Konferenssikesän tunnelmia

Liber 2016 -konferenssi kokoaa tällä viikolla yli 500 eurooppalaista kirjastoalan ammattilaista Helsinkiin, mutta konferenssikesän aikana on jo ennättänyt tapahtua paljon muutakin.

or2016-lounas2

OR2016-konferenssin osallistujia lounaalla

Kirjastoalan konferenssit keskittyvät suurelta osin kesäkuukausiin, jolloin tapahtumia on viikottain, osin väistämättä myös samaan aikaan. Valinnanvaraa on siis runsaasti. Omalta kohdaltani alkukesän valinnat osuivat tällä kertaan EuroCRIS:in joka toinen vuosi järjestämään CRIS-konferenssiin ja vuosittaiseen Open Repositories -konferenssiin, jonka taustajoukoissa olen ollut mukana jo useamman vuoden ajan. Konferenssit olivat tänä vuonna peräkkäisillä viikoilla ja maantieteellisesti lähekkäin, sillä CRIS 2016 -konferenssi järjestettiin 8.-11.6. St Andrewsissa Skotlannissa ja OR2016 13.-16.6. Dublinissa. Koska konferenssien välissä oli siten vain yksi päivä, päädyin siihen, että matkustin St Andrewsista Edinburghin kautta suoraan Dubliniin.

Konferenssien tunnelmiin ja niissä pidettyihin esityksiin palataan tarkemmin syksyllä Tietolinja-lehdessä. Tässä vain maistiaisiksi jonkin verran päällimmäisinä mieleen jääneitä asioita.
Lue loppuun

Tietolinja 2/2016 ilmestynyt

Kansalliskirjaston Tietolinja-verkkolehden numero 2/2016 on nyt luettavissa osoitteessa

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016052913002

Numeron artikkeleissa Esa-Pekka Keskitalo kirjoittaa opinnäytteiden säilytyksestä, joka on sekä kirjastojen että arkistojen asia. Juha Hakala käy läpi MARC-formaatin korvaajaksi ajatellun BIBFRAME-formaatin nykytilaa ja pohtii sen tulevaisuutta.

Lue loppuun

Ehdota yhteiskuntasopimukseen / kilpailukykysopimukseen / pakkolakeihin liittyvää verkkoaineistoa verkkoarkistoon tallennettavaksi

Hallituspuolueiden budjettineuvottelut -  Forsberg, Reijo. Työväen Arkisto / CC BY -NC -ND 4.0

Hallituspuolueiden budjettineuvottelut – Forsberg, Reijo. Työväen Arkisto / CC BY -NC -ND 4.0

Haluatko vinkata somekeskustelua tai verkkosivustoa, joka käsittelee yhteiskuntasopimusta / kilpailukykysopimusta / pakkolakeja? Ehdota aihetta käsittelevää sisältöä, kuten hashtagia, Twitter-tiliä, julkista Facebook-profiilia, videota, blogikirjoitusta, verkkosivua tai muuta verkkoaineistoa verkkoarkistoon tallennettavaksi. Ehdotuksia voi linkata tämän postauksen kommenttiosioon.

Tietolinja 1/2016 ilmestynyt

Kansalliskirjaston Tietolinja-verkkolehden numero 1/2016 on nyt luettavissa seuraavassa osoitteessa:

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201602105314

Numeron kaksi pääteemaa ovat tällä kertaa tieteen avoimuus ja infrastruktuurit sekä siirtyminen Vesasta Fintoon.

Lue loppuun

Peleihin liittyvän verkkoaineiston teemakeräys

Kansalliskirjasto järjesti syksyllä 2015 yhteistyössä pelialan tutkijoiden kanssa verkkokeräyksen peleihin liittyvistä sivustoista ja verkkosisällöistä. Ajatus verkkokeräyksestä syntyi tutkijoiden ja alan toimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Fyysisiä pelitallenteita on Kansalliskirjastoon kerätty kulttuuriaineistolain velvoittamana jo vuodesta 2007, mutta pelitutkijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että itse pelien lisäksi tärkeätä tutkimusaineistoa ovat esimerkiksi sivustot, keskustelut ja videoblogit pelaamisen ympäriltä. Lue loppuun

Elektran käyttöluvut ennätykseen

logo1Elektra-palvelun käyttörajatun aineiston kuukausittaiset käyttöluvut ylsivät marraskuussa 2015 uuteen ennätykseen. Kotimaisten tieteellisten lehtien artikkeleita sisältävän palvelun artikkelilatausten kokonaismäärä oli 16.996. Edellinen ennätys (16.552 latausta) oli lokakuulta 2014. Lue loppuun

Tietolinja 2/2015 on ilmestynyt

Kansalliskirjaston verkkolehti Tietolinja on täällä taas – numero 2/2015 löytyy osoitteesta

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015092113656

Lehden artikkeleissa Marja-Liisa Seppälä kirjoittaa kuvailun muutoksesta, Juha Hakala linkittämisestä ja pysyvistä tunnisteista, Anna-Sofia Ruth Julkaisufoorumin julkaisukanavatietokannasta ja Jyrki Ilva open access -julkaisemisen mittaamisesta.

Lisäksi lehdessä on mukana ennätysmäärä raportteja kesän konferensseista. Konferenssien kirjainlyhenteet – QQML, ELAG, OR, OAI, LIBER, IGELU – saattavat äkkiseltään vaikuttaa kryptisiltä, mutta konferenssit ovat kuitenkin korvaamaton väylä päästä kärryille siitä, mistä maailmalla tällä hetkellä keskustellaan. Raporteissa esille nousevia teemoja ovat mm. data-aineistot, avoin tiede ja avoin julkaiseminen.

50+ tekijää

Wall Street Journal julkaisi eilen mielenkiintoisen artikkelin, jossa ihmetellään tieteellisten julkaisujen alati kasvavia tekijämääriä:

Robert Lee Hotz: How Many Scientists Does It Take to Write a Paper? Apparently, Thousands. (Wall Street Journal, August 10, 2015)

Tekijyyden inflaatio?

Kuten Robert Lee Hotzin artikkelissa todetaan, etenkin tietyillä fysiikan aloilla on jo melko tavanomaista, että yksittäiselle julkaisulle saatetaan listata kymmeniä, satoja tai jopa tuhansia tekijöitä. Tai oikeammin ”tekijöitä”, ”kirjoittajista” nyt puhumattakaan. Kyse on tyypillisesti aloista, joilla huipputason tutkimuksen tekeminen edellyttää kallista teknistä infrastruktuuria ja laajaa kansainvälistä yhteistyötä. ”Tekijyys” on näillä aloilla laajentunut tarkoittamaan kaikkia julkaisun (tyypillisesti artikkelin) taustalla olevaan tutkimustyöhön tavalla tai toisella osallistuneita henkilöitä, usein riippumatta siitä ovatko he osallistuneet varsinaisen tutkimuksen tuloksista raportoivan tekstin kirjoittamiseen. Joskus tekijyyteen saattaa riittää sekin, että tutkimuksessa on hyödynnetty tutkijan aiempaa tutkimusaineistoa.
Lue loppuun

LIBER 2015: DARIAH-työpaja

dariah-logo

LIBER (http://libereurope.eu) on Euroopan tutkimuskirjastojen liitto, jossa on yli 400 jäsenorganisaatiota. Sen 44. konferenssi pidettiin kesäkuun lopussa Lontoossa. Isäntinä toimivat Imperial Collegen Senate House Library,  London School of Economicsin kirjasto sekä University Collece Londonin kirjastopalvelut (http://www.liber2015.org.uk). Konferenssi järjestettiin Bloomsburyssä sijaitsevassa Senate Housessa, joka on innoittanut George Orwellin kuvausta totuusministeriöstä ja toiminut myös Batman-elokuvien kuvauspaikkana.

Aloitan tässä kirjoituksessa konferenssin sadon pohtimisen. Lue loppuun