MTT:n uusi DSpace-pohjainen julkaisurekisteri Jukuri (http://jukuri.mtt.fi) avattiin pääsiäisen alla julkiseen käyttöön. Jukuriin on importoitu myös MTT:n vanhan Trip-pohjaisen julkaisurekisterin sisältämät tiedot, eli mukana on runsaasti takautuvaa aineistoa. Alkuvaiheessa palvelu sisältääkin pääasiassa julkaisujen kuvailutietoja, mutta mukaan on vähitellen tulossa enemmän myös kokotekstimuotoisia julkaisuja. Jukuri on kuudes Kansalliskirjaston ylläpitämä julkisessa käytössä oleva DSpace-instanssi; ne muut ovat Doria, [...]
Tähän mennessä kolme suomalaista yliopistoa on tehnyt päätöksen yliopiston henkilökunnan julkaisemia tieteellisiä artikkeleita koskevasta tallennusvelvoitteesta. Helsingin yliopiston mandaatin sanamuoto on periaatteessa tiukin, Jyväskylän ja Tampereen yliopiston osalta taas voidaan puhua ennemminkin kehotuksesta. Helsingin yliopiston mandaatti on nyt ollut voimassa kolme vuotta, Jyväskylän ja Tampereen kaksi. Yliopistojen lisäksi vastaava päätös on tehty myös ammattikorkeakouluissa. Vuosipäivän juhlistamiseksi [...]
Kansalliskirjasto aloitti heinäkuun alussa toteuttamaan suomalais-ugrilaisten aineistojen digitoinnin pilottihanketta. Pilottihanke on osa Koneen Säätiössä valmisteltua kieliohjelman hankekokonaisuutta ja siihen viitataan Koneen Säätiön Kieliohjelmassa 2012–2016 otsikolla Pietarin aineistojen digitoinnin pilottihanke (2012–2013). Digitoitava aineisto kuuluu Venäjän Kansalliskirjaston (Российская национальная библиотека, Pietari) kokoelmiin. Tämä tutkijoiden valitsema suomalais-ugrilaisilla kielillä julkaistu aineisto digitoidaan Pietarissa Venäjän Kansalliskirjastossa ja toimitetaan Kansalliskirjastolle digitaalisessa [...]
Heinäkuun Open Repositories -konferenssissa käsiteltiin myös pysyviä tunnisteita. Näkyvimmin tämä teema nousi esiin Ryan Scherlen ja Mark Diggoryn esityksessä “Creating Citable Data Identifiers”, jossa tunnisteiden käyttöä mietittiin ensisijaisesti tutkimusdatan ja julkaisuarkistojen näkökulmasta.
Yksi viime viikon Open repositories -konferenssin mielenkiintoisimmista sessioista käsitteli tutkijakohtaisia tunnisteita. Kansalliskirjasto on ottamassa nimiauktoriteettejä varten käyttöön kansainvälistä ISNI-järjestelmää, mutta maailmalla rakennetaan samaan aikaan myös toista ORCID-nimistä tunnistejärjestelmää, joka on tarkoitettu nimenomaan tieteellisen julkaisemisen tarpeisiin. Ilmeisistä jännitteistä huolimatta ISNI:n ja ORCID:in kehittäjät ovat puheväleissä ja järjestelmien välille näyttäisivät löytyvän sekä yhteiset käytännöt että riittävän selkeät reviirijaot.
Perinteiseen tapaan Open repositories -konferenssin odotetuimpaan antiin kuului torstain ja perjantain user group -osion avaukseksi sijoitettu DuraSpace-sessio, jolta odotettiin etenkin uutisia DSpace- ja Fedora-ohjelmistojen tulevaisuudennäkymistä. Niitä myös saatiin.
Konferenssimatka keskellä heinäkuuta ei ehkä vastaa kaikkien ajatusta kesän kohokohdasta, mutta kun kyseessä on Open Repositories, julkaisuarkistoalan johtava vuotuinen kansainvälinen tapahtuma, tämä ei ole liioittelua.
Suomalaisten julkaisuarkistojen kehitys jatkuu dynaamisena: juhannusviikolla avataan/avattiin peräti kaksi uutta julkaisuarkistoinstanssia. Järjestimme viime viikolla julkaisuarkistoväelle suunnatun iltapäiväseminaarin. Paikan päälle Kansalliskirjaston Vallilan tiloihin kokoontui yli 40 osallistujaa eri puolilta Suomea, ja lisäksi etäseurannan kautta mukana oli liki saman verran väkeä.
Valtameren takana USA:ssa käydään jällen kerran kiihkeää lainsäädännöllistä kamppailua, jossa suuryhtiöiden lakimies- ja lobbariarmadat iskevät toisiaan vastaan. Paljon porua aivan aiheesta aiheuttanut, suurten mediayhtiöiden masinoima “Stop Online Piracy Act” (SOPA) ja sen vaihtoehdoksi tekniikkayritysten näkökulmasta laadittu, huomattavasti maltillisempi “OPEN Act” ovat kiivaan keskustelun ja kädenväännön kohteena. Tämän titaanien taistelun rinnalla on viime päivinä nousut esiin toinenkin amerikkalainen lainsäädäntöhanke, “Copyright in Research Works Act”, joka koskettaa erityisesti tieteellistä julkaisemista ja tieteellisten artikkelien rinnakkaistallennusta.
SLS:n Tutkijoiden ääni ja sähköiset aineistot -hanke järjesti eilen Kansallisarkistossa seminaarin, jossa kuultiin monta mielenkiintoista esitystä. Vesa Hongisto valotti museoiden digitointihankkeita, Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston Arja Kuula kertoi digitaalisiin aineistoihin liittyvistä eettisistä kysymyksistä ja Krister Lindén esitteli FinClarin-hankkeen toimintaa. Kaikkein kiinnostavin esitys liittyi kuitenkin järjestävään hankkeeseen. Hankkeen koordinaattori Outi Hupaniittu esitteli hankkeen tekemien digitaalisen kulttuuriperinnön käyttöä koskevien [...]
Kirjastoblogit