Tietolinja 2/2016 ilmestynyt

Kansalliskirjaston Tietolinja-verkkolehden numero 2/2016 on nyt luettavissa osoitteessa

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016052913002

Numeron artikkeleissa Esa-Pekka Keskitalo kirjoittaa opinnäytteiden säilytyksestä, joka on sekä kirjastojen että arkistojen asia. Juha Hakala käy läpi MARC-formaatin korvaajaksi ajatellun BIBFRAME-formaatin nykytilaa ja pohtii sen tulevaisuutta.

Continue reading

Ehdota yhteiskuntasopimukseen / kilpailukykysopimukseen / pakkolakeihin liittyvää verkkoaineistoa verkkoarkistoon tallennettavaksi

Hallituspuolueiden budjettineuvottelut -  Forsberg, Reijo. Työväen Arkisto / CC BY -NC -ND 4.0

Hallituspuolueiden budjettineuvottelut – Forsberg, Reijo. Työväen Arkisto / CC BY -NC -ND 4.0

Haluatko vinkata somekeskustelua tai verkkosivustoa, joka käsittelee yhteiskuntasopimusta / kilpailukykysopimusta / pakkolakeja? Ehdota aihetta käsittelevää sisältöä, kuten hashtagia, Twitter-tiliä, julkista Facebook-profiilia, videota, blogikirjoitusta, verkkosivua tai muuta verkkoaineistoa verkkoarkistoon tallennettavaksi. Ehdotuksia voi linkata tämän postauksen kommenttiosioon.

Tietolinja 1/2016 ilmestynyt

Kansalliskirjaston Tietolinja-verkkolehden numero 1/2016 on nyt luettavissa seuraavassa osoitteessa:

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201602105314

Numeron kaksi pääteemaa ovat tällä kertaa tieteen avoimuus ja infrastruktuurit sekä siirtyminen Vesasta Fintoon.

Continue reading

Peleihin liittyvän verkkoaineiston teemakeräys

Kansalliskirjasto järjesti syksyllä 2015 yhteistyössä pelialan tutkijoiden kanssa verkkokeräyksen peleihin liittyvistä sivustoista ja verkkosisällöistä. Ajatus verkkokeräyksestä syntyi tutkijoiden ja alan toimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Fyysisiä pelitallenteita on Kansalliskirjastoon kerätty kulttuuriaineistolain velvoittamana jo vuodesta 2007, mutta pelitutkijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että itse pelien lisäksi tärkeätä tutkimusaineistoa ovat esimerkiksi sivustot, keskustelut ja videoblogit pelaamisen ympäriltä. Continue reading

Elektran käyttöluvut ennätykseen

logo1Elektra-palvelun käyttörajatun aineiston kuukausittaiset käyttöluvut ylsivät marraskuussa 2015 uuteen ennätykseen. Kotimaisten tieteellisten lehtien artikkeleita sisältävän palvelun artikkelilatausten kokonaismäärä oli 16.996. Edellinen ennätys (16.552 latausta) oli lokakuulta 2014. Continue reading

Tietolinja 2/2015 on ilmestynyt

Kansalliskirjaston verkkolehti Tietolinja on täällä taas – numero 2/2015 löytyy osoitteesta

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015092113656

Lehden artikkeleissa Marja-Liisa Seppälä kirjoittaa kuvailun muutoksesta, Juha Hakala linkittämisestä ja pysyvistä tunnisteista, Anna-Sofia Ruth Julkaisufoorumin julkaisukanavatietokannasta ja Jyrki Ilva open access -julkaisemisen mittaamisesta.

Lisäksi lehdessä on mukana ennätysmäärä raportteja kesän konferensseista. Konferenssien kirjainlyhenteet – QQML, ELAG, OR, OAI, LIBER, IGELU – saattavat äkkiseltään vaikuttaa kryptisiltä, mutta konferenssit ovat kuitenkin korvaamaton väylä päästä kärryille siitä, mistä maailmalla tällä hetkellä keskustellaan. Raporteissa esille nousevia teemoja ovat mm. data-aineistot, avoin tiede ja avoin julkaiseminen.

50+ tekijää

Wall Street Journal julkaisi eilen mielenkiintoisen artikkelin, jossa ihmetellään tieteellisten julkaisujen alati kasvavia tekijämääriä:

Robert Lee Hotz: How Many Scientists Does It Take to Write a Paper? Apparently, Thousands. (Wall Street Journal, August 10, 2015)

Tekijyyden inflaatio?

Kuten Robert Lee Hotzin artikkelissa todetaan, etenkin tietyillä fysiikan aloilla on jo melko tavanomaista, että yksittäiselle julkaisulle saatetaan listata kymmeniä, satoja tai jopa tuhansia tekijöitä. Tai oikeammin “tekijöitä”, “kirjoittajista” nyt puhumattakaan. Kyse on tyypillisesti aloista, joilla huipputason tutkimuksen tekeminen edellyttää kallista teknistä infrastruktuuria ja laajaa kansainvälistä yhteistyötä. “Tekijyys” on näillä aloilla laajentunut tarkoittamaan kaikkia julkaisun (tyypillisesti artikkelin) taustalla olevaan tutkimustyöhön tavalla tai toisella osallistuneita henkilöitä, usein riippumatta siitä ovatko he osallistuneet varsinaisen tutkimuksen tuloksista raportoivan tekstin kirjoittamiseen. Joskus tekijyyteen saattaa riittää sekin, että tutkimuksessa on hyödynnetty tutkijan aiempaa tutkimusaineistoa.
Continue reading

LIBER 2015: DARIAH-työpaja

dariah-logo

LIBER (http://libereurope.eu) on Euroopan tutkimuskirjastojen liitto, jossa on yli 400 jäsenorganisaatiota. Sen 44. konferenssi pidettiin kesäkuun lopussa Lontoossa. Isäntinä toimivat Imperial Collegen Senate House Library,  London School of Economicsin kirjasto sekä University Collece Londonin kirjastopalvelut (http://www.liber2015.org.uk). Konferenssi järjestettiin Bloomsburyssä sijaitsevassa Senate Housessa, joka on innoittanut George Orwellin kuvausta totuusministeriöstä ja toiminut myös Batman-elokuvien kuvauspaikkana.

Aloitan tässä kirjoituksessa konferenssin sadon pohtimisen. Continue reading

Verkkoarkistojen tutkimuskäyttöä koskeva seminaari Aarhusissa

Aarhusissa juhlittiin Netarkivet.dk:n kymmenettä vuotta verkkoarkistojen tutkimuskäyttöä käsittelevässä konferensissa. Tutkimus olikin konkreettisesti esillä ohjelmassa. Erityisesti taskalaiset, ranskalaiset sekä pohjois-amerikkalaiset tutkijat esittelivät omia tutkimuksiaan, joissa aineistona oli hyödynnetty arkistoitua verkkomateriaalia. Osassa esityksistä tutkimuksen tulokset taisivat olla esillä enemmän kuin aineiston käyttöön liittyvät ongelmat ja kokemukset. Toki ohjelmassa oli myös jonkin verran selkeämmin verkkoarkistointiin keskittyviä esityksiä.

Continue reading