Digitaalinen kirjasto

Kansalliskirjastolaisten kirjoituksia digimaailman ja kirjastojen ajankohtaisista ilmiöistä

Digitaalinen kirjasto

Tietolinja 2/2017 on ilmestynyt

Tietolinja-lehden numero 2/2017 on nyt luettavissa osoitteessa

https://tietolinja.kansalliskirjasto.fi

Esa-Pekka Keskitalo esittelee artikkelissaan ATT-hankkeessa rakennettua avoimen tieteen ja pitkäaikaissäilytyksen palveluiden muodostamaa kokonaisuutta. Jyrki Ilvan artikkeli käsittelee kansainvälisiä avointen julkaisujen hakupalveluita.

Eeva Savolaisen artikkeli pohtii Arto-artikkeliviitetietokannan hyödyntämistä tutkimustietojärjestelmien tietolähteenä. Juha Rautiainen esittelee digi.kansalliskirjasto.fi-palveluun lisättyä Haka-tunnistautumista, jonka ansiosta käyttörajattuja digitoituja aineistoja on tulevaisuudessa mahdollista saada nykyistä laajempaan käyttöön korkeakouluissa.

Jyrki Ilvan toisessa artikkelissa käydään tilastotietojen pohjalta läpi korkeakoulukirjastojen henkilöstössä, toimintamenoissa, kulurakenteessa, toimipisteissä ja aineistohankinnoissa tapahtuneita muutoksia vuosina 2002-2016.

Numerossa on kaksi matkaraporttia muilta mantereilta. Anis Moubarikin, Piia Naukkarisen ja Tanja Vienosen artikkeli kertoo kuulumisia Australiassa järjestetystä Open Repositories 2017 -konferenssista. Antti-Jussi Nygård puolestaan raportoi Kanadassa järjestetystä avoimeen julkaisemiseen keskittyneestä PKP 2017 -konferenssista.

Artikkelien lisäksi lehdessä on myös erillinen ajankohtaiskatsaus.

Tietolinja 1/2017 ilmestynyt

Tietolinja-lehden numero 1/2017 on nyt luettavissa osoitteessa

https://tietolinja.kansalliskirjasto.fi

Juha Hakala käy kahdessa artikkelissaan läpi verkkoaineistojen arkistoinnin kehitystä ja The European Library -yhteisluettelon vaiheita. Tuula Pääkkösen ja Jukka Kervisen teksti kertoo Kansalliskirjaston vapaaseen käyttöön avaamista vuosien 1911-1920 sanoma- ja aikakauslehdistä. Asmo Saarikoski esittelee vuodenvaihteessa käytöstä poistuneen Nelli-portaalin alasajon yhteydessä tehtyjä ratkaisuja.

Marja-Liisa Seppälän ja Tatja Pusan artikkelit kertovat metatietojen ja kuvailustandardien kehittämiseksi tehtävästä työstä. Jyrki Ilvan tekstit käsittelevät avoimen julkaisemisen ja julkaisuarkistojen tämänhetkistä tilannetta Suomessa. Riitta Koikkalainen ja Tanja Vienonen raportoivat Tromssassa järjestetystä Munin-konferenssista.

Lisäksi numeron ajankohtaispalstalla uutisoidaan kirjastojärjestelmän hankintaprosessista, kotimaisten tiedelehtien Journal.fi-palvelusta ja julkaisuarkistojen metadatasuosituksesta.

Elektran käyttöluvut ennätykseen

logo1Elektra-palvelun käyttörajatun aineiston kuukausittaiset käyttöluvut ylsivät marraskuussa 2015 uuteen ennätykseen. Kotimaisten tieteellisten lehtien artikkeleita sisältävän palvelun artikkelilatausten kokonaismäärä oli 16.996. Edellinen ennätys (16.552 latausta) oli lokakuulta 2014. Continue reading

DHH15 – Digitaalisten ihmistieteiden hackathon

Kirjoittanut: tietojärjestelmäasiantuntija Tuula Pääkkönen

DHH15 eli Digital Humanities Hackathon 2015, järjestettiin 11.5.-15.5.2015 Helsingin Yliopiston Tutkijakollegiumissa. Järjestäjinä olivat professorit Mikko Tolonen, Eetu Mäkelä, ja mukana menossa oli myös Timo Honkela, joka oli hackathonin alkuperäisidean isä. Kiinnostusta teemaan osoitti osallistujien runsaslukuinen joukko, rekisteröityneitä osallistujia oli liki neljäkymmentä. Lisäksi päivien aikana paikalle tuli eri asiantuntijoita kertomaan omasta tutkimuksestaan tai muusta teemaan liittyvästä kiivaan ryhmätyötyöskentelyn välipaloiksi.

Continue reading

Uutisia digitaalisia, vanhoja ja uusia – IFLAn sanomalehtijaoston kokous Genevessä

kuva 2

IFLAn sanomalehtijaoston pre-konferenssi Digital Transformation and the Changing role of News Media in the 21th Century järjestettiin 13.-14.8. Genevessä ITU:n eli Kansainvälisen televiestintäliiton tiloissa. ITU on YK:n alainen televiestintäverkkoja ja -palveluja kansainvälisesti koordinoiva järjestö ja sijaitsee samoilla nurkilla kuin monet muutkin YK:n järjestöt, kuten WTO, WHO ja ILO.

Kaksipäiväinen konferenssi keskittyi etupäässä sanomalehtien digitointiin ja tekstintunnistuksella saatavan datan käsittelyongelmiin. Toki käsiteltiin myös elektronisessa muodossa syntyneiden uutisten säilyttämistä sekä digitoinnilla louhittavan datan käyttömahdollisuuksia, mutta useat aiheet liittyivät siihen miten yleensä saada hyvälaatuista tekstiä eritasoisista alkuperäislähteistä. Myös suomen kielen erikoinen luonne tuli käsitellyksi.

Continue reading

Scripta selecta: Kirjoituksia Kansalliskirjaston kokoelmista

scripta selectaPieni mainospala: tämän Digitaalinen kirjasto -blogin rinnalla Kansalliskirjastolla on nyt myös uusi kokoelmalähtöinen blogi Scripta selecta.  Sen tarkoitus on esitellä Kansalliskirjaston kokoelmia, niistä nousevia teemoja ja nostaa esiin yksittäisiäkin teoksia. Kirjoittajat ovat pääsääntöisesti tiiviisti kokoelmatyössä mukana. Ensimmäisen kirjoitusten joukossa esittellään Russica ja Polonica kokoelmia ja kerrotaan tarinoita lahjoituksina saaduista kokoelmistamme, mm. siitä kuinka Turun palossa menetettyjen kirjojen tilalle saatiin uusia.

Scripta selecta löytyy osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/scriptaselecta

Theodor Mommsen ja datan vallankumous

Theodor Mommsen (1817 – 1903) voi olla humanisteille tutumpi kuin monille muille. Mommsen nappasi Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1902 magnum opuksellaan Römische Geschichte. 

Mutta miten 1800-luvun historiapainotteinen yleisnero liittyy digitaalisen tutkkimusdatan säilyttämisen ja jakamisen haasteisiin? Continue reading

Kipakkaa keskustelua Artosta

Viime viikolla Kansalliskirjaston Fabianian auditoriossa pidetyn Arto-päivän esitykset ovat nyt saatavilla verkossa sekä powerpoint- tai prezi-formaatissa että videoituina.

Continue reading

Miten e-kirjasto näkyisi paremmin kirjaston fyysisissä tiloissa?

Slaavilaiseen kirjastoon asiakkaat tulevat etsimään sekä uutta että vanhaa tutkimuskirjallisuutta ja lähdeaineistoja. Miten me saamme kirjaston fyysisessä tilassa näkymään sekä painetun että e-aineiston mahdollisuudet ja aineistojen erilaiset tiedonhakutavat?

Tarkoituksenahan on luoda käsitys kirjastomme moninaisista sisällöistä ja ehkä jopa tarjota uusia ajatuksia aineiston käytöstä tutkimuksessa. Tieteellisiä artikkeleita lukeakseen, ei asiakkaan useinkaan enää tarvitse tulla kirjastoon, mutta kirjastoomme tullaan edelleen myös hyllyjä selailemaan ja silmäilemään. Hyllyssä olevia kirjoja voi selata, mutta e-kirjat jäävät löytymättä. Olisiko QR-koodista apua painetun ja elektronisen kirjahyllyn yhdistämisessä?

Continue reading

Best Way to Predict the Future Is to Invent It – ASA konferenssi Lontoossa 27.-28.2.

Helmikuun lopussa Lontoossa pidetty ASAn (Association of Subscription Agents and Intermediaries) vuoden 2012 konferenssi kokoontui teemalla “Best Way to Predict the Future Is to Invent It”. Konferenssin esitykset rakensivat mielenkiintoisen kokonaisuuden kommentoimalla toisaalta alan visioita ja toisaalta esittelemällä käytännön todellisuuden konkreettisia haasteita, jotka pakottavat niin kustantajia, välittäjiä kuin kirjastojakin rakentamaan uusia toimintatapoja käyttäjien palvelemiseksi.

Continue reading