Filosofiaa voi luonnehtia älyn harjoitukseksi puhtaimmillaan. Filosofia tutkii maailmaa käsitteellisesti. Näin ollen filosofia on tiedettä toisaalta kaikesta mutta toisaalta ei mistään. Toisin sanoen filosofian harrastuksella ei ole rajoja. Niin kauan kuin filosofinen ajattelutapa säilyttää hedelmällisyytensä tietyn kysymyksen tarkastelussa, sitä voi soveltaa periaatteessa mihin vaan.
Filosofialle on luonteenomaista kysyä asioiden perusteita. Yleensä käy niin että kysymyksiin kyetään vastaamaan vain toisilla kysymyksillä. Aristoteleen mukaan filosofia lähtee liikkeelle ihmetyksestä maailman edessä. Voi olla, että ihmetys vain lisääntyy filosofian harrastuksen myötä. Toisaalta voi käydä niin kuin nuorelle Wittgensteinille: filosofian ongelmat tulevat ratkais-tuksi. Varmaa on ainoastaan se, että filosofisista kysymyksistä ei ole saavutettu yksimielisyyttä sen monituhatvuotisen historian aikana. Tämä ei tarkoita sitä, ettei filosofia kehittyisi. Kaikkia filosofi-an “suuria kysymyksiä” ei muotoiltu antiikissa. Filosofia etenee yhdessä inhimillisen elämän kanssa. Sen ajankohtaisuus ei katoa koskaan.
Miksi opiskella filosofiaa?
Filosofiaa on luonnehdittu kaikkien tieteiden äidiksi: suurin osa tieteistä on ollut joskus osa filosofiaa. Tänä päivänä filosofia on vain yksi tieteenala muiden joukossa. Vai onko? Filosofia on kieltämättä yksi tieteenala muiden joukossa: se noudattaa yleisiä tieteenharjoituksen periaatteita. Samalla se on kuitenkin jotain enemmän. Voi perustellusti väittää, että filosofia pohtii kysymyksiä, joita muut tieteenalat pelkäävät tai ainakin vieroksuvat. Toisaalta filosofia on tieteiden äiti sitä kautta, että se tutkii muiden tieteiden menetelmiä. Filosofian opiskelu kannattaa sen takia, että filosofia opettaa ymmärtämään tiedettä kokonaisuutena.
Filosofia opiskelu kannattaa myös siksi, että filosofia opettaa ajattelua. Filosofian kautta oppii näkemään ilmiöiden taakse ja kyseenalaistamaan niitä. Filosofian kautta oppii puolustamaan omia mielipiteitään kestävällä tavalla. Toisaalta filosofian harrastus opettaa nöyryyttä: Sokratesta pidettiin Kreikan viisaimpana miehenä, koska hän myönsi tietämättömyytensä.
Filosofia Helsingin yliopistossa
Filosofiaa voi opiskella Helsingin yliopistossa sekä valtiotieteellisessä että humanistisessa tiedekunnassa. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa voi valita pääaineekseen käytännöllisen filosofian ja humanistisessa tiedekunnassa teoreettisen filosofian. Näiden lisäksi humanistisessa tiedekunnassa opetetaan filosofiaa ruotsiksi. Pääaineen nimi on filosofi eikä siinä tehdä eroa teoreettisen ja käytännöllisen filosofian välillä.
Parhaiten tietoa eri filosofia-aineista Helsingin yliopistossa saat filosofian laitosten yhteisiltä kotisivuilta. Yleisemmällä tasolla yliopistomaailmaan voit tutustua esimerkiksi humanistisen tai valtiotieteellisen tiedekunnan sivuilla.
Tervetuloa filosofian pariin,
Lauri Kallio
Dilemman (entinen) puheenjohtaja
“Mutta isästä ei liene tietoa?”
Ei… Valitettavasti.
Älyn harjoittaminen puhtaimmillaan ilmenee joissain psykologisissa testeissä!
Tai niiden välttelyssä!
Here’s your daddy!Mielestäni filosofia ei ole tiedettä, mutta se nyt taas on määrittelykysymys niin kuin niin moni seikka.
go LJK go! eli ex-pj. iso mies ja isot höystöt.
Filosofia on kaikkien tieteiden isä. Teologia on niiden äiti.
Kyllä minä tästäkin pidän, mutta Martelan määritelmä filosofeista ylireflektoivana kuonana on pitkän aikaa ollut ykköseni; se naurattaa vielä kovassa humalassakin. Martelan määritelmälle eivät vedä vertoja mitkään vonwrightiläiset metafilosofiset höpöhöpöt.
Teologia on kuningatar… Tiede on orpo.
minun mielestäni filosofia on ylivoimaisesti tärkein tiede.