Tietolinja 2/2017 on ilmestynyt

Tietolinja-lehden numero 2/2017 on nyt luettavissa osoitteessa

https://tietolinja.kansalliskirjasto.fi

Esa-Pekka Keskitalo esittelee artikkelissaan ATT-hankkeessa rakennettua avoimen tieteen ja pitkäaikaissäilytyksen palveluiden muodostamaa kokonaisuutta. Jyrki Ilvan artikkeli käsittelee kansainvälisiä avointen julkaisujen hakupalveluita.

Eeva Savolaisen artikkeli pohtii Arto-artikkeliviitetietokannan hyödyntämistä tutkimustietojärjestelmien tietolähteenä. Juha Rautiainen esittelee digi.kansalliskirjasto.fi-palveluun lisättyä Haka-tunnistautumista, jonka ansiosta käyttörajattuja digitoituja aineistoja on tulevaisuudessa mahdollista saada nykyistä laajempaan käyttöön korkeakouluissa.

Jyrki Ilvan toisessa artikkelissa käydään tilastotietojen pohjalta läpi korkeakoulukirjastojen henkilöstössä, toimintamenoissa, kulurakenteessa, toimipisteissä ja aineistohankinnoissa tapahtuneita muutoksia vuosina 2002-2016.

Numerossa on kaksi matkaraporttia muilta mantereilta. Anis Moubarikin, Piia Naukkarisen ja Tanja Vienosen artikkeli kertoo kuulumisia Australiassa järjestetystä Open Repositories 2017 -konferenssista. Antti-Jussi Nygård puolestaan raportoi Kanadassa järjestetystä avoimeen julkaisemiseen keskittyneestä PKP 2017 -konferenssista.

Artikkelien lisäksi lehdessä on myös erillinen ajankohtaiskatsaus.

Tietolinja 1/2017 ilmestynyt

Tietolinja-lehden numero 1/2017 on nyt luettavissa osoitteessa

https://tietolinja.kansalliskirjasto.fi

Juha Hakala käy kahdessa artikkelissaan läpi verkkoaineistojen arkistoinnin kehitystä ja The European Library -yhteisluettelon vaiheita. Tuula Pääkkösen ja Jukka Kervisen teksti kertoo Kansalliskirjaston vapaaseen käyttöön avaamista vuosien 1911-1920 sanoma- ja aikakauslehdistä. Asmo Saarikoski esittelee vuodenvaihteessa käytöstä poistuneen Nelli-portaalin alasajon yhteydessä tehtyjä ratkaisuja.

Marja-Liisa Seppälän ja Tatja Pusan artikkelit kertovat metatietojen ja kuvailustandardien kehittämiseksi tehtävästä työstä. Jyrki Ilvan tekstit käsittelevät avoimen julkaisemisen ja julkaisuarkistojen tämänhetkistä tilannetta Suomessa. Riitta Koikkalainen ja Tanja Vienonen raportoivat Tromssassa järjestetystä Munin-konferenssista.

Lisäksi numeron ajankohtaispalstalla uutisoidaan kirjastojärjestelmän hankintaprosessista, kotimaisten tiedelehtien Journal.fi-palvelusta ja julkaisuarkistojen metadatasuosituksesta.

Tietolinja 3/2016 ilmestynyt

Tietolinjan numero 3/2016 on nyt luettavissa osoitteeessa

http://tietolinja.kansalliskirjasto.fi/

Juha Hakala analysoi artikkelissaan Research Data Alliancen toimintaa. Paula Mikkonen ja Iina Peltonen puolestaan raportoivat e-kirjoja koskevia käsityksiä mitanneen kyselyn tuloksista. Riitta Koikkalaisen artikkeli kertoo avoimen julkaisemisen periaatteiden toteutumisesta suomalaisessa tieteellisessä kustantamisessa ja Teemu Talja pohtii avoimuuden merkitystä ja siihen liittyviä haasteita sekä tietojärjestelmien että sisältöjen näkökulmasta.

Tuula Pääkkönen esittelee artikkelissaan EU:n tekijänoikeuslainsäädännön uudistuksen osakseen saamia kommenttja ja Jari Heikkinen kertoo Kansalliskirjaston verkkojulkaisijoille laatimasta metadatasuosituksesta.

Lisäksi lehdessä on raportteja useista kesän ja alkusyksyn aikana järjestetyistä konferensseista (Liber 2016, Open Repositories 2016, CRIS 2016 ja IGeLU 2016).

LIBER 2015: DARIAH-työpaja

dariah-logo

LIBER (http://libereurope.eu) on Euroopan tutkimuskirjastojen liitto, jossa on yli 400 jäsenorganisaatiota. Sen 44. konferenssi pidettiin kesäkuun lopussa Lontoossa. Isäntinä toimivat Imperial Collegen Senate House Library,  London School of Economicsin kirjasto sekä University Collece Londonin kirjastopalvelut (http://www.liber2015.org.uk). Konferenssi järjestettiin Bloomsburyssä sijaitsevassa Senate Housessa, joka on innoittanut George Orwellin kuvausta totuusministeriöstä ja toiminut myös Batman-elokuvien kuvauspaikkana.

Aloitan tässä kirjoituksessa konferenssin sadon pohtimisen. Lue loppuun

DHH15 – Digitaalisten ihmistieteiden hackathon

Kirjoittanut: tietojärjestelmäasiantuntija Tuula Pääkkönen

DHH15 eli Digital Humanities Hackathon 2015, järjestettiin 11.5.-15.5.2015 Helsingin Yliopiston Tutkijakollegiumissa. Järjestäjinä olivat professorit Mikko Tolonen, Eetu Mäkelä, ja mukana menossa oli myös Timo Honkela, joka oli hackathonin alkuperäisidean isä. Kiinnostusta teemaan osoitti osallistujien runsaslukuinen joukko, rekisteröityneitä osallistujia oli liki neljäkymmentä. Lisäksi päivien aikana paikalle tuli eri asiantuntijoita kertomaan omasta tutkimuksestaan tai muusta teemaan liittyvästä kiivaan ryhmätyötyöskentelyn välipaloiksi.

Lue loppuun

Tietolinja siirtynyt uudelle julkaisualustalle – numero 1/2014 nyt luettavissa

Vuoden 2014 alusta Tietolinja-lehti siirtyi uudelle julkaisualustalle. Myös lehden verkko-osoite muuttui, uusi osoite on http://tietolinja.kansalliskirjasto.fi. Lehden ilmestymistiedot on nyt mahdollista tilata itselleen myös RSS-syötteinä.

Testimielessä myös vuoden 2013 numerot on julkaistu uudelleen uudella alustalla.

Koska koko Kansalliskirjaston verkkosivusto (jonka alla Tietolinjakin on aiemmin ilmestynyt) tulee uudistumaan kokonaan, kannattaa muistaa tehdä kirjanmerkit numeroiden ja artikkeleiden urn-osoitteisiin, jotka ovat pysyviä! Urn-osoite on selväkielisenä  joka artikkelin alussa.

Vuoden 2014 ensimmäinen Tietolinja on ilmestynyt.

Numeron pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014052225979

Tällä kertaa juhlistamme Tieteellisten kirjastojen atk-yksikön 40. juhlavuotta tarkastelemalla Tietolinjan 20 vuoden takaista juhlanumeroa.

Muut aiheet katsovat kohti tulevaisuutta: Finto-palvelusta ja ontologioista kertovat Matias Frosterus teknisestä sekä Susanna Nykyri ja Tuomas Palonen käyttäjänäkökulmasta. Lisäksi Jussi-Pekka Hakkarainen raportoi kieliteknologian ja talkoistamisen hyödyntämisestä suomalais-ugrilaisten sukukansojen aineistojen digitointiprojektissa ja Jyrki Ilva Roomassa pidetystä tutkimustietojärjestelmien kansainvälisestä konferenssista.

Avointa tutkimusdataa, avoimia julkaisuja ja avointa lähdekoodia kesällä Helsingissä

or2014
Kesäkuun toisella viikolla Helsingissä järjestettävän Open Repositories 2014 -konferenssin esikonferenssin ja pääkonferenssin alustava ohjelma on nyt nähtävillä verkossa:


https://www.conftool.com/or2014/sessions.php

(Sessioiden sisältöä pääsee selailemaan klikkaamaalla kunkin päivän nimeä, ja sessiota klikkaamalla näkee myös esitysten abstraktit!)

Saman tien on syytä muistuttaa siitä, että konferenssin ilmoittautuminen on käynnissä, ja edullisempi rekisteröitymismaksu on voimassa ainoastaan sunnuntaihin 4.5. asti, eli kannattaa ehdottomasti ilmoittautua ajoissa!

Lue loppuun

Lausuntoja Tiedon saatavuus -työryhmän raportista

Viime syksyn saavutuksiin kuului Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeen yhteydessä toimineessa Tiedon saatavuus -työryhmässä työstetty esitys kansallisiksi avointa julkaisemista ja avointa tutkimusdataa koskeviksi linjauksiksi.

OKM lähetti paperin marras-joulukuussa pikaiselle lausuntokierrokselle eri organisaatioihin. Palautuspäivään mennessä lausuntopyyntöön saatiin peräti 50 kommenttia. Sekä työryhmän raporttiin että siitä annettuihin lausuntoihin pääsee nyt tutustumaan – kuinkas muuten – open accessina TTA-hankkeen sivustolla:

http://www.tdata.fi/fi/dokumentit

Lue loppuun

Tietolinja 2/2013 ilmestynyt

Vuoden toinen Tietolinja on ilmestynyt ja luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201312137632.

Teemana on tällä kertaa “Matkailu avartaa” eli tässä numerossa raportoidaan konferensseista ja kokouksista eri puolilta maailmaa. Juha Hakala kirjoittaa American Library Associationin vuosikokouksesta ja tämänvuotisisten Semantic Web in Libraries ja Open Repositories -konferenssien antia ruotivat Laila Heinemann ja Jyrki ilva. Petteri Kivimäki puolestaan tuo terveisiä Kuali OLE -kirjastojärjestelmän kehittäjäkokouksesta.

Lisäksi Esa-pekka Keskitalo tarjoaa tiiviin tietopaketin vuoden lopussa päättyvästä Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeesta.

Karttoja kartalle

Kansallisarkisto on testaillut kokeiluluontoisesti uusia tapoja asettaa kartta-aineistoja käyttöön. Sekä heillä että meillä Kansalliskirjastossa on kyllä karttoja verkossa saatavina; meillä nimittäin Suomen karttoja ja kartastoja sekä pienehkö otos Nordenskiöldin karttoja.

Kuten näkyy, karttoja on tarjolla, mutta esimerkiksi tiettyä paikkaa koskevan karttakuvan tutkiminen ei ole mitenkään helppoa. Kansallisarkiston testissä – http://digi.narc.fi/karttapohjainen_aineisto/ – on kokeiltu tarkempien kartojen linkittämistä yleissilmäyskarttaan sekä karttojen liittämistä Google Earthiin. Jälkimmäistä mahdollisuutta innostuin itsekin iltapuhteella testaamaan.

Lue loppuun