Elektra uudessa ympäristössä

Aikuiskasvatus, Politiikka, Lakimies, Psykologia, Terra, Sosiologia, Virittäjä, Tiedepolitiikka, Musiikin Suunta, Gerontologia, Kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja… Kansalliskirjaston ylläpitämässä Elektra-palvelussa on nykyään mukana noin kolmasosa keskeisistä kotimaisista tieteellisistä lehdistä. Elektralle on avattu marraskuun alussa uusi käyttöliittymä (https://oa.doria.fi/elektra), joka hyödyntää Kansalliskirjaston Doria-palvelua.

Kansalliskirjaston ja Kopioston yhteistyönä tuottama Elektra kuuluu tieteellisen verkkojulkaisemisen pioneereihin, sillä se aloitti alun perin toimintansa jo vuonna 1996 opetusministeriön Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelman puitteissa saadulla rahoituksella. Sittemmin aineiston määrä on kasvanut vuosi vuodelta, ja kaikkiaan Elektra-aineistoon kuuluu tätä nykyä noin 15 000 artikkelia. Tällä hetkellä aineistoa toimittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti noin 25-30 lehteä, ja artikkelien määrä kasvaa tasaisesti lähes kahdella tuhannella vuodessa.

Uusi käyttöliittymä

Elektra-palvelun sisältämät aineistot ovat muuttaneet lokakuun aikana uuteen, entistä ehompaan käyttöliittymään. Käyttöliittymä hyödyntää Kansalliskirjaston uutta Doria-palvelua, joka perustuu avoimen lähdekoodin DSpace- ja Manakin-ohjelmistoihin (ks. “Kansalliskirjaston DSpace-projekti etenee“, Tietolinja 2/2006). Oman käyttöliittymän lisäksi Elektran artikkelit ovat vanhaan tapaan löydettävissä myös Arto-tietokannan kautta.

Uuteen Doria-käyttöliittymään on siirretty Artosta poimitut julkaisujen viitetiedot, jotka Kansalliskirjaston atk-suunnittelija Pasi Kurvinen on ansiokkaasti konvertoinut MARC:ista Dorian käyttämään Dublin Core -formaattiin. Itse julkaisut sijaitsevat kuten aiemminkin Elektran omalla artikkelipalvelimella tai (avoimien verkkolehtien osalta) kustantajan omalla palvelimella. Vaikka Elektra-aineistoon kuuluvat artikkelit ja kirjat ovat luettavissa vain sopimuksen tehneiden organisaatioiden verkoissa, julkaisujen viitetiedot ovat kuitenkin vapaasti kaikkien kiinnostuneiden selattavissa ja haettavissa.

Verrattuna Elektran edelliseen ENCompass-käyttöliittymään uuden käyttöliittymän keskeisiin etuihin kuuluu mm. se, että sekä lehdillä että artikkeleilla on nyt kiinteät osoitteet, joihin voi tehdä linkkejä palvelun ulkopuolelta. Artikkeleille on annettu myös URN-tunnisteisiin perustuvat pysyvät osoitteet, jotka hyödyntävät Kansalliskirjaston URN-resolveria (ks. “Meillä on vain nimet : URN-tunnukset helpottavat tiedonhakua“, Tietolinja 1/2007) .

Lisää näkyvyyttä

Aiemmasta käyttöliittymästä poiketen Elektran artikkelien viitetiedot ovat nyt vapaata riistaa hakuroboteille, eli ne löytyvät myös mm. Googlen avulla. Näin siis Googlekin pääsee hyödyntämään kirjastoissa tehdyn sisällönkuvailun hedelmiä. Vaikka Google ei sinänsä piittaa tuon taivaallista siitä, onko jokin indeksoidusta dokumentista löytyvä termi asiasana vai ei, DSpacen valmis asiasanahakemisto nostaa tietueisiin tallennetut asiasanat kuitenkin yllättävänkin hyvin näkyville myös Googlen hakutuloksissa.

Vaikka läheskään kaikki Elektra-tietueet eivät ole vielä ennättäneet indeksoitua Googlen tietokantaan, uusi näkyvyys on jo nyt vaikuttanut yllättävän paljon artikkeleista kiinnostuneiden ulkopuolisten kävijöiden määrään. Elektran sivuilla kerrotaan toki, että kyseessä on käyttöoikeuksiltaan rajattu aineisto, mutta tästä huolimatta asiakasorganisaatioiden ulkopuolelta tulleiden latausyritysten määrä tuplaantui aiempaan verrattuna jo lokakuun puolella. Toisaalta on tietysti sääli, ettemme tällä hetkellä pysty palvelemaan paremmin tällaisia satunnaisia tiedonhakijoita, vaan Elektran varsinaista kohderyhmää ovat nimenomaan oppilaitosten, kirjastojen ja virastojen kaltaiset suuremmat organisaatiot, jotka voivat hankkia käyttöoikeuden saman tien koko henkilökunnalleen tai opiskelijoilleen.

Google-näkyvyyden lisäksi Doria tarjoaa aiempaa parempia rajapintoja myös kansallisen Nelli-portaalin suuntaan, millä on luonnollisesti suuri merkitys aineiston käytettävyyden kannalta.

Kohti uusia haasteita

Elektra laajentuu ensi vuonna ainakin kolmella uudella julkaisulla, sillä Hallinnon tutkimus, Musiikki ja Sananjalka tulevat mukaan vuoden alusta lähtien. Muutaman muunkin lehden kanssa on käyty keskustelua liittymisestä, mutta sopimuksia ei ole vielä allekirjoitettu. Tavoitteena on joka tapauksessa laajentaa Elektran sisältöä muillakin keskeisillä, palvelun profiiliin sopivilla lehdillä.

Avoimen verkkojulkaisemisen saaman julkisuuden myötä lehtien kiinnostus Elektraa kohtaan näyttää pikemminkin lisääntyneen kuin vähentyneen. Käytännössä avoimeen julkaisemiseen on toistaiseksi päätynyt lähinnä sellaisia lehtiä, joiden taustavoimana on jokin vakavarainen instituutio (esim. tutkimuslaitos), tai jotka toimivat muutenkin lähinnä pyhän hengen voimalla. Suuri osa muista lehdistä näyttää yhä miettivän omalta kannaltaan sopivinta toimintamallia, joka hyödyntäisi Internetin tarjoamia mahdollisuuksia ilman liian suuria taloudellisia riskejä.

Elektran tarjoaman lisenssisopimuksiin ja aineistojen käytöstä oikeudenomistajille maksettaviin korvauksiin perustuvan julkaisumallin lisäksi Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan jäsenjärjestöille on tarjolla myös toinen, avoimeen julkaisemiseen soveltuva vaihtoehto. TSV on näet avannut OPM:n tuella Tieteellisten lehtien verkkopalvelun (http://ojs.tsv.fi), joka perustuu Open Journal Systems -nimiseen nimenomaan verkkolehtien julkaisemiseen suunniteltuun avoimen lähdekoodin ohjelmistoon. Elektraan verrattuna TSV:n tarjoama vaihtoehto perustuu enemmän tee se itse -toimintamalliin, joka tosin tarjoaa samalla välineitä myös lehtien toimitusprosessin laajempaan digitalisoimiseen. Elektra ja TSV pyrkivät tekemään yhteistyötä palveluidensa kehittämisessä, ja tavoitteena on, että TSV:n palvelussa julkaistu materiaali olisi tulevaisuudessa löydettävissä myös Arton ja Elektran kautta.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*