Vastikään ilmestynyt IRRODL -lehden teemanumero käsittelee yliopisto-opetuksen tulevaisuuutta avoimuuden näkökulmasta. kahdeksan laajaa artikkelia kiinnostavista teemoista: Open CourceWare, OpenContent, OpenTextbook yms.
Etsin viime viikolla netistä Moishe Postonen tekstejä ja Googgle ohjasi minut uudelle sivustolle, joka osoittautuikin kirjahakuihin erikoistuneeksi hakukoneeksi: pdf Search Engine. Tosin termi kirja pitänee tääsä yhteydessä ymmärtää suhteellisen laveasti netistä löytyväksi laajemman tekstin sisältäväksi pdf:ksi. Tulkintaa tukee se, että hakukone ilmoittaa kohteenaan olevan peräti 285 miljoonaa vapaata ekirjaa. Tuskinpa kokonaisia kirjoja vielä löytyy noin paljon?
Pienellä hakemisellla löytyi toinenkin uusi verkkokirjoihin erikoistunut hakukone EbookSearch Engine.
Pieni vertailu hakusanalla Moishe Postone antoi seuraavia tuloksia:
1. pdf Search Engine: 10 osumaa, joista
Yksikään ei ollut kokonainen kirja
3 oli kokonaisia artikkeleja
1 artikkeli, johon viitattiin oli kadonnyt Yahoo GeoCities sivuilta
2 tutkintovaatimusluetteloa, joissa Moishe Postone oli kuulustelijana
3 oli Critical Theory kirjan osia (ei varsinaisia tekstisivuja)
1 artikkeli, jossa viitattiin Moishe Postoneen.
2. EbookSearch Engine, 30 osumaa, joista
Yksikään ei ollut kokonainen kirja
Moishe Postonen CV
4 hänen kirjoittamaansa artikkelia
Osa kirjassa olevasta artikkelista (10 sivua)
Moishe Postonen haastattelu
5 hänen kirjoittamansa kirjan arvostelua
2 tekstiä, joissa häneen viitataan
15 luetteloa, joissa hänen nimensä esiintyi
Yksi mainos kirjasta, jossa on hänen kirjoittamansa artikkeli
Molempien hakukoneiden kaikki osumat olivat pdf:ä, mutta yksikään ei ollut kokonainen kirja. Enin osa osumista oli muita kuin henkilön itsensä kirjoittamia artikkeleita tai hänen haastatteluitaan. Toki esimerkiksi kirja-arvostelut ovat kiinnostavia hakutuloksia. Kovin älykkäästi valikoivaksi en kuitenkaan kumpaakaan hakukonetta vielä sanoisi. Tulokset myös esitetiin satunnaisessa järjestyksessä tai ainakin niin etteivät “parhaat” (kirjat, artikkelit) olleet ensimmäisenä.
Jos niitä verrataan esim Google Scholariin niin molemmat ovat kehnompia. Google Scholar löytää mm kirjan Moishe Postonen kirjan Time, Labor, and Social Domination: A reinterpretation of Marx’s critical theory Googlen digitoimana (jolloin osa sivuista puuttuu sieltä täältä) sekä joukon artikkeleja, mm sen joka oli kadonnut Yahoon GeoCitystä ja siten myös pdf Search Engine hakukoneelta. Ja myös sen artikkelin kokonaisena (jälleen Google books), josta EbookSearch Engine löysi vain 10 ensimmäistä sivua. Google Scholar löytää kirjoja, kirjojen osia ja artikkeleita selvästi enemmän kuinkaksi “testattua” eKirja hakukonetta.
Pieni yllätys loppuun: Yksikään ylläolevista hakukoneista ei löytänyt UTCP:n (The University of Tokyo Center for Philosophy) julkaisemaa kirjaa History and Heteronomy – Critical Essays, jossa esipuheen lisäksi on neljä Moishe Postonen artikkelia. Kirja on kuitenkin verkossa vapaasti saatavissa. Tavallinen Google löysi sen vaivatta. Olisikohan tällä mitään tekemistä sen kanssa että kirja on varsin tuore opus, julkaistu lokakuussa 2009. Olisiko perusGoogle nopeampi löytämään uutuuksia kuin erikoistuneemmat hakukoneet?
Ariadne -verkkolehden viime heinäkuun numerossa käsiteltiin kahdessa artikkelissa multimedian sijoittamista julkaisuarkistoon. Tämä asiahan on herättänyt jonkin verran keskustelua myös meillä: mihin paikkaan esimerkiksi videot tai valokuvat yliopistolla voisi tai pitäisi keskitetysti sijoittaa.
Julie Allinson ja Elizabeth Harbord kuvaavat artikkelissaan SHERPA to YODL-ING: Digital Mountaineering at Yorkoman yliopistonsa kehitysvaiheita vuodesta 2002 alkaen. Aluksi perustettiin White Rose Research Online (WRRO), avoimuuteen perustuva e-aineistojen varasto. Samaan aikaan yliopisto hankki virtuaalisen oppimisympäristön (nimeä ei mainita).Pian ilmeni että yliopistolla on vähän siellä ja täällä erilaisia digitaalisia materiaaleja ja resursseja, joita ei kyetä ylläpitämään tai hallinnoimaan kahden jo käytössä olevan järjestelmän avulla:
These resources included still and moving images, sound recordings and archives which were dispersed round the University in different departments. The case for bringing them together in a centralised service was made on the grounds that it would avoid duplication, enable reuse and provide an efficient way of managing the complex elements involved such as digitisation, copyright, storage and backup, metadata, preservation, access, authentication and cross-searching.
Tuttu ongelma meilläkin. Yorkin yliopiston vastaus ongelmaan on YODL:n (York Digital Library) kehittäminen. Meneillään oleva hanke on Allison ja Harbord artikkelin analyysien ja kuvailun varsinainen kohde.
Toisessa artikkelissa, Institutional Repositories for Creative and Applied Arts Research: The Kultur Project, Andrew Gray esittelee julkaisuarkiston hyötyjä ja tarpeita luovan ja soveltavan taiteiden tutkimuksen alueella. Tässä erityisen kiinnostavaa on arkiston aineistoista tuottamien näkymien keskeinen merkitys tutkimuskäytölle., erityisesti silloin kun materiaali koostuu videoista ja valokuvista.
OpenDOAR (The Directory of Open Access Repositories) organisaation mukaan viime viikolla saavutettiin 1500 avoimen julkaisuarkiston (Institutional Repository) rajapyykki. Uusin tulokas oli Diponegoron yliopiston digiarkisto, UNDIP Institutional Repository. Niille jotka eivät sitä vielä tiedä kerrottakoon että Diponegoron yliopiston kotikaupunki on Semarang Jaavan saaren keskiosassa, Indonesiassa.
OpenDoarin tilastosivulta saa hyvän kuvan arkistojen maantieteellisestä ja muusta jakautumisesta.
Open Access viikkoa vietetään eri puolilla maailmaa 19-23.10.2009. Suomessa ei (valitettavasti) ole havaittavissa mainittavia aktiivisuuden osoituksia viikon aikana. Ainakaan FinnOA:n sivuilta ei löydy mitään. Ensi maanantain Konfabulaarissa Open Access on kuitenkin esillä. Sitä odotellessa voi katsella SPARC:n Welcome to Open Access Week 2009 videota:
Konferessin esitysten kaikki videonauhoitukset ovat avoimesti saatavilla River Valley TV -verkkopalvelun kautta. Palveluun kannattaa tutustua laajemminkin sillä se tarjoaa monitieteisen kirjon tieteellisten konferenssien videonauhoituksia.
Tässä suorat linkit COASP2009 nauhoitteisiin. Sieltä voisi poimia ainakin yhden aivan lopusta. Saskia Franken (University Library Utrecht/Igitur) käsitteli Yliopistonsa kirjaston mahdollisuuksia toimia avoimena tieteellisenä julkaisijana (numero 21):
Keskustelu yliopistotasoisten e-oppikirjojen paikasta ja merkityksestä on nykyään aikalailla vilkasta ja selvästikin sidoksissa Open Access toimeliaisuuden kasvuun, rinnakkaisilmiö jopa. Gary W. Matkin (Uni of California) on tuoreessa (maaliskuu 2009) artikkelissaan “Open Learning: What Do Open Textbooks Tell Us About the Revolution in Education?” (koko teksti pdf) pohtinut asiaa kiinnostavasti moneltakin kannalta:
“This paper provides a summary and assessment of the current development of open textbooks and describes a possible direction for future development and funded support of open textbook projects. This paper provides answers to the following questions: Why do we need open textbooks? What are open textbooks (in their various forms)? How are open textbooks developed and distributed? And finally, when will open textbooks be produced?”
Artikkelinsa lopuksi Matkin listaa joukon avoimia nettivarantoja:
JISC:n julkisti 23.4.2009 ennakkotietoja meneillään olevasta laajasta tutkimuksesta, jossa arvioidaan vapaasti saatavien e-kurssikirjojen käytön vaikutuksia vastaavien painettujen kirjojen myyntiin. Raportti julkaistaan kokonaisuudessaan heinäkuussa 2009.
Tutkimuksen kohteena oli 26 keskeisen e-oppikirjan vapaan saatavuuden vaikutus kolmella tieteen alalla (5 business, 7 media, 14 engineering). Kyseisiä opuksia käytetään useimmissa englantilaisissa (UK) yliopistoissa ja korkeakouluissa. Ennakko-oletuksena oli että kirjojen digitoitujen versioiden vapauttaminen vaikuttaisi heikentävästi painettujen kirjojen myyntiin. Ennakkotieto kesällä julkaistavasta tutkimuksesta kumoaa kuitenkin ennakko-oletuksen:
“Its findings reveal that, in reality, e-book usage actually has ‘no impact’ on print sales…. ” (Peter Suber)
Opiskelijat kylläkin käyttivät paljon e-oppikirjoja, mutta enemmänkin he selasivat niitä kuin harrastivat ruudulta lukemista.
Vaikka JISC suitsuttaakin tutkimustaan ( “The biggest and most detailed e-book usage study ever conducted”), niin silti tuloksissa voi olla kyse korkeintaan uudesta hypoteesista: vapaasti saatavilla e-kirjoilla on tällä hetkellä selvästi ennakoitua vähemmän vaikutusta painettujen kirjojen menekille. Esimerkiksi e-kirjojen lukulaitteiden kehittyminen ja yleistyminen saattaa muuttaa tilannetta voimakkaastikin. Samoin itse oppikirjojen muuttuminen enemmän hyper- ja multimediasisältöjen suuntaan tulee vähentämään painettujen oppikirjojen mahdollisuuksia noin ylipäätään. JISC:n tutkimuksen kohteenahan olivat paperisten oppikirjojen digitoidut versiot. Yksi yhteen asetelmassa kirjan “käyttöliittymä” on vielä ruutua parempi, jos saatavuus ei ole ongelma. Tutkimus rauhoittaneekin lähinnä kustantajien pahimpia tämän hetkisiä pelkoja.
Painetun kirjan asema (yliopistotasoisilla) oppikirjamarkkinoilla kaventuu / supistuu. Siitä tulee toissijainen mahdollisuus. Näin veikkaan tapahtuvan aivan lähitulevaisuudessa.
Avoimen julkaisemisen parissa kehitellään nykyään monenmoisia digitaalisen julkaisemisen malleja ja tapoja. Otetaan kaksi (minulle) tuoretta esimerkkiä:
on yliopistollinen (EU-rahoitteinen) projekti, joka kehittelee humanististen ja yhteiskuntatieteellisten tieteenalojen monografioiden ja artikkelikokoelmien avoimen julkaisen malleja. Se on vielä vaiheessa (in its research stage), mutta projektin kuuden jäsenyhteisön (katso alempana) sivuilla löytyy jo esimerkkejä julkaisuista. Kehittelijöitä siivittää usko, että “aika on kypsä menestyksekkäällä avoimelle julkaisemiselle myös humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla”. Menestys tarkoittaa tässä yhteydessä myös taloutta:
“Most importantly it will find a financial model which is appropriate to scholarly humanities monographs, a publishing platform which is beneficial to all users and create a network of publishing partners across Europe and the rest of the world.”
Täydessä toimintavalmiudessa OAPEN Online Libraryn pitäisi olla vuoden 2010 kesällä. Siihen saakka voi asioida projektin jäsenyhteisöjen sivuilla:
PhilPapersin tarjoaa yksittäisille tutkijoille mahdollisuuden itse-arkistoida omat artikkelinsa hankkeen tietokantaan. Tutkija voi tätä varten avata järjestelmään oman tilinsä. Sen lisäksi selattavasta tietokannasta löytyy linkkejä muualle jo arkistoituihin filosofian eri osa-alueita käsitteleviin artikkeleihin. Tällä hetkellä varastoista löytyy 187 104 tietuetta. “New this week” kohdassa on lukema 359. Ihan hyviä lukemia Beta vaiheen toiminnoille.
Tallennettuja tietueita voi selailla monella eri tapaa, lehtien tai kategorioiden mukaan, mutta ainakaan kotikoneelta tiedostot eivät auenneet, ei vaikka kirjauduin (avasin oman ilmaisen tilin) järjestelmään. Ilmeisesti suurehko osa artikkelista avautuu vain yliopiston koneiden ja oikeuksien kautta. Todellisen avoin saatavuus jäi siis ensi kokeilulla arvoitukselliseksi.
Molemmat projektit löytyvät nyt myös sivun oikean reunan palkin kohdasta Linkit.
Hyvin tehty esittely Creative Commons lisenssoinnista, jossa hyödynnetään Slideshare -palvelun uutta mahdollisuutta yhdistää powerpoint -slaidit ja ääni. Paina vain vihreää kolmiota:
Syystä tai toisesta WPMU:n uusi versio ei tue Slideshare esitystä. Bugin korjausta odotellessa käy katsomassa esitys osoitteessa:
Löysin esityksen eAineistot oppimisen resurssi blogista. Blogista löytyi pari muutakin kiinnostavaa kirjoitusta: Raportti Kansallista dgitaalista kirjastoa (KDK) käsitelleestä seminaarista (3.4.2009) Missä menet, KDK? ja Youtubesta poimittu animaatio Creative Commonsiin läheisesti liityvä Tekijälläkö muka oikeuksia?, joka kertoo “tutkijasta, joka haluaa julkaista artikkelinsa tieteellisessä aikakauslehdessä”. Kenties tässä olisi ainesta myös Carhun markkinointiin.
