorkeakoulussa otetaan käyttöön EXAM-sähköinen tenttipalvelu, jossa opiskelijat voivat tehdä tenttejä sähköisesti. Tenttitila toimii LAMK:n yhteisellä kampuksella, johon opiskelijat ilmoittautuvat sähköisesti. Heli Oksanen pilotoi syksyn 2017 aikana oman ryhmän tentit uudessa sähköisessä tenttipalvelussa. Tämän tenttipalvelun laajempi käyttö alkaa ensi vuoden puolella.
Osaamismerkit haltuun –projekti
Helsingin kaupungin Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan digitalisaatioprojekti edellyttää opettajien tekevän digiosaamisensa näkyväksi. Tätä varten on luotu kolmiportainen digi.hel.fi -viitekehys, jossa hankitaan erilaisia Open Badge -osaamismerkkejä kullakin taitotasolla. Opettajien tehtävänä on osoittaa jo tapahtuneella toiminnalla osaamisensa. Myös koulutusta on tarjolla.
Osaamismerkit ovat herättäneet huolta opettajissa. Kyse ei niinkään ole siitä, ettei opettajilla olisi tarvittavaa osaamista – he eivät vain tunnista sitä itsekään. Niina Väntäsen projektin tarkoituksena on mahdollistaa osaamisen jakaminen koulun opettajien kesken ja siten helpottaa merkkien hakemista. Käytännössä tukea on tarjolla yhteisissä kahvilatyyppisissä tapaamisissa, joissa voi yhdessä toisten opettajien kanssa hahmotella, millaisia taitoja itsellä jo on. Ilmenevät koulutustarpeet indentifioidaan ja välitetään koulutuksesta vastaaville henkilöille toimialan hallinnossa. Lisätietoja merkeistä löytää http://osaamismerkki.meke.wikispaces.net/?responseToken=07db2d5d5408ed64b497e48bd28351d2d
Yrittäjän ammattitutkinto verkkokurssina
Johanna Ehnqvist Ylä-Savon ammattiopistosta on luonut Moodleen verkkokurssin, jonka avulla voi suorittaa yrittäjän ammattitutkinnon. Lue lisää osoitteesta www.ysao.fi/yat
Digiterveisin DigiErko-koulutuksen opiskelijat
LÄHTEET:
Bennett, S., & Maton, K. (2010). Beyond the ‘digital natives’ debate: Towards a more nuanced understanding of students’ technology experiences. Journal of computer assisted learning, 26(5), 321-331.
Ford, M. (2015). Robottien kukoistus. Kustannusosakeyhtiö Sammakko