IGeLU09: Tulevaisuudennäkymiä

Igelu logoIGeLU on kirjastojärjestelmätoimittaja Ex Libriksen tuotteiden käyttäjien kokous, joka pidetään tänä vuonna Helsingissä. Kokous kestää kolme päivää, ja osallistujia on yli neljä ja puoli sataa paristakymmenestä eri maasta.

Ex Libriksen edustaja Oren Beit-Arie kertoi yleisellä tasolla Ex Libriksen näkemyksiä kirjastoteknologian tulevaisuudesta.

Hän korostaa, etteivät kirjastot toimi tyhjiössä. Tutkimuskirjastojen tulevaisuus riippuu tutkimuksen tulevaisuudesta. Eräs suuri muutos, joka on vasta tulossa on tieteellisen datan määrän räjähdysmäinen lisääntyminen – siis esim. mittausdatan. Sen säilyttäminen ja käsitteleminen on mahdollista aivan eri tasolla kuin ennen. Toinen esiin tuotu kehitys on tieteenalojen välisten yhteyksien lisääntyminen. Kolmas on julkaisuprosessien muuttuminen. Monet digitaalisenkin kirjaston paradigmat ovat vielä kirjapainomaailmasta perittyjä.

Beit-Arie huomauttaa, että monet kehityshankkeet fokusoituvat lopputuotteeseen – esim. julkaistavaan artikkeliin – mutta kehittämistarvetta on ilmeisesti koko prosessissa. Huomio tulee kiinnittymään myös luomisprosessiin. Ja siihen taas liittyy mm. koko sosiaalisen webin maailma.

Välineinä näihin tarpeisiin vastaamiseen puhuja mainitsee mm.

  • avoimet rajapinnat;
  • SOA-arkkitehtuurin; ja
  • pilvilaskennan, jota hän kuvaa todelliseksi paradigman murrokseksi.

Kentältä tulleesta ja kentältä kerätystä palautteesta käy ilmi seuraavaa:

  • Halutaan yksi käyttöliittymä kaikelle tiedonhaulle;
  • työnkulkuja pitää yhtenäistää, etenkin yhdistämällä painetun ja digitaalisen aineiston hallinnan tapoja;
  • pitää tukea yhteistoimintaa, kollaboraatiota; ja datan kierrätystä;
  • pitää kehittää SOA- ja SaaS-periaatteiden mukaan;
  • pitää käyttää asiakkaita hyväksi keräämällä tietoa heistä ja heiltä;
  • pitää kehittää uusia palvelumalleja.

Lähtökohtana järjestelmien kehittämiselle Oren jakaa työkentan neljään kokonaisuuteen.

Ensimmäinen osa kokonaisuutta on asiakkaan ympäristö: haku, linkit, omien aineistojen hallinta.

Toinen osa on taustajärjestelmä, nimenomaan yksikössä – eli niin sanottu univeral resource managemet. Vallalla on selvästi trendi pyrkiä selvittämään kirjastoihin syntynyttä erilaisten sovellusten hetteikköä.Tänne kuuluvat hankinta, asiakkaiden hallinta, luettelointi jne.

Kolmannen ylätason muodostavat datapalvelut: metadatavirtojen hallinta – ja metadataahan ovat paitsi tietueet, myös esim. lisenssidata, käyttäjien luoma metadata jne.

Tämän lisäksi on kategoria “muut”, joihin kuuluu mm. pitkäaikaissäilytys.

URM esitetään lopuksi viiden ominaisuuden kautta.

  • Palvelu
  • Aineistot
  • Työnkulut
  • Avoimuus
  • Yhteistoiminta eri tasoilla

Pilvien viisaus: tulevaisuudessa järjestelmien ylläpidossa syntyy erilaisia malleja, joissa keskitetyn ylläpidon osuus lisääntyy; samalla kuitenkin mahdollistaen paikallinen vaihtelu. Tämä koskee mm. metadatan hallintaa; kopioluettelointi on eräänlainen varhainen pilvikonsepti. Valmistaa dataa pitää voida käyttää hyväksi joustavasti ja liittää siihen paikallista rikkautta.

Myös esimerkiksi aineistojen valinnassa ja hankinnassa pitää tukea eri tasoista yhteistyötä ja keskittämistä – parempia yhteyksiä myyjien tietojärjestelmiin, erilaisten konsortioiden ja muun hankintayhteistyön tukemista jne.

Kaiken kaikkiaann on tärkeää pystyä tunnistamaan se, mikä on uniikkia kullekin kirjastolle; ja se, mikä on samanlaista; ja pyrkiä hyödyntämään molempia mahdollisimman hyvin.

One thought on “IGeLU09: Tulevaisuudennäkymiä

Comments are closed.