Konsa Triangelipäivien esityksiä varmasti saadaan aikanaan verkkoon, lie tässä turha tyhjentävästi alkaa purkamaan päivän antia. Tässä hieman muistiinpanoja ja tajunnanvirtaa.

Mitä luvassa MetaLibiin

Aluksi kuultiin Nelliportaalin ohjelmistopohjan eli MetaLibin ja SFX:n tulevaisuudesta. Kuten päivän aikana toistamasta päästyäkin toistamalla toistettiin, Nelli on hankala käyttää. Ex Libriksen edustajan Timm-Martin Siewertin esityksestä kävi ilmi se, että portaalia pyritään viemään asiakkaan kannalta kevyempään suuntaan: vähemmän nappeja ja vipstaakeja; joskus jopa yksi hakulaatikko saattaa riittää. – Vähän särähti korvaan tavoite “tuoda asiakkaat takaisin kirjastoon”, mutta onneksi käytännön esimerkit olivat enemmän sitä, miten kirjasto voi mennä asiakkaiden luo. Esimerkknä voi vilkaista iowalaista ratkaisua: http://www.lib.uiowa.edu/

Haravointi on tärkeää. Nelliportaalin seuraava sukupolvi tulee käyttämään laajasti hyväksi haravointia, so. sitä, että eri tietokannoista kerätään metadataa valmiiksi järjestelmään, ja haut kohdistuvat siihen. Nykyäänhän haku tehdään aina etätietokantaan. Paikallisen indeksin käyttö nopeuttaa hakuja merkittävästi ja antaa mahdollisuuden esikäsitellä metadataa. No, kuitenkin suuri osa aineistosta on tällä hetkellä sellaista, ettei sen tietoja voida haravoida. Silloin täytyy edelleen turvautua etähakuun. Olen hieman huolissani siitä, miten tämä vaikuttaa portaalin käyttöön. Joko käytetään etähakuja suureen osaan resursseista kuten tähänkin asti, ja vietetään hiljaisia hetkiä ruudun äärellä. Tai sitten iskee kiire, ja käytetään vain niitä aineistoja, joista saadaan hakutulokset nopeasti. Olen sanonut ennen ja sanon nyt, että metadatan haravoitavuuden edistäminen myös kaikilta suurilta tiedejulkaisijoilta on tärkeää. Se saattaa johtaa isoihin indekseihin ja on epäilemättä poliittis-taloudellisesti hankalaa, mutta minun mielestäni välttämätöntä. Kenties alalle syntyy palveluntarjoajia, vähän niin kuin nykyiset tietämyskannat?

Nellissä on kaikkea. Käyttöliittymään on tulossa keino näyttää, mitkä dokumentit ovat vertaisarvioituja, so. “tieteellisiä”. Enemmänkin tämän suuntaista kehitystä olisi tarvis. Myöhemmin päivän aikana palattiin siihen, että nelli ei tarjoa vain “tutkittua tietoa”. – Pikemmin kuin ruveta puntaroimaan Nellin sisältöjä ainakaan kovin ankarasti tulisi tarjota työkaluja sille, että asiakas itse pystyy tekemään omassa tilanteessaan järkeviä arviointeja ja valintoja.

Nelli ei ole kaikkea. Ex Libris kehittää tapoja viedä tietoa MetaLibin sisäisestä kirjahyllystä muihin järjestelmiin, esimerkiksi LibraryThingiin.

E-kirjat tulevat. E-kirjoja on jo itse asiassa tarjolla koko liuta, mutta niillä on taipumus jäädä hieman pimentoon. Siewert mainitsi parikin kertaa e-kirjojen käsittelyyn luvassa olevia parannuksia, jopa jonkinlaista föröbörisöintiä.

Pakolliset Web 2.0 -kuviot. Kyllä, MetaLibiin on luvassa mahdollisuus laputtaa (tag) ja arvioida aineistoja. Nellissä on kylläkin paljon käyttäjiä – mutta sielläkö sitten laputetaan vai jossain muualla, se jää nähtäväksi. Näitä asioita ei voi päättää ennalta.

Nelli ja Web 2.0

Ere Maijalan esitys koskikin sitten web 2.0:aa, joka on nyt kaikkien huulilla – “niin, mutta tukeeko se web 2.0:aa?” on elämän ja kuoleman kysymys. Pari vuotta sitten se oli: “Niin, mutta tukeeko se XML:ää?”

Ere kiteytti asian oikeastaan siihen, että olisi tarjottava palveluita, joita asiakas haluaa. Sen, että meillä on vähän vanhoja järjestelmiä,  ei pitäisi olla asiakkaan ongelma. Palveluiden pitää olla helppoja, etenkin niiden joita paljon käytetään. Esimerkkinä tästä oli se, että paljon käytettyjä hakuja voi liittää selaimen hakuvalikoimaan, eli niiden takia ei tarvitse joka kerta osailla ensin Nellin sivuille.

Tiedon vapaa liikkuminen – sen pitäisi olla kirjastojen sydämenasia kaikkina aikoina. Sikäli kuin lisenssit ja lait ja muut elämän raadollisuudet sen sallivat, kirjastojen pitäisi sitä edistää myös Nellissä. Tiedon pitää mnyös antaa linkittyä – niinpä Nellistä on yhteyksiä Amazoniin, Google Booksin ja sen sellaisiin. Kun ne asiakkaat sinne löytävät tiensä kuitenkin, miksei tehdä se helpoksi? Vai kieltäytyykö virkailija kirjaston tiskillä kertomasta, missä on lähin kirjakauppa?

Tällä hetkellä mietitään, miten homma toimisi myös toisin päin – eli miten voitaisiin mahdollistaa linkitys Nellin ja miksei Voyagerinkin tietueisiin; tällä hetkellä niillä ei ole pysyviä URLeja. Toinen esimerkki oli Nelli kehitetty tuki Zoterolle.

Mainitsinko jo, että Nelliä pidetään hankalana? Yksi takuulla mystinen aspekti siinä on SFX – vaikka nappulaa kuinka ristisi uudelleen, se on hankala, jos ei muuten niin siksi, että se vaatii yhden turhan klikkauksen asiakkaalta. Siitä voidaankin päästä eroon.

Joitakin asioita Nellistä vielä puuttuu, mutta ainakin puutteet tiedostetaan ja niihin etsitään parannuskeinoja.

Ai niin, Nelli on hankala

Iltapäivällä kuulimme pari esitystä siitä, miten Nelli otetaan huomioon tiedonhaun opetuksessa, toisaalta AMKissa, toisaalta yliopistossa. Lisäksi oli käyttäjän näkökulma, tällä kertaa varsin valistuneen käyttäjän, kun kyseessä ole tietojärjestelmien tutkija.  Jos tuli kritiikkiä, tuli kiitostakin. Mielenkiintoista oli, että Åbo Akademin suurten Nelli-käyttölukujen takana ei ollutkaan kiristystä, uhkailua ja lahjontaa, vaan oikeastaan ihan pieniä valintoja siitä, miten Nelliä on amrkkinoitu ja miten siitä on tehty houkutteleva käyttää.

Tästä on muiden hyvä jatkaa tunnelmointia.