Museoviraston leikkaukset

Merkittävä osa hallituspuolueiden viime kesän budjettiriihessä sopimista menoleikkauksista kohdistui opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle, ja erityisen pahasti ne iskivät museosektorille.  Museoviraston osalta prosessi on nyt edennyt sen verran, että YT-neuvottelut on saatu päätökseen ja leikkauslista alkaa olla valmis.

Museoviraston verkkosivuillaan julkaiseman uutisen mukaan se joutuu tänä vuonna leikkaamaan henkilöresurssejaan peräti 55 henkilötyövuoden edestä, mikä voi tarkoittaa jopa 40 vakinaisen työntekijän irtisanomista. Irtisanomiset toteutetaan helmikuun aikana. Lisäksi jäljelle jäävien työntekijöiden tehtäviä järjestellään uudelleen.

Museovirasto joutuu pitämään myös kahdeksan museota kiinni ainakin vuoden 2012 ajan ja muidenkin museoiden aukioloaikoja lyhennetään. Koska leikkaukset ovat pysyviä, se pyrkii lisäksi pidemmällä tähtäimellä hankkiutumaan eroon mahdollisimman monista hallinnassaan olevista kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kiinteistöistä, joille ryhdytään siis etsimään uusia omistajia.

Leikkauslistaan kuuluu myös Museoalan kehittäminen ja tiedonhallinta -osaston lakkauttaminen ja sen tehtävien siirtäminen toisaalta arkisto- ja tietopalvelut -yksikölle (tiedonhallinta) ja toisaalta suoraan pääjohtajan alaisuudessa toimiviin tukitoimintoihin (kehittäminen). Vaikka organisaatiomuutos ei tietysti välttämättä tarkoita suuria toiminnallisia muutoksia, mieleen tulee kuitenkin väistämättä kysymys siitä, mitä tämä tarkoittaa museoalan tietojärjestelmien kehittämisen ja sitä kautta myös KDK-yhteistyön kannalta.

Leikkauslistan pituus kertoo koruttomasti siitä, miten heikosti resurssoituja ja haavoittuvia  Museoviraston  kaltaiset kulttuurialan organisaatiot ovat. Leikattava summa ei ole valtion budjetin näkökulmasta suuren suuri – kolme miljoonaa euroa – mutta  sillä on kuitenkin suuri vaikutus koko viraston toimintaedellytyksiin ja aivan erityisesti tietysti irtisanomisen kohteeksi joutuvien työntekijöiden elämään.

Erityisen surullista on sekin, että viime kuukausien ylitsepursuavan Guggenheim- ja presidentinvaalihuuman keskellä koko tapahtuma on saanut ällistyttävän vähän julkista huomiota. Poliittisia vastuunkantajia saati tuen ilmaisijoita ei ole ilmaantunut mitenkään jonoksi asti, vaan koko prosessi on edennyt lähes säröttömästi ja ilman laajempaa julkista keskustelua tutun “on sovittu”-kaavan mukaisesti.

Vaikka valtiontalouden budjettileikkaukset ovat epäilemättä väistämättömiä lähivuosina, on kuitenkin huolestuttavaa, että kulttuurialan organisaatiot – ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala yleisemminkin – valikoituivat jo ensimmäisessä aallossa poliittisesti helpoksi leikkauskohteeksi.

One thought on “Museoviraston leikkaukset

Comments are closed.