Tunnelmia Open repositories 2012 -konferenssista

Konferenssimatka keskellä heinäkuuta ei ehkä vastaa kaikkien ajatusta kesän kohokohdasta, mutta kun kyseessä on Open Repositories, julkaisuarkistoalan johtava vuotuinen kansainvälinen tapahtuma, tämä ei ole liioittelua.

Tällä kertaa ollaan Edinburgissa, jossa on sateista ja koleaa, mutta tämä ei ole suuremmin tunnelmaa haitannut ja konferenssin anti on ollut ainakin ensimmäisen varsinaisen konferenssipäivän perusteella erinomainen. Kolmena rinnakkaissessiona neljän päivän aikana järjestettävässä tapahtumassa joutuu toki välillä tekemään vaikeita valintoja, ja loppupuolella informaatiohyöky saattaa alkaa tuntua jo ylitsepursuavalta. Mutta näistä asioista tuskin kannattaa ihan kauheasti valittaa.

Viime kesänä Austinissa Teksasissa järjestetty edellinen Open Repositories -konferenssi taisi jäädä kokonaan dokumentoimatta tässä blogissa – en saanut sen annista loppujen lopuksi aikaiseksi muuta kuin yhden powerpoint-esityksen. Hauskaa ja antoisaa sielläkin toki oli, mutta tuntuu siltä että tänä vuonna kiinnostavaa sisältöä on tarjolla vielä enemmän. Tähän saattaa toki vaikuttaa sekin että osallistujia on ennätysmäärä, yhteensä 460. Vaikka pääosa väestä on edelleen eurooppalaisia ja amerikkalaisia, tämänkertainen yleisö tuntuu huomattavasti kansainvälisemmältä kuin Austinissa – etenkin japanilaisia on tällä kertaa paikalla paljon. Konferenssiin sisältyvien Pecha Kucha -sessioiden ansiosta myös esitysten määrä lienee suurempi kuin koskaan aiemmin.

Sisällöstä on ehkä tässä vaiheessa aikaista vielä tehdä mitään kaikenkattavaa yhteenvetoa, mutta julkaisuarkistoliikkeen aikuistuminen näkyy selvästi: monissa esityksissä käsiteltiin julkaisuarkistojen integraatiota muihin järjestelmiin, mm. tutkimuksenhallintajärjestelmiin (CRIS). Etenkin brittiläisissä esityksissä tutkimuksen arviointien asettamat vaatimukset nousivat voimakkaasti esiin, mikä on ollut ajankohtainen teema myös Suomessa.

Samoin yhteisiä julkaisuarkistoja tuntui olevan tekeillä enemmän tai vähemmän vastaavalla konseptilla eri puolilla: Esim. oman Kansalliskirjaston palveluita esitelleen esitykseni edellä pidetty portugalilaisen Minhon yliopiston esitys piti sisällään yllättävän paljon samoja elementtejä, vaikka siellä tunnuttin tekevän keskitetyn rahoituksen turvin huomattavasti meitä enemmän kehitystyötä. José Carvalhon esittelemien kehitystyön tulosten jälkeen oman esitykseni painottuminen enemmän poliittisiin aspekteihin saattoi tuntua jossain määrin antikliimaksilta.

Viime vuoden tapaan huomiota herättää se, että eniten uusia asioita tuntuu olevan tekeillä DSpacen ja EPrintsin sijaan Fedora-leirissä. Viime vuonna esitellyn Hydra-projektin ympärille syntynyt yhteisö tuntuu edelleen kehittävän uusia ratkaisuja, ja minulla oli posterisessiossa mielenkiintoinen keskustelutuokio historiantutkijoiden tuottaman tutkimusdatan säilyttämiseen liittyviä teknisiä ratkaisuja esitteleiden Chris Awren ja Martin Dow’n kanssa. Meidän kannaltamme Hydrassa on aika montakin ongelmaa – se on kytköksissä Fedoraan ja hyödyntää tällä hetkellä Blacklightia, mutta kuulemma Blacklightin voisi todennäköisesti ilman suurempia ongelmia korvata vaikka VuFindilla, joka on meillä jo käytössä mm. KDK-asiakasliittymässä. Hmmm…

Keynote-puhujana oli tällä kertaa PLoS:in Cameron Neylon (ks. video avausessiosta), joka julisti tieteellisten lehtien tähänastisen bisnesmallin kuolleeksi ja kuopatuksi, ja kehotti keskittämään resursseja huomispäivän palveluiden suunnitteluun. Hän korosti Internetin mahdollistaman globaalin yhteistyön mullistavaa vaikutusta tieteenteon edellytyksiin, ja piti välttämättömänä sitä, että tutkimustieto ja -aineistot ovat ilman turhia rajoituksia kaikkien toimijoiden saatavilla.

Myös illan posterisessiossa oli yllin kyllin ihmeteltävää, kaikkiaan postereita oli lähes 70. Suomesta ei ollut tällä kertaa ainuttakaan posteria, mutta esityksiä on vielä luvassa toinenkin: Helsingin yliopiston kirjaston Joonas Kesäniemi pitää näet torstaina DSpace-käyttäjäryhmässä esityksen semanttisen webin ominaisuuksien integroimisesta julkaisuarkistoon. Joonas myös intoutui (kautta aikojen ensimmäisenä suomalaisena) ilmoittautumaan mukaan konferenssin yhteydessä järjestettävään perinteiseen Developer’s Challenge -kilpailuun, jossa kehiteltyjen ideoiden esittelysessio oli ainakin Austinissa melkoista ilotulitusta ja kenties jopa koko konferenssin kohokohta. Huomenna näemme, mitä kilpailuun osallistuvat joukkueet ovat tänä vuonna saaneet aikaiseksi.

Ensi vuonna Open Repositories järjestetään klassisten tyttökirjojen näyttämöllä, Prince Edward Islandilla Kanadassa. Vuonna 2014 konferenssi pidetään sitten niinkin eksoottisessa paikassa kuin Helsingissä. Tarkempaa tietoa on luvassa myöhemmin, mutta konferenssipäivät (9.-13. kesäkuuta) kannattaa pistää vuoden 2014 kalenteriin jo nyt. Vaikka järjestelyjen vaatima työmäärä alkaa jo näin etukäteen vähän hirvittää, kyseessä on joka tapauksessa hieno tapahtuma.