Digitaalinen kirjasto -blogissa viime huhtikuussa ilmestynyt uutinen Kirjallisuuspankki-kokoelman julkaisemisesta Doriassa keräsi nopeasti toista sataa tykkäystä, suurelta osin varmaan siksi, että tekstiin viitattiin eri puolilla sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla.
Tämä palasi mieleeni, kun kävin läpi Kansalliskirjaston ylläpitämien julkaisuarkistopalveluiden käyttölukuja. Näkyykö sosiaalisen median kautta ilmennyt tykkääminen jollain tavalla kokoelman käyttöluvuissa?
Viime syksyn saavutuksiin kuului Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeen yhteydessä toimineessa Tiedon saatavuus -työryhmässä työstetty esitys kansallisiksi avointa julkaisemista ja avointa tutkimusdataa koskeviksi linjauksiksi.
OKM lähetti paperin marras-joulukuussa pikaiselle lausuntokierrokselle eri organisaatioihin. Palautuspäivään mennessä lausuntopyyntöön saatiin peräti 50 kommenttia. Sekä työryhmän raporttiin että siitä annettuihin lausuntoihin pääsee nyt tutustumaan – kuinkas muuten – open accessina TTA-hankkeen sivustolla:
Kävimme CSC:läisten kanssa joulun alla OKM:ssä luovuttamassa tutkijoiden tunnistamistä käsittelevän esiselvitysraportin, jota oli työstetty viime keväästä lähtien. Raportti ja muitakin työryhmän työhön liittyviä materiaaleja on saatavilla CSC:n wikissä:
https://confluence.csc.fi/display/tutki/Tutkijan+identifiointi+-esiselvitys
Raportissa käydään läpi mm. erilaisia tutkijoiden identifiointiin soveltuvia tunnistejärjestelmiä, kuvaillaan alustavasti identifioinnin edellyttämiä käytännön prosesseja ja pyritään hahmottelemaan tunnistamiseen liittyviä tarpeita (mm. OKM:n julkaisutiedonkeruu ja korkeakoulujen omat tarpeet) ja prioriteettejä.
Kyseessä oli tässä vaiheessa nimenomaan esiselvitys, eli raportin suosittamat käytännön toimenpiteet (mm. kansainvälisen ORCID-tunnistejärjestelmän käyttöönotto tutkijoiden identifiointiin) ovat ainakin kansallisella tasolla riippuvaisia mahdollisesta jatkohankkeesta.