Kopiosto lisensioimaan lehtiaineistoja?

Kopiosto uutisoi tänään saaneensa opetus- ja kulttuuriministeriöltä hyväksymispäätökset kahdelle uudelle sopimuslisenssialueelle:

Kirsi Salmela & Juha Jukkara: Kopiostolle uudet sopimuslisenssipäätökset (Kopiostouutiset, 1/2012)
http://bit.ly/wPoYdL

Toinen päätöksistä koskee digitaalista käyttöä opetustoimessa ja tieteellisessä tutkimuksessa, toinen taas muistiorganisaatioiden kokoelmiin sisältyvien lehti- ym. aineistojen lisensiointia (kirjat on rajattu lisenssin ulkopuolelle):

Kopiosto hyväksyttiin lisensioimaan myös kirjastojen, arkistojen ja museoiden kokoelmissa olevia aikakautisia julkaisuja. Näitä ovat esimerkiksi sanoma- ja aikakauslehdet sekä tieteelliset aikakausjulkaisut, pienpainatteet, valokuvat ja kirjallisiin teoksiin sisältyvät kuvataiteelliset teokset ja valokuvat.

Continue reading

Amerikkalaisyliopistot oikeuteen Googlen digitoimista kirjoista

Googlen  digitoimista aineistoista käytävä oikeustaistelu kiihtyy edelleen. Alkuperäinen, vuonna 2009 neuvoteltu sopimus oikeudenomistajien kanssa hylättiin viime keväänä oikeudessa. Tuorein uutinen kertoo, että useat kirjailijoiden etujärjestöt ovat yhteisvoimin haastaneet Googlen digitointiprojektiin osallistuneet amerikkalaiset yliopistot ja näiden yhdessä muodostaman HathiTrust-yhteenliittymän oikeuteen.

Continue reading

JSTOR avasi aineistoja vapaaseen käyttöön

Tieteellisten lehtien takautuviin vuosikertoihin keskittyvä amerikkalainen JSTOR-palvelu ilmoitti eilen avaavansa tekijänoikeudesta vapaat aineistonsa vapaaseen käyttöön. USA:ssa julkaistujen aineistojen osalta rajavuosi on 1923, muualla maailmassa julkaistujen osalta 1870. Vapaaseen käyttöön tulee noin puoli miljoonaa artikkelia yli 200 lehdestä, eli noin 6% JSTOR:in koko sisällöstä.

JSTOR:in julkaiseman tiedotteen mukaan näiden aineistojen avaamista oli suunniteltu jo aiemmin, mutta asiasta kesän aikana käydyllä intohimoisella julkisella keskustelulla oli kuitenkin vaikutuksensa siihen, että hankkeen toteutusta kiirehdittiin.

Ks. myös aiempi artikkeli JSTOR:ista:

Vanhoja suomalaisia aikakauslehtiä verkossa

Kansalliskirjaston digitoimia vanhoja kotimaisia aikakauslehtiä on nyt aiempaa laajemmin saatavilla verkossa.

Kansalliskirjasto on ollut monien muiden muistiorganisaatioiden tavoin mukana kahdessa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa elvytyshankkeessa, joista jälkimmäinen päättyy nyt kesäkuun  lopussa. Vaikka rahoitus on ollut lyhytaikaisempaa kuin voisi toivoa – ensimmäinen vuoden 2009 hanke kesti vain seitsemän kuukautta ja jälkimmäinen vuosina 2010-2011 toiminut hanke reilun vuoden – hankkeiden kautta kulttuuriperintöaineistojen digitointiin saatiin kuitenkin edes hetkellisesti merkittäviä resursseja. Continue reading

Suomalaisen tieteen varhaishistoriaa Doriassa

Väitöskirja De galaxia vuodelta 1706.Kuten virallinen uutinenkin jo kertoo, Kansalliskirjasto on julkaissut Doria-palvelussa laajan kokoelman vanhoja Turun akatemian aikaisia väitöskirjoja:

http://www.doria.fi/handle/10024/50699

Kokoelma sisältää tässä vaiheessa yhteensä 1778 alun perin vuosina 1642-1828 julkaistua väitöskirjaa. Digitaalisen kokoelman olemassaolosta voimme kiittää Ilkka ja ja Ulla Paateron rahastoa, joka on rahoittanut väitöskirjojen digitoinnin ja esillepanon. Väitöskirjojen digitointia on tarkoitus jatkaa lähitulevaisuudessa.

Continue reading

Ranska sijoittaa kulttuuriperinnön digitointiin

Parin päivän takaisten uutisten mukaan Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy on luvannut osana laajempaa elvytyspakettia yhteensä 4,5 miljardia euroa laajakaistayhteyksien kehittämiseen ja ranskalaisten kulttuuriaineistojen digitointiin.

Kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistojen digitointiin on luvassa 750 miljoonaa euroa. Continue reading

Julkinen kuuleminen Europeanan tulevaisuudesta

Euroopan komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen Europeana-palvelun tulevaisuudesta. Vastausaikaa on marraskuun 15. päivään 2009 asti, ja komissiota kiinnostaa kuulla näkemyksiä mm. seuraavista kysymyksistä (täydelliset kysymykset ja vastausohjeet löytyvät tästä pdf-dokumentista):

  • Kuinka voidaan varmistaa digitoidun aineiston tarjonta kuluttajille koko EU:ssa?
  • Tarvitaanko parempaa yhteistyötä kustantajien kanssa tekijänoikeussuojatun aineiston suhteen?
  • Kannattaisiko perustaa eurooppalaiset rekisterit orvoille ja loppuunmyydyille teoksille?
  • Kuinka Europeanan rahoitus tulisi hoitaa pitkällä aikavälillä?

Hyviä kysymyksiä siis. EU:n sivuilla julkaistussa uutisessa lainataan komissaari Vivienne Redingiä, joka esittää myös kriittisiä huomioita digitoinnin ja digitoitujen aineistojen saatavuuteen liittyen: Continue reading