Avainsana-arkisto: johdettu damasti

Portti Saimaalle, 1965

Kuva 1. Portti Saimaalle (Porten till Saimen), 1965, johdettu damasti, 307 x 297 cm, kutojat Agnes Sohlberg ja Marita Mattsson, omistaja Suomen Pankki. Kuvat PF.

Suomen Pankin Mikkelin aluekonttoriin tilattiin Dora Jungilta teos 1960-luvun puolivälissä. Jungin kutomossa valmistui 1965 Marita Mattssonin kutomia kudosluonnoksia tätä teosta varten. Myöhemmin samana vuonna valmistui Portti Saimaalle -teos, joka muodostui kolmesta noin metrin levyisestä osasta.

Dora Jung oli kuullut Mikkeliä sanottavan Saimaan portiksi, ja siitä hän sai idean teoksensa nimeen. Kudoksen sommittelu on täysin abstraktinen, mutta hän on sanonut (1972) sinisen alueen kuvaavan Saimaata, vihreän metsää ja viljelyksiä. Musta alue kudoksen ala-osassa on teollisuutta. Kapea, terävä osa kuvaa rajaa ja sotia. Musta teollisuutta kuvaava alue on jatkoa Jungin läpinäkyviin kuva-alueisiin, joista kirjoitin Sorsia teoksien yhteydessä. Saimaan portti siirrettiin Mikkelistä Kuopion aluekonttoriin ja tällä hetkellä sillä on hieno paikka Suomen Pankin tiloissa, Helsingissä Snellmanninaukiolla.

Dora Jung tuli tunnetuksi nimenomaan damastin osaajana, mutta aikalaiskirjoituksissa puhuttiin Dora Jungin ”omasta tekniikasta” jo hyvin varhaisessa vaiheessa (esim. Elsa Gullberg 1948 ja Eila Pajastie 1954). Dora Jung alkoi myös itse nimittää hänen taidetekstiileissään tyypillistä pintarakenteista damastia, joka aikaansaatiin damastikuvioihin lisätyillä erilaisilla kiertopujotuksilla ”uudeksi tekniikaksi” Jung kirjoitti kirjeessä 1974:

”Den Nya tekniken är en fortsättning på vävsättet i Porten till Saimen, den stora väven i Finl. bank. St Michel. D.v.s. jag bygger på reliefverkan i gränserna mellan färgytor i en snärjteknik med 6 skafts atlas som utgångspunkt.”

Kuva PF.

Portti Saimaalle oli ensimmäinen teos, jossa Jung halusi kokeilla reliefivaikutelmaa kahden väripinnan reunoilla erilaisilla kiertopujotuksilla. Lähtökohtana hänellä tässä teoksessa oli kuusivartinen satiini. Reliefivaikutelma on kuitenkin tässä teoksessa hyvin hienovarainen verrattuna viisi vuotta myöhemmin valmistuneeseen Tammikuu 1970 -teokseen. Monisävyiset ja kirkkaat väripinnat muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden. Portti Saimaalle on puhdistettu Tupulatäkki konservointiyrityksessä.

Sain nähdä puhdistetun teoksen uudessa paikassaan viime viikolla. Yleisö pääsee jälleen katsomaan Suomen Pankin taideaarteita perjantaista maanantaihin 27. – 30.1.2017. Elämys, joka ilahduttaa pitkään.

Syysmyrskyn jo saapuessa, Päivi

Sorsa, Sorsia, Sorsat 1950-luku

Dora Jungin omien sanojen mukaan hänen lempiaiheitaan olivat linnut: Isäni istui aina kynä kädessä ja piirsi usein lintuja. Ehkä minä olen perinyt suhteeni lintuihin juuri häneltä.

Kuva. Dora Jungin luonnoksia Sorsia seinätekstiiliä varten. Sorsan olemusta Jung haki piirtäen lyijykynällä pieniä luonnoksia ja tekemällä suuren määrän kudottuja luonnoksia suoraan kangaspuihin. Kuvat PF.

Vuonna 1954 valmistui Dora Jungin suunnittelemana kaksi Sorsia seinätekstiiliä. Toinen 72 x 170cm ja hieman pienempi 63 x 160cm. Jungin kudontakorttien mukaan hän hyväksyi näistä kudoksista pienemmän lähetettäväksi Milanon triennaalin, jossa se voitti samana vuonna Grand Prix -mitalin. Erilaisia versioita Sorsia-teemasta ei kudottu siinä määrin kuin esimerkiksi Jungin Kyyhky aihetta. Kuitenkin Sorsa aiheisia kudoksia valmistui muutamia vuosien 1957–1966 aikana. Viimeisen ”Änder, små”-nimisen loimen Marita Mattsson kutoi Jungin viimeisenä elinvuotena 1980. Tärkeä aihe siis.

Kuva. Sorsia (Änder), 1954, damasti ja kudepujotus. Teoksen osti Röhsska Konstslöjdmuseet.

Sorsia kudoksissa näkyy samaa yhtäjaksoista ”kiveen kaiverrettua viivaa” kuin Evankelistat-alttarivaatteessa kolme vuotta aikaisemmin, 1951. Damastin ”viiva” on Sorsia kudoksissa loimen sinimustaa rohdinta, joka halkoo vahvoin vedoin damastin pellavan väristä pintaa.

Kuva. Samasta aiheesta pienempi versio.

Kuva. Ja vielä upea damasti kokonaisesta poikueesta. Naaras ei näytä sorsa naaraalta ja aloinkin epäillä teoksen nimeä. Tietääkö teistä lukijoista joku tarkemmin? Ylväs olemus yhdeksää poikasta siipien suojissa kuljettvasta vesilinnusta on komea, ja läpinäkyvät kuva-alueet uutta.

Sorsissa voikin nähdä kubistisia piirteitä, joka imeytyi muidenkin tekstiilitaiteilijoiden teoksiin. Tekstiileissä se näkyi lähinnä värialueiden kerroksellisuutena ja läpinäkyvyytenä, kuten Jungin Sorsa aiheissa. Tukholman näyttelyssä Utställningen av konstindustri, konsthantverk och hemslöjd 1930 ruotsalainen Ingegerd Torhamn esitteli nukkamattoja, joissa näkyi abstraktin ja kubistisen taiteen vaikutteita ja läpinäkyviä kuviokenttiä. Eva Anttila oli mestari kuvakudoksiensa värilankojen optisessa sekoittamisessa 1940-luvulta alkaen. Dora Jung käytti myös seinätekstiilissään La Dance, Tanssi, vuonna 1953 tanssijan esittämistä monelta eri suunnalta samanaikaisesti ja jalkoja tanssijalla oli useita. La Dance -teoksen kutoi Simone Prouvé, joka oli Jungin ranskalainen kutoja-harjoittelija muutamia kuukausia.

Päivi

P.S. Dora Jung -vuosi alkaa kohta olla lopuillaan ja 110-vuotis synttäri häämöttää. Nyt alkaakin olla paljon tapahtumia. Tässä listaus aikajärjestyksessä. Tervetuloa näihin kaikkiin tapahtumiin.

Helsingin yliopiston TIEDEKULMASSA keskiviikkona 7.9. klo 17 alkaen kolme asiantuntija keräilijää kertoo Dora Jungin damastien keräilystä ja tutkimisesta: prof, emerita Päikki Priha, tutkija-keräilijä Irja Satri sekä minä käsityötieteen yliopistonlehtori Päivi Fernström. Tapahtuma on osa Helsinki Design Weekin ohjelmistoa. Tilaisuus pidetään Helsingin yliopiston Tiedekulmassa.
LAPIN YLIOPISTO – TAITEIDEN TIEDEKUNTA Tekstiili- ja vaatetusalan koulutusohjelma 20-vuotta Juhlaseminaari 29.9.2016 klo 10–16, Esko ja Asko -sali, Yliopistonkatu 8, Rovaniemi. Dora Jungia käsittelevä luentoni.
Vapriikissa Tampereella sunnuntaina 16.10 klo 14 alkaen DORA JUNG 110-vuotis juhlaseminaari. Tarkeimpia tietoja lähempänä tapahtumaa, mutta laita päivä jo ylös. Paikalla puhumassa ja damastien tunnistusta suorittamassa Dora Jung klubi: Päikki Priha, Irja Satri ja Päivi Fernström.

Lisäksi Dora Jungin damastien esittelyä löytyy myös Tekstiilikulttuuriseuran sivuilta kuukauden tekstiili -sarjassa heinäkuusta joulukuuhun 2016.

FUTURUM – arvoitus

Esäs blogini lukija on pyytänyt tietoja Dora Jungin tekstiilistä Futurum. Joudun heti tuskaisesti toteamaan, että juuri tästä tekstiilistä on hyvin vähän faktatietoa.

Jungin kudontakorteissa Futurum esiintyy ensimmäisen kerran 7.10.1970. Kutojana oli tuolloin Margareta Andersson. Loimi oli yllättävän lyhyt, vain 1,30m ja leveyskin vain 47cm. Toisen kerran Futurumia varten on rakennettu loimi neljä vuotta myöhemmin. Tällöin Futurum tekstiilejä valmistui kaksi kappaletta. Kutoja oli taas Andersson, kuten voi olettaakin, sillä yleensä sama kutoja valmisti saman aiheen eri versiot. On kuitenkin mahdollista, että näitä pieniä teoksia on jossakin vaiheessa valmistettu jonkin loimeen loppuun. Tällaisia loimien ylijäämistä kudottuja tekstiilejä ei aina välttämättä kirjattu kudontakorttiin. Toisaalta, en ole nähnyt kuin kaksi erikokoista Futurumia. Molemmat olivat pieniä, (noin) 56 x 50 cm ja 45 x 45 cm. Toisessa oli yhdeksän vihreää elementtiä ja toisessa viisi.

Futurum on kudos, jossa voimakkaat värit luovat jännitteen yksinkertaisten abstraktien elementtien välillä. Se on selvästi poikkeus Dora Jungin tuotannossa. Pienessä teoksessa on voimakas vihreä ja punainen valkoisella pohjalla. Värejä ei ole sävytetty eri värisillä- tai eri sävyisillä langoilla, kuten hänen taidetekstiileissään usein on. Punainen kuu, vai aurinko, napittaa keskellä kompositiota. Vuosi 1970 oli Dora Jungille suurten teosten vuosi. Silloin syntyi Tammikuu 1970 eli Biafra, Siipiä, Kallion lohkare, Kesä; Alvar Aallon suunnitteleman Finlandia-talon esirippu ja muut Finlandia-taloon suunnitellut tekstiilit, jotka työllistivät kutomoa. Vuonna 1970 Jung myös kokeili uutta – reliefin vaikutusta omassa, johdetussa damastissaan. Futurumissa ei ole reliefiä.

Mitä Jung saattoi ajatella tätä kudosta suunnitellessaan? Se jääköön hänen salaisuudekseen. Me voimme itse katsoa rauhassa teosta ja vaipua omiin ajatuksiimme. Kuva PF.

Charles Talley haastatteli Dora Jungia vielä hieman ennen hänen kuolemaansa Form lehteen 1981/2. Talley kysyi Jungilta tuolloin mitkä kudokset olivat hänen suosikkejaan. Haastattelun mukaan Jung oli tuolloin valinnut kaksi, joista toinen oli omakuva Bekymmer, ja toinen Futurum.

Valtavan lumimyrskyn tunnelmissa, teitä tervehtien,

Päivi

P.S. 1960- ja 70-lukujen vaihteessa oli kyllä innostusta ufo-alus tyylisiin Futuro-taloihin.

Dora Jungin ryijy: Picu kaupungissa ja johdettu damasti: Lokki

Bukowskin huutokaupassa MODERN+CONTEMPORARY & DESIGN F176 oli 10. 11. (2015) kaksi mielenkiintoista Dora Jungin tekstiiliä. Dora Jungin suunnittelema, hyvin säilynyt ryijy Picu kaupungissa, 151×108 cm, vuodelta 1935 sekä Lokki, 50×69 cm. Katso kuvat ko. tekstiileistä Bukowskin sivuilta.

Annikki Toikka-Karvonen (1915–2009) analysoi Dora Jungin ryijyä vuonna 1971 (s. 335) näin: ”Picu kaupungissa, ryijy 1930-luvun alkupuolelta. Kubistiseen sommittelukaavaan on jo tunkeutumassa uuden alkavan tyylivaiheen lyyrillis-runollisia aiheita: puita ja lintuja. Valmistanut taiteilija itse.”

”Lyyrillis-runolliset aiheet”, puut ja linnut, olivatkin Dora Jungille hyvin ominaisia kuva-aiheita 1930-luvulla. Paitsi ryijyissä, joita hän suunnitteli vain 1930-luvulla, myös damasteissa esiintyi nämä kuva-aiheet, usein jopa hyvin samanlaisina. Lentävä lintu ja puut esiintyvät mm. hänen damastissaan Kuusia ja pensaita (1936). Myös Jungin lattiaryijyssä Pohjoismaiden Yhdyspankkia varten vuodelta 1936 on kuusia, pensaita, lintuja ja tähtiä. Lisäksi Jungin Ruispelto ryijyssä on tutut linnut lentämässä. Picu kaupungissa ryijyn oikeassa ala-laidassa on lisäksi DJ signeeraus, joka on harvinaista ryijyissä – myös Dora Jungin suunnittelemissa ryijyissä. Kansanomaisten ryijyjen nimikirjain käytäntö on tietenkin aivan oma lukunsa.

Toikka-Karvonen kirjoitti lisäksi, että ryijy olisi taiteilijan itse valmistama. Tämä voi olla ajan tapaa, jolloin usein kirjoitettiin suunnittelijan itse valmistaneen teoksensa – se toi teokselle lisää arvoa. Vaikka Dora Jung kutoi hyvin harvoin voi silti olla mahdollista, että hän on kutonut ainakin ensimmäisen version ryijystä itse. Jungilla oli heti apunaan kutojia, mutta erityisesti 1930-luvulla hän kutoi vielä itsekin. Etenkin ryijyjen kohdalla on viitteitä tähän. Muuten pitää muistaa, että hänellä oli vilkas kutomo koko 50-vuotisen uransa aikana. Lisää kutomon toiminnasta voi lukea esimerkiksi väitöskirjastani, sivuilta 116–133.

Vuonna 2010 Pirkanmaan Kotityö alkoi valmistaa ryijyä tarvikepakettina. Lue täältä lisää.

Huutokaupassa ollut, Lokiksi nimetty, johdettu damastikudos on muunnelma ja osa Dora Jungin suunnittelemasta kudoksesta Hässelbyn linnaan Tukholmaan 1974. Tämä Lokki, 50 x 69 cm, on osa isompaa kokonaisuutta ja valmistunut siis vuoden 1974 jälkeen. Vuosina 1975–1977 Jungin kutomossa valmistettiin yhteensä viisi lointa, joissa kudottiin erilaisia toisintoja tästä teemasta. Tällaiset toisinnot tai isomman kudoksen osat tai muunnelmat olivat tyypillisiä Dora Jungille.

Luonnoksia Hässelbyn linnaan Tukholmaan suunniteltuun Hässelby kudokseen 1976. Luonnosten koko 20 x 30 cm. Huutokaupassa myyty Lokki on selvästi saanut innoituksensa tästä teoksesta. Kuva PF.

T Päivi