Digitaalinen kirjasto -blogi sisältää Kansalliskirjastolaisten kirjoituksia ajankohtaisista asioista. Asialliset kommentit ja keskustelu ovat tervetulleita!
Uutinen tutkijoille suunnatun, viitteidenhallintaan tarkoitetun sosiaalisen verkkopalvelun Mendeleyn myymisestä maailman suurimmalle tieteelliselle kustantajalle Elsevierille ei tullut yllätyksenä, sillä siitä oli huhuiltu jo pari kuukautta. Vaikka Mendeleyn kehittänyt tiimi ja Elsevier molemmat hehkuttavat fuusion tarjoamia mahdollisuuksia ja vakuuttavat toiminnan jatkuvan ennallaan ja vähintään yhtä avoimena kuin tähänkin asti, uutinen on herättänyt myös voimakkaita vastareaktioita. Useat näkyvätkin [...]
Doria-palveluun vähin äänin jo kuukausi sitten avattu Kirjallisuuspankki-kokoelma sisältää laajan valikoiman Kansalliskirjaston digitoimaa tekijänoikeudesta vapaata kotimaista kaunokirjallisuutta 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Mukana on runsaasti enemmän tai vähemmän klassisia teoksia aikakauden keskeisiltä kirjailijoilta, J.L.Runebergistä ja Aleksis Kivestä Minna Canthin ja Arvid Järnefeltin kautta aina Edith Södergraniin ja Saima Harmajaan asti. Unohtamatta tietysti Juhani Ahoa ja Eino [...]
MTT:n uusi DSpace-pohjainen julkaisurekisteri Jukuri (http://jukuri.mtt.fi) avattiin pääsiäisen alla julkiseen käyttöön. Jukuriin on importoitu myös MTT:n vanhan Trip-pohjaisen julkaisurekisterin sisältämät tiedot, eli mukana on runsaasti takautuvaa aineistoa. Alkuvaiheessa palvelu sisältääkin pääasiassa julkaisujen kuvailutietoja, mutta mukaan on vähitellen tulossa enemmän myös kokotekstimuotoisia julkaisuja. Jukuri on kuudes Kansalliskirjaston ylläpitämä julkisessa käytössä oleva DSpace-instanssi; ne muut ovat Doria, [...]
Arvovaltaisen Nature-lehden juuri ilmestynyt kompakti erikoisnumero käsittelee varsin monipuolisesti tieteellisen julkaisemisen murrosvaihetta, jonka keskellä juuri elämme: http://www.nature.com/news/specials/scipublishing/index.html Open access -julkaisemista, avointa tutkimusdataa ja muitakin ajankohtaisia ilmiöitä käsittelevä kansainvälinen keskustelu on ollut viime aikoina tavattoman vilkasta, ja sen seuraaminen käy jo työstä. Naturen kokoamat artikkelit näyttäisivät kuitenkin antavan aika hyvän tilannekuvan siitä, missä tällä hetkellä oikein [...]
Kansalliskirjastossa on jälleen haussa määräaikainen tietojärjestelmäasiantuntijan tehtävä, tällä kertaa ajalle 1.2.2013 – 28.2.2014. Tehtävä liittyy OKM:n rahoittamaan kotimaisten tieteellisten artikkelien metatietovaranto -hankkeeseen. Hankkeessa nykyisen Arto-tietokannan pohjalta rakennetaan kotimaista artikkelidataa sisältävä tietovaranto, jonka tuotantoon osallistuvat sekä kirjastot että tieteellisten kustantajien verkosto. Tietovaranto on avointa dataa, jota voidaan rajapintojen kautta hyödyntää eri tarkoituksiin. Tietojärjestelmäasiantuntija kehittää ja ylläpitää [...]
Tähän mennessä kolme suomalaista yliopistoa on tehnyt päätöksen yliopiston henkilökunnan julkaisemia tieteellisiä artikkeleita koskevasta tallennusvelvoitteesta. Helsingin yliopiston mandaatin sanamuoto on periaatteessa tiukin, Jyväskylän ja Tampereen yliopiston osalta taas voidaan puhua ennemminkin kehotuksesta. Helsingin yliopiston mandaatti on nyt ollut voimassa kolme vuotta, Jyväskylän ja Tampereen kaksi. Yliopistojen lisäksi vastaava päätös on tehty myös ammattikorkeakouluissa. Vuosipäivän juhlistamiseksi [...]
Osallistuin toissaviikolla Tromssassa järjestettyyn pohjoismaiseen open access -kokoukseen ja sitä seuranneeseen tieteellistä julkaisemista käsitelleeseen konferenssiin (The 7th Munin Conference on Scientific Publishing 2012 – New Trends), jonka esiintyjälistalla oli sekä Tromssan yliopiston omaa väkeä että kansainvälisiä guruja. Esitysten taso oli pääasiassa erinomainen ja ne antoivat monipuolisen käsityksen tieteellisen kustantamisen ja open access -julkaisemisen ajankohtaisista haasteista. [...]
Kuuluu luokkaan Tieteellinen julkaiseminen
|
Tagged elsevier, julkaisufoorumi, julkaisukulttuurit, megalehdet, Munin Conference, open access, PLoS One, Public Library of Science, tieteelliset lehdet, Tromssa, vertaisarviointi
|
Heinäkuun Open Repositories -konferenssissa käsiteltiin myös pysyviä tunnisteita. Näkyvimmin tämä teema nousi esiin Ryan Scherlen ja Mark Diggoryn esityksessä “Creating Citable Data Identifiers”, jossa tunnisteiden käyttöä mietittiin ensisijaisesti tutkimusdatan ja julkaisuarkistojen näkökulmasta.
Yksi viime viikon Open repositories -konferenssin mielenkiintoisimmista sessioista käsitteli tutkijakohtaisia tunnisteita. Kansalliskirjasto on ottamassa nimiauktoriteettejä varten käyttöön kansainvälistä ISNI-järjestelmää, mutta maailmalla rakennetaan samaan aikaan myös toista ORCID-nimistä tunnistejärjestelmää, joka on tarkoitettu nimenomaan tieteellisen julkaisemisen tarpeisiin. Ilmeisistä jännitteistä huolimatta ISNI:n ja ORCID:in kehittäjät ovat puheväleissä ja järjestelmien välille näyttäisivät löytyvän sekä yhteiset käytännöt että riittävän selkeät reviirijaot.
Perinteiseen tapaan Open repositories -konferenssin odotetuimpaan antiin kuului torstain ja perjantain user group -osion avaukseksi sijoitettu DuraSpace-sessio, jolta odotettiin etenkin uutisia DSpace- ja Fedora-ohjelmistojen tulevaisuudennäkymistä. Niitä myös saatiin.
Kirjastoblogit