Tietoja Jyrki Ilva

Digitaalinen kirjasto -blogi sisältää Kansalliskirjastolaisten kirjoituksia ajankohtaisista asioista. Asialliset kommentit ja keskustelu ovat tervetulleita!

Tietolinja 1/2017 ilmestynyt

Tietolinja-lehden numero 1/2017 on nyt luettavissa osoitteessa

https://tietolinja.kansalliskirjasto.fi

Juha Hakala käy kahdessa artikkelissaan läpi verkkoaineistojen arkistoinnin kehitystä ja The European Library -yhteisluettelon vaiheita. Tuula Pääkkösen ja Jukka Kervisen teksti kertoo Kansalliskirjaston vapaaseen käyttöön avaamista vuosien 1911-1920 sanoma- ja aikakauslehdistä. Asmo Saarikoski esittelee vuodenvaihteessa käytöstä poistuneen Nelli-portaalin alasajon yhteydessä tehtyjä ratkaisuja.

Marja-Liisa Seppälän ja Tatja Pusan artikkelit kertovat metatietojen ja kuvailustandardien kehittämiseksi tehtävästä työstä. Jyrki Ilvan tekstit käsittelevät avoimen julkaisemisen ja julkaisuarkistojen tämänhetkistä tilannetta Suomessa. Riitta Koikkalainen ja Tanja Vienonen raportoivat Tromssassa järjestetystä Munin-konferenssista.

Lisäksi numeron ajankohtaispalstalla uutisoidaan kirjastojärjestelmän hankintaprosessista, kotimaisten tiedelehtien Journal.fi-palvelusta ja julkaisuarkistojen metadatasuosituksesta.

Tietolinja 3/2016 ilmestynyt

Tietolinjan numero 3/2016 on nyt luettavissa osoitteeessa

http://tietolinja.kansalliskirjasto.fi/

Juha Hakala analysoi artikkelissaan Research Data Alliancen toimintaa. Paula Mikkonen ja Iina Peltonen puolestaan raportoivat e-kirjoja koskevia käsityksiä mitanneen kyselyn tuloksista. Riitta Koikkalaisen artikkeli kertoo avoimen julkaisemisen periaatteiden toteutumisesta suomalaisessa tieteellisessä kustantamisessa ja Teemu Talja pohtii avoimuuden merkitystä ja siihen liittyviä haasteita sekä tietojärjestelmien että sisältöjen näkökulmasta.

Tuula Pääkkönen esittelee artikkelissaan EU:n tekijänoikeuslainsäädännön uudistuksen osakseen saamia kommenttja ja Jari Heikkinen kertoo Kansalliskirjaston verkkojulkaisijoille laatimasta metadatasuosituksesta.

Lisäksi lehdessä on raportteja useista kesän ja alkusyksyn aikana järjestetyistä konferensseista (Liber 2016, Open Repositories 2016, CRIS 2016 ja IGeLU 2016).

Konferenssikesän tunnelmia

Liber 2016 -konferenssi kokoaa tällä viikolla yli 500 eurooppalaista kirjastoalan ammattilaista Helsinkiin, mutta konferenssikesän aikana on jo ennättänyt tapahtua paljon muutakin.

or2016-lounas2

OR2016-konferenssin osallistujia lounaalla

Kirjastoalan konferenssit keskittyvät suurelta osin kesäkuukausiin, jolloin tapahtumia on viikottain, osin väistämättä myös samaan aikaan. Valinnanvaraa on siis runsaasti. Omalta kohdaltani alkukesän valinnat osuivat tällä kertaan EuroCRIS:in joka toinen vuosi järjestämään CRIS-konferenssiin ja vuosittaiseen Open Repositories -konferenssiin, jonka taustajoukoissa olen ollut mukana jo useamman vuoden ajan. Konferenssit olivat tänä vuonna peräkkäisillä viikoilla ja maantieteellisesti lähekkäin, sillä CRIS 2016 -konferenssi järjestettiin 8.-11.6. St Andrewsissa Skotlannissa ja OR2016 13.-16.6. Dublinissa. Koska konferenssien välissä oli siten vain yksi päivä, päädyin siihen, että matkustin St Andrewsista Edinburghin kautta suoraan Dubliniin.

Konferenssien tunnelmiin ja niissä pidettyihin esityksiin palataan tarkemmin syksyllä Tietolinja-lehdessä. Tässä vain maistiaisiksi jonkin verran päällimmäisinä mieleen jääneitä asioita.
Lue loppuun

Tietolinja 2/2016 ilmestynyt

Kansalliskirjaston Tietolinja-verkkolehden numero 2/2016 on nyt luettavissa osoitteessa

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016052913002

Numeron artikkeleissa Esa-Pekka Keskitalo kirjoittaa opinnäytteiden säilytyksestä, joka on sekä kirjastojen että arkistojen asia. Juha Hakala käy läpi MARC-formaatin korvaajaksi ajatellun BIBFRAME-formaatin nykytilaa ja pohtii sen tulevaisuutta.

Lue loppuun

Tietolinja 1/2016 ilmestynyt

Kansalliskirjaston Tietolinja-verkkolehden numero 1/2016 on nyt luettavissa seuraavassa osoitteessa:

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201602105314

Numeron kaksi pääteemaa ovat tällä kertaa tieteen avoimuus ja infrastruktuurit sekä siirtyminen Vesasta Fintoon.

Lue loppuun

Elektran käyttöluvut ennätykseen

logo1Elektra-palvelun käyttörajatun aineiston kuukausittaiset käyttöluvut ylsivät marraskuussa 2015 uuteen ennätykseen. Kotimaisten tieteellisten lehtien artikkeleita sisältävän palvelun artikkelilatausten kokonaismäärä oli 16.996. Edellinen ennätys (16.552 latausta) oli lokakuulta 2014. Lue loppuun

Tietolinja 2/2015 on ilmestynyt

Kansalliskirjaston verkkolehti Tietolinja on täällä taas – numero 2/2015 löytyy osoitteesta

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015092113656

Lehden artikkeleissa Marja-Liisa Seppälä kirjoittaa kuvailun muutoksesta, Juha Hakala linkittämisestä ja pysyvistä tunnisteista, Anna-Sofia Ruth Julkaisufoorumin julkaisukanavatietokannasta ja Jyrki Ilva open access -julkaisemisen mittaamisesta.

Lisäksi lehdessä on mukana ennätysmäärä raportteja kesän konferensseista. Konferenssien kirjainlyhenteet – QQML, ELAG, OR, OAI, LIBER, IGELU – saattavat äkkiseltään vaikuttaa kryptisiltä, mutta konferenssit ovat kuitenkin korvaamaton väylä päästä kärryille siitä, mistä maailmalla tällä hetkellä keskustellaan. Raporteissa esille nousevia teemoja ovat mm. data-aineistot, avoin tiede ja avoin julkaiseminen.

50+ tekijää

Wall Street Journal julkaisi eilen mielenkiintoisen artikkelin, jossa ihmetellään tieteellisten julkaisujen alati kasvavia tekijämääriä:

Robert Lee Hotz: How Many Scientists Does It Take to Write a Paper? Apparently, Thousands. (Wall Street Journal, August 10, 2015)

Tekijyyden inflaatio?

Kuten Robert Lee Hotzin artikkelissa todetaan, etenkin tietyillä fysiikan aloilla on jo melko tavanomaista, että yksittäiselle julkaisulle saatetaan listata kymmeniä, satoja tai jopa tuhansia tekijöitä. Tai oikeammin ”tekijöitä”, ”kirjoittajista” nyt puhumattakaan. Kyse on tyypillisesti aloista, joilla huipputason tutkimuksen tekeminen edellyttää kallista teknistä infrastruktuuria ja laajaa kansainvälistä yhteistyötä. ”Tekijyys” on näillä aloilla laajentunut tarkoittamaan kaikkia julkaisun (tyypillisesti artikkelin) taustalla olevaan tutkimustyöhön tavalla tai toisella osallistuneita henkilöitä, usein riippumatta siitä ovatko he osallistuneet varsinaisen tutkimuksen tuloksista raportoivan tekstin kirjoittamiseen. Joskus tekijyyteen saattaa riittää sekin, että tutkimuksessa on hyödynnetty tutkijan aiempaa tutkimusaineistoa.
Lue loppuun

Tietolinja 1/2015

Vuoden 2015 ensimmäinen Tietolinja-lehti on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201506029968.

Tämänkertainen numero käsittelee mm. kotimaisiin tieteellisiin lehtiin ja avoimeen tieteeseen liittyviä teemoja. Esittelyssä ovat mm. Artiva-hankkeen tulokset, Kansalliskirjaston uusi kotimaisten tieteellisten lehtien avoimuutta edistävä yhteishanke Tieteellisten seurain valtuuskunnan kanssa, tieteellisille lehdille tehdyn kyselyn tulokset ja Elektra-palvelyn nykyiset kuulumiset.

Lisäksi tarjolla on myös muuttotunnelmia ja muita ajankohtaisia uutisia sekä Kansalliskirjastosta että uuden Meiltä ja muualta -katsauksen osalta myös sen ulkopuolelta.

Kuulumisia OKM:n ORCID-työpajasta

orcid-national-implementationsOsallistuin eilen opetus- ja kulttuuriministeriön Tieteiden talolla järjestämään työpajaan, jonka otsikko oli ”Researcher identification and ORCID – national implementations”. Työpajassa kuultiin alustus paikalla olleilta ORCID:in edustajilta (Laurel Haak ja Josh Brown) sekä päivitystä Ison-Britannian (Verena Weigert, JISC), Tanskan (Mikael K. Elbæk, DTU) ja Ruotsin (Jonas Gilbert, Chalmers) tilanteisiin. Tilaisuus oli erittäin mielenkiintoinen. Lue loppuun