Ryhmä Valaat:
Salamyhkäisyyden verho aukeni vihdoin ja tapasimme yhteistyökumppanimme. Tapaamisen alussa kukin kumppani esitteli toimintaansa kaikille kurssilaisille. Mukana on tuttuja toimijoita, kuten WWF, ja toisia hieman vähemmän tunnettuja. Meidän ryhmämme kumppani on Siemenpuu-säätiö.
Säätiö oli kaikille tuntematon, mutta alusta alkaen toiminta vaikutti mielenkiintoiselta. Mitä enemmän kuulimme, sitä vakuuttuneempia olimme. Siemenpuu-säätiön tarkoitus on tukea Etelän kansalaisjärjestöjen työtä ympäristön, paikallisyhteisöjen ja ihmisoikeuksien hyväksi.
Säätiö haluaa olla yhteistyökumppani, ei pelkästään rahoittaja. Toimintaperiaatteet eroavat hieman muista kehitysyhteistyön projekteista, ja konkreettisia lukuja toiminnan tehosta on tämän vuoksi vaikea arvioida etukäteen tai mitata heti hankkeen päätyttyä. Toiminta perustuu kohdemaan omiin hankkeisiin, joissa paikalliset kansalaisjärjestöt ideoivat projektit paikallisiin ongelmiin, miettivät ratkaisut ja määrittelevät tavoitteet. Siemenpuu-säätiö rahoittaa projekteja, jotka vahvistavat kansalaisyhteiskuntaa, tukevat ympäristönsuojelua, voimauttavat alkuperäiskansoja sekä edistävät kestävää kehitystä.
Siemenpuulla on takanaan kymmenen vuoden kokemus, ja tähän mennessä rahoitetuista 600 projektista lähes kaikki ovat olleet onnistuneita, mikä on kehitysyhteistyössä harvinaista. Tähän on vaikuttanut erityisesti toiminnan voimakas paikallinen sitoutuneisuus. Säätiön taustalla vaikuttavat 15 suurta kotimaista ympäristö- ja kehitysjärjestöä, esimerkiksi WWF Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Kepa ry.
Varat työhön ovat tulleet aiemmin ulkoministeriöltä, mutta vuonna 2016 päätetty kehitysyhteistyövarojen yli 40 % leikkaus on pakottanut säätiön miettimään rahoitusmallia uudelleen. Siemenpuu-säätiö on viestinnässään keskittynyt aikaisemmin lähinnä kohdemaihin, joten säätiön tunnettuus Suomessa on vähäisempää. Meidän tehtävämme on ideoida uusia keinoja varojen hankintaan ja viestinnän parantamiseen Suomessa.
Ensimmäinen tehtävä oli haasteen kartoitus, jossa haaste asetettiin yhteiskunnalliseen kontekstiin. Jokainen ryhmän jäsen mietti itsenäisesti teemaan liittyviä asioita ja kirjoitti mietteet post-it-lapuille, jonka jälkeen jokainen esitti omat mietteensä. Paljon olimme kirjanneet samoja asioita, mutta esiin nousi myös uusia ideoita, joita ei itse ollut tullut ajatelleeksi.
Haasteeseen paneutumista jatkettiin miettimällä ja kirjaamalla teemoja, toimijoita ja ongelmia, joita siihen liittyy. Tämä vaihe oli kiva ja yllättävän helppo. Sen sijaan kaikkien näiden post-it-lappujen järjestäminen syy-seuraus- ja vaikutussuhteiden mukaan ei enää ollutkaan niin helppoa. Ryhmällä oli monia erilaisia ajatuksia siitä, miten asioita voisi ryhmitellä, mutta toimivaa ryhmittelyä ei oikeastaan vielä saatu aikaiseksi.
Projektikurssin tehtävien järjestys auttoi hahmottamaan hyvin haastetta vaihe vaiheelta. Projektin kannalta on tärkeää saada tehdä mahdollisimman paljon ajatustyötä, lukea taustamateriaalia ja heittää ajatukset laatikon ulkopuolelle – ehkä juuri sieltä löytyisi vastaus haasteeseen. Saimme Siemenpuulta materiaalia luettavaksi heidän tekemästään työstä, tuloksista ja raporteista. Ne voivat antaa meille suuntaa punaisesta langasta.
Tehtävää jatketaan seuraavalla kerralla ja voi hyvin olla, että ajatukset sen suhteen ovat siihen mennessä jo vähän selkiytyneet. Moni asia tarvitsee pitkäaikaista ajatustyötä, ennen kuin järjestyy omassa mielessä selkeäksi ja ymmärrettäväksi. Haasteen ympärille kietoutuvat asiat ovat myös monimutkaisia ja niistä on mahdotonta järjestää yksiselitteisiä syy-seuraussuhteita. Alusta asti ryhmämme on tuntunut toimivalta, joten kyllä tästä hyvä tulee.