DH, collaborations, London

Also Digitalia researcher were present on seminar in London about digital humanism to refresh information across different parties of all the currently ongoing projects. Finnish Academy report of the event here . The Heldig centre of University of Helsinki was also well presented by presentations of professor Eero Hyvönen, but also the Citizen mindscapes, which research material is the suomi24 (online discussion forum) was presented. From the materials which use newspapers professor Hannu Salmi from University of Turku presented the COMHIS-project, about how news and their changes on 1640-1910.  In comparison, it was quite interesting to hear about King’s Digital Laboratory project, where the aim is to introduce children to history via a game.  Just now e.g. YLE just launched the Olivia17 game, where the idea is the same – to bring people of history closer to modern media consumers and maybe illustrate that some things are still the same.

Interesting were also the merges between the expert fields, e.g. conservation mixed with  3D imaging. This can be a way to gently manipulate the originals in severe format by taking digital images from several angles from the target materials.  IFLA also noted the digital preservation needs – the bits are also in danger and requires collaboration all around to get long-term solutions. Digital Preservation Society launched an international digital preservation day to be on 30.11. to be noted for first time this year.

International Digital Preservation Day 2017 (image from dpconline.org blog)

 

All in all collaboration is needed both at the present and the future between digital humanities projects to find common solutions, which can be used all around. Platforms with open data and tools are useful, because they can be taken into use, and kick-start own development; and even if the tool is not directly suitable there might be parts that are.

KDK-hanke arvioitu vaikuttavaksi

Opetus- ja kulttuuriministeriön KDK (Kansallinen Digitaalinen Kirjasto)-hanke on saanut perusteellisen arvion, ja hanketta kaikkinensa arvioitsija piti onnistuneena laajojen haastattelujen ja käyttäjäkyselyjen myötä. Tiivistelmä tiedotteesta löytyy, OKM:n sivulta [2], josta löytyy myös koko raportti.

Ulkoisessa arvioinnissa tarkasteltiin hankkeen konkreettisia ja ei-aineellisia tuloksia ja verrattiin niitä eri kulttuurisektoreiden toiveisiin.Oltiinkin toiveikkaita että pitkällä tähtäimellä hyödyt voivat vielä kertautua, ja raportissa kommentointiinkin

“Kulttuurisen muistin” turvaaminen tuottaa kulttuurillia, sosiaalisia, toiminnallisia, toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä (s. 1)

kun lähdettiin siitä, kulttuuriperinnöön merkitys kuitenkin ajan myötä kasvaa yhteiskunnan eri alueilla, opetuksesta eteenpäin. Aina tutkimukseen edetessä onkin mahdollista löytää hyviä tutkimuskohteita tai sovellutuksia joilla voidaan luoda uutta.

Siivekäs sfinksi / Kansalliskirjaston digitoidut aineistot

Otava, 01.02.1917, nro 2, s. 22 http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/600838/articles/2582745?page=22 Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

 

Avoin data ja tulevaisuus

Vasta julkaistussa vuoden 2016 digipuntarissa [1], jossa kyseltiin Mikkelin alueen yritysten avoimen datan käyttöä, olikin kiinnostavaa huomata, että noin 40% yrityksistä ei nähneetkään avointa dataa itselleen liiketoimintaa kasvattavaksi tai ylläpitäväksi. Tämänkin voi nähdä mahdollisuutena, sillä tällöin voi lähteä kehittämään palveluja ensin kiinnostuneiden kanssa ja miettiä mikä avoin data toimisi missäkin tilanteessa. Soveltuisiko kulttuuriperintödata tai olisiko parempi käyttää jotakin muuta julkisen sektorin data, josta visualisoinnit tai datan rikastaminen uniikein tavoin voisi kasvattaa käyttäjäkuntaa.

2018

Vuosi 2018 on Euroopan laajuinen kulttuuriperinnön teemavuosi, jossa tavoitteena on saada eurooppalaiset arvostamaan kulttuuriperintöä ja näkemään sen voimavarana. Museovirasto kertoo teemavuoden kansalliseksi tavoitteeksi:

“Vuoden kansallisena tavoitteena on paitsi edistää osallisuutta ja osallistumista myös lisätä kulttuuriperinnön saavutettavuutta, saatavuutta (mukaan lukien digitaalista) sekä kulttuuriperinnön kestävää käyttöä.”

EU:n kulttuuriperintövuoden etusivulta onkin nähtävissä hankkeen yhteistyökumppanina mm. Europeana, joka aggregoi usean eri maan aineistoja, sieltä voi löytää mm. sanomalehtiaineistoa eri maista ja sieltä löytää mm. Kansalliskirjaston sanomalehtiä osana suurempaa eurooppalaista kulttuuriperintöä.

 

Lähteet

[1] Rajahonka M., (2017). Digipuntari 2016 : Raportti. , In: Xamk Kehittää 19, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. URN:ISBN:978-952-344-032-6

[2] OKM (2017). KDK-hanke arvioitu onnistuneeksi ja vaikuttavaksi. http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kdk-hanke-arvioitu-onnistuneeksi-ja-vaikuttavaksi

 

Heldig 2017 Summit

Also Digitalia was presented at the Heldig Summit on 18.10.2017 , where there was 85 presentations and bit over 230 participants from universities and cultural heritage organizations.

“Developing the Digital World Together”

Heldig director, professor Eero Hyvönen opens the summit by explaining Heldig basis and the growth both in personnel and the facebook group. A Digital Humanism forum is also formed for the life-long learning for the researchers, where online learning materials and MOOCs is being developed and if there is short tutorials to be shared they would be interested.

Session 1 was about researhcer use. Professor Hannu Toivonen explains the data science and how the master science master’s programme is focused. There is also Helsinki center for data science, as a multi-displinary field, which is coordinated by the Kumpula (more info at Data Science Msc->”Contact”). University of Helsinki has lots of interesting research like web-scale surveillance of the news media (http://newswebs.cs.helsinki.fi ) or http://blogs.helsinki.fi/methodology , which is generating for eample R-environment for analysing text-based Suomi24 discussion forum data. Also everyone might have already about Citizen mindscapes, which was presented by telling about the unique interests of the researchers working in the collective. The future generation of digital humanists get onwards by learning, where one example is the introduction to open data science , which professor Hyvönen feels are important for DH and UH at large. Also the legal issues were taken presented by the LegalTechLab and  Growing Mind project, which has just got Academy of Finland funding (2018-2023) with regard to digitization of schools. FIN-CLARIN was there to describe its infrastructure for DH mentioning e.g. FIN-CLARIN corpora, 18 GW data in > 650 databases, which can be found via KieliPankki (both the corpora and the tools). The Bank of Finnish terminology in arts and science is also a unique research infrastructure, to be a continuous database for all research done in Finland.

The cultural heritage institutions role

After the 1st break National Library of Finland presented their services Finna (in a way as a metadata aggregator of several cultural heritage institutes), Finto.fi about ontologies and finally digi.kansalliskirjasto.fi with the extensive newspaper collection, which is being used e.g. in Digitalia and Comhis projects. National Archives talked about arkisto.fi/df (and mentioned about a seminar on 24.11.)

Kotus presented its materials via video, which is available online:

Then SKS presents the scholarly open access monographs at https://oa.finlit.fi , to offer open access research books as well as Codices Fennici https://www.codicesfennici.fi  . Elias Lönnrot letters online offers XML, and service as a whole aims for total shareability, so that anyone can use tools developed by the digital humanists, data can be downloaded by collection or as a whole.

On afternoon the rapid fire of presentations continued with CSC and Ministry of Finance presentation, where focus was in building up a common infrastructure, which also researchers could use. The senior researcher Toni Ryynänen from the Ruralia institute presented how the digitized newspapers from their full timeline can give insight on how specific discussions have evolved.

 

The Helsinki University library talk is about linked data, where demo was also available during the evening session. Https://opensubtitles.org was mentioned as a data source, which was used as http://opus.lingfil.uu.se  , to create parallel corpora of having same text available in multiple languages, which in a way also visualizes differences, but also points where different language translations agree. Depart of Modern Languages of UH also showed examples how they had utilized Tensorflow for analyzing datasets, ending with result that speech and DH are a perfect match.

Researcher world

One theme of the summit was also the concern how to make complex world easier for the researchers. Mietta Liennes presented http://chipster.csc.fi and the Mill https://www.kielipankki.fi/support/mylly , which take care of tool environment, and just with the CSC account it is possible to login and access to the resources, so that you can select data, and pick the tool, which can be run and after a while the results appear and can be viewed either in the user interface or downloaded to an excel file or shared to a colleague. Based on the brief run-through on the summit, definitely something a researchers should take a look!

Professor Timo Honkela was also present, talking about various fields, which digital humanities combine. His new book is now in printing and will be available soon, the hope is that the peace machine activities will lead to better lives onwards and even until  2117.

In digital Russia studies from the Aleksanteri Institute talked about Digi-Pravda and various ways digitalisation is visible. Daria Gritsenko also asked to anyone who is interested about Women in Tech, to check out their website at http://www.digitalicons.org (Studies in Russian, Eurasian and Central European New Media). Professor Parvinen told about the mixed reality user laboratory. Next topics talked about networks of different types, talking about Aalto work with family research or social networks – what do the networks tell and why they have formed in such a way. Digital cultural history, Warsampo were also part of the presentation pool.

Besides Digitalia , also Comhis project was mentioned as one of the research cases who use digitized newspapers as source material.

Final thoughts

All in all, it seems that the digital humanism in Finland has a good network of people and let’s hope that there are possibilities to collaborate later on, too , at least when some initial glimpse to each others work has been got. Unique materials, unique methods and also unique ideas,  that will help current research but also work as an start for the next wave of data scientists or so called digihumanists, for whom there are own training programs also forming.

All of the materials presented can be found from the Heldig pages, and even more can be found via publications of each research team. Let’s see maybe next year if the summit reappears, it could beat its record of 85 presentations and aim higher to the even 100, there seem to be so much happening all around.

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Kirjamessuilla digitaalisista aineistoista kertomassa

Kansalliskirjastolaisia kutsuttiin Turun kirjamessuille puhumaan digitalisaatiosta ja aineistojen avaamisen mahdollisuuksista. Paikalla oli yhteyspäällikkö Pirjo Karppinen ja allekirjoittanut. Yleisössä osallistujia oli noin 30, ja Jukola-salissa näytti olevan sekä kirjastojen ammattilaisia että muita messuvieraita.

Kyseisen osion ja myös Kansalliskirjaston esityksen voi löytää Kirjastokaistalta

Digitalia-projekti tuli esityksessä myös esille yhtenä luonnollisena osana digitaalisten aineistojen kehittämistä. Ja kuten Aart de Heer kysyikin lopussa, kuinka aineistojen käytettävyys varmistetaan, kun niitä tulee lisää ja lisää ja halutaan yhä helppokäyttöisempiä tapoja saada suuria aineistomääriä helposti käyttöön. Digitalia-projektihan on tässä yksi ratkaisu, sillä aineistojen laadun osalta, pohditaan myös kuinka aineistojen hakukäyttöä saisi paremmaksi. Jos Sinulla on ideoita, niin otathan toki yhteyttä esimerkiksi digin palautteen välityksellä ja kerrot ehdotuksesi.

Kiinnostavaa oli kuulla myös Varsinais-Suomen muisti hankkeesta, jossa oli muutamassa kirjastosta valikoitu ja digitoitu aineistoa, jotka sitten oli kuvailtu ja laitettu digi.kirjastot.fi -palveluun. Yhteistä näytti olevan kaikille, että valitseminen oli vaikeaa, ja kirjastolaiset olivatkin joutuneet miettimään oman paikkakuntansa ydintä ja ylipäätään sitä mitä paikkakunnasta saisi uudenlaista kuvaa kiinnostuneille. Käyttäjämäärät digitaalisille aineistoille olivat olleet hyvät, johon kirjastoissa oltiin tyytyväisiä. Lisäksi kiinnostavia olivat kuulla tarinoita esineiden takaa, kuten esimerkiksi Turun kaupungin lainaajaluettelo vuodelta 1917, jossa lainaajan nimen ja osoitteen lisäksi löytyy myös henkilön ammatti.

Lähde: http://digi.kirjastot.fi/items/show/124607 (http://digi.kirjastot.fi/files/original/a0eb9f8076d02e9cf8576fce7f0c6b34.pdf , s. 3)

Kirjamessut näytti olevan todella aktiiviset ja kävijöitä ehkä jopa enemmän kuin WorldConissa aiemmin syksyllä.

Kuten Suomen kirjastoseuran esityksen yhteydessä havaittiinkin, kirjasto on monien elämässä tärkeä tekijä, myös siksi on hyvä päästä juttusille erilaisten aineistojen tarvitsijoiden kanssa, koska antaa myös ajatuksia kuinka aineistoja voisi kehittää eteenpäin.

 

Tarinoita piilossa ja lähellä

29.9.-30.9. järjestettiin Mikkelin I sotakirjallisuuden tapahtuma, jossa eri esiintyjät pohtivat sotatarinoita, sensuuria ja tarinoita läheltä ja kauempaakin. Tapahtumaa järjestämässä oli mm. Mikkelin kaupunki, Päämajamuseo ja muutama muu. Kiinnostavaa oli kuulla myös yleisöltä kommentteja ja omia tarinoita suhteessa esiintyjien toisesta näkökulmasta kuuluvaan tarkasteluun. Voisikin luulla, että käyttöä olisi palveluille, jossa tuotaisiin tällaista mikrohistoriaa esille, kuten https://sotapolku.fi/ palvelussa. Sensuurista kertonut Kai Ekholm, muistutti yleisölle kuinka sensuurinkin noudattamisessa oli eroja ja kuinka hyödyllistä olikin, kun sensuurin piilottamia teoksia, löytyikin uudestaan. Kai Sirviö taas kertoi kirjailijan näkökulmasta teoksistaan ja kuinka erinäisten historialähteiden avulla voi saada tarkaakin tietoa siitä, millainen sää oli, millainen maisema, ja kuinka ylipäätään nivoa yhteen sekä kirjastojen että arkistojen materiaalia, kuin myös aikalaistekstejä. Esimerkiksi mainittua tuli  http://sa-kuva.fi/ – palvelu, josta 160.000 kuvaa on Kansalliskirjaston Mikkelissä digitoimia. Käyttäjät osaavat arvostaa digitaalista palvelua arvostetaan, koska se tuo aineistot helposti saataville. Jo digitoitujen ja edes analogisesti löydettävät sota-ajan sanomalehdet, joita voi antikvaareista tai vapaakappaletyöasemilta  löytää, kuvaavat aikalaishistoriaa ja ovat esimerkiksi kirjailijoille arvokasta materiaalia, jolla taas lukijoille saadaan luotua todenmukainen maailma.

SA-Kuva Tasavallan presidentti Mannerheim saapuu ensikerran Päämajaansa presidentiksi tulonsa jälkeen. [Mikkeli] (kuva 152098)

Kiinnostus teemaan oli suurta, sillä tapahtumaan oli täynnä ja osallistujissa näytti olevankin mm. paikallishistoriaa setviviä, joita osallistui mm. Kansalliskirjaston aiemmassa projektissa järjestämälle Kansalaisopiston kurssille. Kirjailija Esa Sirénin esityksessä käytiin myös laajasti läpi sitä kuinka kulttuuriperintöaineistoista voi olla apua myös kirjailijan työssä, esimerkiksi Kansalliskiraston digitoimat sa-kuvat.fi antaa maisemakuvaa, armeijan taistelukuvauksista löytyy tietoa siitä mitä tapahtui ja keitä tapahtumissa oli mukana ja lehdistä taas voi nähdä aikalaisten uutisia ja vaikka alueen säätilaa. Kaikki nämä eri aineistot yhdistämällä kokonaisuudesta saadaan rikkaampi kuin vain yhtä aineistoa käyttäen. Erityisesti tässä oli kiinnostava kontrasti ensimmäiseen alustukseen, jossa käytiin läpi kuinka sensuuri vei jopa kirjoja ja karttoja pois käytettävistä, mm. Jaltan sopimuksen myötä. Kiinnostavaa sinänsä, mitä minäkin aikana on käytettävissä ja mitä ei, kukin ihmisyhteisö voi löytää aina uusia asioita joista ei voi puhua. Näin silti, vaikka Suomi on Open Knowledge Internationalin benchmarkin sijalla 5.

I Sotakirjallisuustapahtuma

Digitalian kesäkoulu 2017

Digitalian kesäkoulu oli tänä vuonna 16.-17.8. aiheenaan digitaalisen tiedon käsittelyn eri mahdollisuudet ja muodot. Ohjelma löytyy https://www.xamk.fi/kesakoulu/ . Tällä kertaa oltiin Helsingin yliopiston Minerva-torilla, joka tila täyttyikin liki seitsemästäkymmenestä osallistujasta, ja kaikki kurssin paikat olivatkin täynnä. Pääteemat olivat digitaalisen tiedon juridiikka ja etiikka ja toisena päivänä digitaaliset aineistot ja niiden käyttö.

XAMK:n tutkimusjohtaja Noora Talsi johdatteli päiviin ja toimi puheenjohtajana toivottaen kaikki osallistujat tervetulleiksi XAMK:n, Kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston puolesta ja kertoi avauspuheenvuorossaan hieman Digitalia-projektin taustoja ja tekijöitä.

Tampereen yliopiston Pekka Henttonen kertoi uusitussa esityksessään yksityisyydestä asiakirjahallinnossa, jonka jälkeen olikin käytännön esimerkki eräästä julkisuudessakin olleesta tapauksesta, jossa minityöpaja siitä mitä arkistossa säilytetään ja millaisin perustein toimikin hyvänä ajatustenherättäjänä käytännön tilanteisiin. Pahimmassa tapauksessa, jos aineistoa ei säilytetäkään niin menetetään tietoa, jolloin tulevien sukupolvien tutkijoiden on käytettävä vaihtoehtoisia lähteitä. Toisaalta taas, kyse on myös viestinnästä, että kukin osapuoli ymmärtää tietoja jo antaessaan mihin aineistoja voidaan käyttää, mikä yhtä lailla toimii säilyttäjälle ohjenuorana (muiden säännöstöjen ohella).

Pekka Heikkinen Kansalliskirjastosta jatkoi teemaa puhuen DSM-direktiivin uusista tuulista, ja miten ehdotetut tekijänoikeussäännökset vaikuttavat aineistojen käyttöön. Tekstinlouhintaan suhtaudutaan hyväksyvämmin, mutta toisaalta vielä ennen EU:n JURI-ryhmän äänestystä lokakuussa voi ehdotusteksteihin tulla muutoksia julkisen keskustelun myötä, mutta se nähtäneen kun työ etenee.

Pikakatsaus EU-säännöksiin (Pekka Heikkisen esityksestä)

Direktiivi
• Sitoo jäsenmaita tavoitteidensa osalta
• Jäsenmaiden saatettava voimaan kansallisella säädännöllä
• Jäsenmaat voivat itse päättää, miten saatttavat voimaan
Asetus
• Direktiviiä järeämpi (regulation)
• Tulee sellaisenaan voimaan kaikissa jäsenmaissa, ohittaa kansallisen lainsäädännön

Itä-Suomen yliopiston Tomi Voutilainen kertoi puolestaan uudesta tietosuoja-asetuksesta (TsA) ja sen vaatimuksista henkilötietojen suojalle. Lakisääteisten tehtävien hoidossa henkilötietoja voi kerätä/säilyttää tietoja. Käsittelyedellytyksiä on TsA 6 artiklan on kuitenkin useita: suostumus, sopimus, lakisääteiset velvoitteet, rekisteröidyn elintärkeä etu, yleistä etua koskeva teko ja rekisterinpitäjän oikeutettu etu, kuten vaikka työsuhteissa). Tietosuoja-asetus on myös juuri lausuntokierroksella, johon voi huomioita lisätä lausuntopalvelun kautta

Digitalian asiantuntijat puhuivat myös eettisistä periaatteista sosiaalisen median käytössä (#eettinensome) ja kuinka tutkija voisi toimia sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksessa on pohdittava koko elämänkaarta, datan keruusta käyttöön. Lisäksi some-alustojen datalle ja datan käyttöehdoissa kannattaa olla tarkkana.

Mutta huolta ei jos kesäkoulu jäi välistä tänä vuonna, suunnitelmissa on järjestää se myös ensi vuonna uudestaan:

Tallenna

National Library and WorldCon75

National Library of Finland is also present at the world science fiction convention, which is organized in Finland this year.  The reason is that the National Library aims to present itself as a place where also science fiction fans can find books, articles, texts or other fannish material from our versatile collections. So we aim to increase awareness of the library, and especially its collections, where there are many hidden treasures. Our collected list of materials from Kansalliskirjasto.finna.fi contains books from “Finland of Books”  and from Slavica collection (e.g. in Polish and Russian) as an example. Some of the items are available for loan, but do note that some rarer items need to stay within library, to enable researchers to come and view materials on-location.

Newspaper delivered via flyiging

Rare collections by request

As a research library there is material available on site for special request within the reading rooms, you can see the information about these online.

no homelone, available at library

National Library’s open collection available to you in the library, without a separate material request.  Our open collections are the Humanities Collection, the Slavonic Library and the Finnish National Sound Archive (the Music Library). You will need a valid Helka library card to use the materials of the open collection. (More information about open collection).

Material requests , image links to National library page about material reservations and requests.

Science fiction, future, fannish material in collections

National Library’s collection contain some of the originals of the early authors, who wrote books, which nowadays can be seen as science fiction, which are available by pre-request in the reading room.  Some of these  books has also been digitized, which  include for example Volter Kilpi’s (1874-1939) (info) “Gulliverin matka Fantomimian mantereelle”.  In digital format also K. A. Tavastjärna’s “Finska vikens hemlighet” was published on 1895 and “Det gråa slotten” by A. I. Ingelius  on 1851 preceded even that.

 

Gradually more and more science fiction, fantasy has got more and more ground. You can find our selections from science fiction era from custom list from Finna. The list contains books from different eras, like few books from the “Finland of Books” project as part of the Finland’s centennial celebrations.

 

Collaborations

 

Finnish Institute of London created a site to celebrate digital cultural heritage and Finnish-British relations, together with several memory organizations, where National Library was one. In the science fiction list, there is therefore also author Emmi Itäranta tells about her writing process and connection to London in the project interview. Read more about “Tales of Two Countries” at  http://taleoftwocountries.fi/

 

Future, expectations in the digitized newspapers

In digitized newspapers, future or speculative fiction occurs in shorter articles or even as translated novels, which has appeared either in newspapers or journals. Our digitized collection contains roughly 11,5 million page, where around 3 million is available online for everyone. Future or science fiction has also acquired some following in the clippings, which the users can do, and there are around 100 clippings in both material types, ranging from speculations of climate change to the articles about the technological advances. You can find bit more about the “future” article clippings from this previous post.

 

Digitized in-copyright material is available in the legal deposit libraries in Finland, like in the National Library, Unioninkatu 36, next to Senate Square where with the same web system you can read newspapers as the digitization progresses. We hope that WorldCon 2017 participants would have time to visit National Library’s main building, where students and researchers from Finland and abroad work and find material for their research.

 

Feel free to follow us at the https://www.facebook.com/Kansalliskirjasto/   or in Twitter @natlibfi

 

P.S. After WorldCon75 , Digitalia summer school starts on 16.8.  https://www.xamk.fi/kesakoulu/ where the target is to go deeper in to the management of digital materials.

 

 

Future in digitized newspapers

How has the future been discussed back in the day, in the 19th and 20th century? Based on a quick word frequency chart, it seems that the peak has been in the early 20th century, increasing as also the pages of the newspapers of the time.

Occurrences of ‘tulevaisuus’ (future) in the Finnish newspapers (1850-1920)

Actually first mention for the future was already in 1774, in a book review and few individual mentions until roughly around year 1870 the term started to appear more.

Within the wake of the World Science Fiction convention in Helsinki on 9.8.-13.8.2017 we also checked how the science fiction or future topics have appeared in the user-collected clippings. It is not the largest collection of themes, but anyhow contains various topics of interest.  In newspapers there are 90 clippings with regard future or scifi and user found items in the journals is 11 with ‘tulevaisuus’ or 18 with ‘tuleva*’ search word , so there would be lots more to be found.

Especially in journals there are more longer articles, and e.g. this one particular which looks at the future where newspapers and even milk is delivered to home via air transport is quite accurate.

Newspaper boy arrives flying and enters the newspaper to the subscribers via the newspaper opening.

also National Library is among the displayers in the Worldcon, aiming to give a glimpse to a convention to the collections also from the science fiction perspective. Science fiction (or future) themes can be found from books, digitized newspapers, and even in other collections. Via Finna search service you can find naturally science fiction books, where we made a listing from throughout the years. There are even some newer Finland of Books items listed, which are freely available for read until end of the year. List includes also firsts science fiction book, “Gulliverin matka Fantomimian mantereelle” by Volter Kilpi or  and K.A. Tavastjärna’s “Finska vikens hemlighet”. If you have your own favorite science fiction list, please feel free to create your own list in Finna. At http://digi.kansalliskirjasto.fi  , there you can do your own searches regarding future or any other topic of interest, from the digitized newspapers. All searches can be used without logging in, but if you want to create clippings then login with your social media account and create clippings of the area of your interest.

In the Worldcon75 there is also academic track, where there are literature discussion and e.g. viewing how science fiction is in China. Within selection of  20 talks, there is lots of options choose on different days, session details online.

P.S. do remember that  summer school of Digitalia is on 16.8.-18.8, more about that later on.

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Liber and Digital Humanities Working Group

During recent Liber-seminar, libraries working with the Digital Humanities topics had a joint workshop. Based on the storify storyline below, there were presentations about the current state of digital humanities to the future. British Library’s extensive collections and Norway’s case of having all books digitized were presented among others who have personnel in R&D and various kinds of digitization projects ongoing. It seems that DH is finding its spot in the libraries and enables collaboration between researchers to deepen. It is possible to monitor the work group work via the homepage of the group in the Liber website.

A corner of the library

Kylväjä, 29.09.1897, nro 39, s. 5 http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/908782?page=5 Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

Continue reading

Aineistonhallintasuunnitelmatyöpajasta

Helsingin yliopiston kirjaston datatuki-työryhmä järjesti DMPTuuli-työpajan 19.6.2017 Helsingissä, Kaisa-talossa. Tavoitteena oli hackathon-maisesti pohtia erityisesti historian tutkijoiden näkökulmasta kuinka yleisesti hankesuunnitelmissa tarvittu aineistonhallintasuunnitelma tehdään ja voisiko näistä eri tapauksista luoda jonkinlaisen ‘arkkityypin’, josta uusia suunnitelmia tekevät voisivat hyötyä omia suunnitelmia tehdessään.

Alussa kävimme läpi hieman taustaa ja motivaatiota aineistohallintasuunnitelmille ja mitä rahoittajat ja arkistointikäytännöt vaativat. Viitattiin myös Suomen Akatemian ohjeistuksiin aineistonhallintasuunnitelmasta joista löysyy myös tarkennukset, mutta kannattaa tarkistaa onko omalla rahoittajalla  tarkempia ohjeistuksia.

Aineistolajeja osallistujilta

Dataa, pulmia, ratkaisuja

Osallistujat olivat monenlaisista tutkimusaiheista, joten aineistojen kanssa oli erilaisia käytännön pähkinöitä pohdittavaksi joissa ongelmat vaihtelivat eettisistä aina teknisiin. Miten mainita aineiston käyttöluvat, jos niitä ei olekaan kirjallisina? Missä kaikkialla aineistoja voisi säilyttää ja mitkä hyödyt ja riskit eri paikoissa on? Esimerkkinä kerrottiin mm. tietojenkäsittelytieteen puolella esitetty esimerkki, kun koodi on jo jaettu ja ns. “kasvamassa” eri palveluissa tai vaikka linux-jakeluissa, niin tarvitseeko samaa koodia enää pitkäaikaissäilyttää , kun evoluutio on hoitanut jo sen joka puolelle? Lisäksi pohdittiin työryhmissä eri tiedonhallintapaikkojen hyviä ja huonoja puolia, kenen käyttöehtoihin luotat ja miten itse voisi ennaltaehkäistä katastrofia aineistojen käytettävyyden suhteen.

Sisältö <> työkalu

Työryhmäosiossa keskusteltiin aineistonhallintasuunnitelmaan liittyviä kysymyksiä auki , kukin katsoen asiaa oman tutkimuksensa tai -aineistonsa näkökulmasta. Vaikka osa teki tätä DMP Tuuli työkalussa, niin työkalu sinänsä vaikutti suoraviivaiselta. Pulma on kuinka vastata aineistohallintakysymyksiin, joita työkalu tutkijan eteen laittaa. Kaikki kysymykset on oleellisia ja tavoite niissä on hyvä. Ytimessähän on varmistaa, että seuraavakin aineistoa käyttävä pääsee kärrylle siitä mistä aineistossa on kyse. Tutkimusdata pitäisi nähdä arvokkaana resurssina, jota voidaan käyttää myös myöhemmin, joten siitä huolehtiminen on merkittävä osa tutkimusprosessia useimmilla aloilla.  Kun käytännöt jo ovat hyvät, aineistohallintasuunnitelma antaa mahdollisuuden kirjoittaa ne talteen ja toisaalta jos vasta on aloittamassa tutkimusprosessia, niin sitten aineistonhallintasuunnitelman voi nähdä ohjeistavan oikealle polulle jo alusta lähtien. DMPTuuli-työkalu näyttää sekä suomalaisia että Helsingin yliopiston omia aineistonhallintaohjeita ja ajatuksia herättäviä kysymyksiä, vakiovastauksia ei ole annettu. Jossa toki puolensa ja puolensa – aineistoja on niin monia eri tyyppejä, joten yksi tapa ei käy kaikille ja saman tutkimusprosessin hankkeen aikana voi päästä käsittelemään useitakin erilaisia aineistotyyppejä.

Rohkeasti siis aineistohallintasuunnitelmia tekemään. Datatukiverkosto auttaa ja aina voi jutella kollegan kanssa, jos jokin aiheuttaa pulmia. Suunnitelman tulee olla mietitty omaan tilanteeseen sopivaksi, mutta aivan pikkutarkalle tasolle ei tarvitse mennä, kun kuitenkin ohjeispituus on noin 1-2 sivua, mikä on kuitenkin josuhteellisen paljon hakesuunnitelmien rajatusta sivumäärästä. DMPTuuli työkalu näyttäisi olevan hyvä apuväline, joten sen kysymysten avulla pääsee alkuun ja jos johonkin kysymykseen ei helpolla tulekaan vastausta, niin ainakin on aihe selvillä, joka tarvitsee selvittää.

Animated gif of getting RefWorks citation from digi

Itse jäin pohtimaan voisiko digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun puolella luoda lisää mahdollisuuksia tutkijoille ja listata muutamia keinoja joilla sekä viitata, että käyttää aineistoihin, mutta asia vaatii vielä suunnittelua. Kommentoi alle, jos heti keksit jotakin, jota digiin voisimme kehittää.

Aika ja paikka: ma 28.8. ja ma 4.9. klo 10-12 (Kaisa-talo, Fabianinkatu 30, 5.krs, atk-luokka 5057). (Tilaisuus ei vaadi ilmoittautumista.)

 

Lisäksi keskustakampuksella järjestetään alkusyksystä kaikille tieteenaloille yhteisiä työpajoja, joihin teidän on toki myös mahdollista osallistua. Alla näiden kaikille yhteisten tiedot – ja huom. näihin tulee ilmoittautua e-lomakkeen kautta.

P.S. Lisää työpajasta Mildred-projektin blogissa.

P.P.S. Syksyllä järjestetään lisää työpajoja, joten tiedoksi historian tai muiden lähialueiden tutkijoille:

DMPTuuli workshops, City centre campus

Place:  IT class (5057; 5th floor) of the Helsinki University Main Library in Kaisa building (Fabianinkatu 30).

The location of the class can be checked here:

http://www.helsinki.fi/kirjasto/files/1614/5502/4087/paakirjasto_kerroskartat2016_eng.pdf

Thu, 24 August 2017 at 10-12 am

Tue, 29 August 2017 at 12-2 pm

Wed, 6 September 2017 at 2-4 pm

Thu, 14 September 2017 at 10-12 am

Mon, 18 September 2017 at 12-2 pm

Wed, 20 September 2017 at 2-4 pm

Enrollments by 18 August 2017:

https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/81078/lomake.html