Katarina Jagellonica, 1961

Katarina Jagellonica -teos on miltei neljä metriä leveä seinädamasti, jonka Gustaf Petreliuksen säätiö tilasi Turun linnan restauroinnin yhteydessä. Tilaaja halusi damastin aiheen liittyvän jollakin tavalla linnan historiaan, joten Jungin sanoin ”oli luonnollista, että ajatus vei 1500-luvun historiaan”.

 Katarina Jagellonica työni syntyi siten, että säätiö tilasi minulta seinätekstiilin kun Turun linnaa restauroitiin vuonna 1961. Sain itse valita työni aiheen ja sijoituspaikan. Tein valtavasti taustatyötä. Luin historiaa aina kivikaudelta lähtien löytääkseni sopivan aiheen. Päädyin Juhana herttuan ja Katarina Jagellonican aikaan. Juhana III kirjoitti silloin punaisen kirjan, joka nostatti riidan aateliston ja papiston välillä. Työn sijoituspaikaksi valitsin kuningattaren huoneen.”

 Katarina Jagelloniga LJP

Kuva. Katarina Jagellonica, 1961, Turun linna, Gustaf Petreliuksen säätiön lahjoitus, (100x360cm) kutoja Marita Mattsson.

Damastin keskellä on herttuapari ja heidän välissään teksti Nemo nisi mors, Ainoastaan kuolema (voi meidät erottaa). Katarina Jagellonican vihkisormukseen oli kaiverrettu tämä lause, jonka merkitys dramatisoitui hänen näyttäessään sitä kuningas Erik XIV:lle tämän kysyessä, seuraako puoliso miestään vankeuteen. Juhana III vangittiin vuonna 1563 hänen yritettyään katolisen puolisonsa yllytyksestä yhdistää luterilainen ja roomalaiskatolinen uskonto Ruotsi-Suomessa. Jungin mainitsema punainen kirja näkyy parin ympärillä olevien pappien ja aatelisten joukossa.

Kudoksen henkilöissä voi nähdä hieman samaa jähmettyneisyyttä ja jäykkyyttä kuin Pohjan kirkkoon samana vuonna valmistuneessa punaisen antependiumin opetuslapsissa.  Dora Jung sai itse päättää teoksen sijoituspaikan, ja hän valitsi kuningattaren huoneen. On myös mielenkiintoista, että teoksen nimeksi hän nosti Katarina Jagellonican. Nimi siirtää teoksen näkökulman naisen kautta nähdyksi, vaikka tapahtuman keskipisteenä, ja teoksen nimenä, voisi hyvin olla myös Juhana III tai Juhana herttua. Hyvä Dora!

katarina jagellonica 1961 kolme miestä katarina jagellonica 1961 mallikudos

Kuva x. Kokeiluja Katariina Jagellonica kudosta varten. Teoksesta on säilynyt kolme suurta kudosluonnosta, jotka ovat olleet esillä myös näyttelyissä. Lisäksi on useita pienempiä kokeiluja, joissa eri kierrepujotustapoja varioiden on saatu aikaan rouheaa pintaa.

Tanskalainen Berthe Forchammer, joka oli Jungin kutojana 1970-luvun lopussa, kertoi tämän teoksen kutomisen olleen monivaiheinen, kestäen kaikkiaan noin puoli vuotta. Luomistyö oli paitsi vienyt aikaa, ilmeisesti jännittänyt Jungia. Teoksen valmistuttua hän järjesti kutomossa juhlat, joka ei ollut mitenkään tavallista. Samaan aikaan Jungilla oli kesken tilaus Turun linnan kirkon kirkkotekstiileistä. Lisäksi hän organisoi oman pöytäliinamallinsa tilausta Tampellalta linnan juhlasalia varten.

Katarina Jagellonica on itselleni rakas ja merkittävä teos. Asuin Turussa lapsuuteni ja kävin usein Turun linnassa (leikkimässä prinsessaa). Lapsen silmiin teoksen hahmot olivat käsittämättömän jäykkiä, kirveellä veistetyn näköisiä ja jännittyneitä, paikoilleen naulattuja. Monta vuotta myöhemmin opin Katariinasta myös sen, että juuri hän toi Suomeen ensimmäisiä valkoisen hohtavia pöytädamasteja muuttaessaan Turun linnaan 1562. Teos, Katarina ja Dora lumoavat minut edelleen.

Hyvää elokuun loppua, Päivi