Aurinkoa ja myrskyä vuonna 2015

Tiedekunnan vuoteen 2015 mahtui paljon sekä iloa että huolta.

Helsingin yliopisto juhli 375-vuotista historiaansa, ja tiedekuntana juhlimme 20-vuotista olemassaoloamme monin eri tavoin. Vuosi oli myös suomalaisen eläinlääkärikoulutuksen 70-vuotisjuhla: Eläinlääketieteellinen korkeakoulu aloitti toimintansa Hämeentiellä Helsingin Sörnäisissä 1945.

Juhlavuoden arvokkain akateeminen juhla oli kolmipäiväinen eläinlääketieteen tohtoripromootio kesäkuun alussa. Promoottori, professori Terttu Katila-Yrjänä promovoi kymmenen kunniatohtoria ja 67 tiedekunnasta valmistunutta tohtoria sekä riemutohtoriksi 50 vuotta aiemmin eläinlääketieteen ensimmäisessä suomalaisessa tohtoripromootiossa promovoidun tohtori Ritva Poukka Evartsin. Kunniatohtoreiksi vihityt olivat kotimaisia ja ulkomaisia eläinlääketieteen tutkijoita, tiedekunnan yhteistyökumppaneita ja ystäviä.

Promoottori, professori Terttu Katila vihkii tasavallan presidentti Sauli Niinistön eläinlääketieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi.

Kunniatohtoriksi vihitty tasavallan presidentti Sauli Niinistö toi puheessaan esiin arvostuksensa suomalaista eläinlääketiedettä kohtaan todetessaan: ”Suomessa eläinlääketiede on kansainvälistä huippuluokkaa. Sekä seura- että tuotantoeläimiä hoidetaan korkeatasoisesti. Eläintautitilanne on Suomessa hyvässä hallinnassa, josta on kiittäminen eläinlääkärikuntamme vastuullista toimintaa. Tämän päivän kuluttaja haluaa tietää ruokansa alkuperästä, siitäkin, miten se on tuotettu.  Tiedostava kuluttaja haluaa valinnoillaan osoittaa välittävänsä tuotantoeläinten hyvinvoinnista. Suomalainen ruoka maistuu vientituotteenakin ja sen paras puolestapuhuja on luotettava elintarvikkeiden tuotantoketju.” Kunniatohtoreiksi vihittiin myös Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtaja Matti Aho, epidemiologian emeritusprofessori Ian Dohoo, kotieläingenetiikan tutkija professori Michel Georges, LL Eeva Kuuskoski, MMM Esa Manninen, tuotantoeläinten käyttäytymistieteen tutkija Anne Marie de Passillé, ELL Erkki Pyörälä, eläinlääketieteellisen anestesiologian ja kivunhoidon emeritus professori Charles E. Short ja elintarviketurvallisuustutkija professori Roger Stephan. Tämä oli kautta aikojen neljäs eläinlääketieteen promootio Suomessa. Erityiskiitos siitä kuuluu promootiotoimikunnalle, joka varmisti arvokkaan juhlan erinomaisen onnistumisen. Ensimmäiset kaksi promootiota pidettiin Eläinlääketieteellisessä korkeakoulussa (1965 ja 1995) ja edellinen promootio nykyisessä tiedekunnassamme vuonna 2008.

Promootioihin osallistujien määrässä tohtorikoulutuksen kasvu näkyy selkeästi. Korkeakoulun aikana 50 vuodessa väitteli 100 tohtoria, ja nyt 20 vuodessa tiedekunnasta on väitellyt jo reilusti yli 200 tohtoria. Vaikka mediassa on jo oltu huolissaan kasvavasta tohtorityöttömyydestä niin kuitenkin eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet tohtorit sijoittuvat työelämään yhä hyvin.

Kahteenkymmeneen vuoteen tiedekunnan historiaa mahtuu paljon ikimuistoisia vaiheita ja tapahtumia. Vuoden alussa tiedekuntapäivässä 25.2. julkaistiin tiedekunnan 20-vuotismuistelukirja verkkokirjana, jonka esitteli osallistujille emeritusprofessori Hannu Saloniemi. Kirja kertoo tiedekunnan perustamisvaiheesta ja toiminnasta. Muisteloitaan eri näkökulmista on kertonut 20 tiedekunnan historiaan, ja osin myös nykypäivään, liittyvää kirjoittajaa. Kirja on luettavissa tiedekunnan kotisivujen kautta linkitetyssä osoitteessa: http://issuu.com/eltdk/docs/elainlaaketieteellinen_muistelukirj/1

Lokakuussa juhlinta jatkui kun tiedekunnassa vietettiin suomalaisen eläinlääkärikoulutuksen 70-vuotisjuhlaa yhdessä sidosryhmien kanssa. Tiedekunnan kotipesään EE-talolle oli tullut yli satapäinen vierasjoukko. Illan ohjelmassa eläinlääkärit Torsti Miller ja Sanna Hellström sekä nykyiset opiskelijat onnistuivat kattamaan eläinlääketieteen koulutusta ainakin kuuden opiskelijapolven ajalta.

Torsti Miller

Kolmannen polven eläinlääkärinä Millerin sukuhistoria kattaa pitkän ajan jo ennen suomalaisen koulutuksen alkua. Juhlan tietoiskupisteillä esiteltiin tämän päivän eläinlääketieteellistä tutkimusta ja koulutusta sidosryhmien edustajille. Tiedekunnan professorikunta osoitti monilahjakuutta Antti Iivanaisen ja Olli Vapalahden vastatessa illan musiikkitarjonnasta. Kotimaisten tervehdysten lisäksi rehtori Mait Klaassen ja eläinlääketieteen osaston johtaja Anders Aland toivat tervehdyksensä lahden takaa Tartosta.

Tartosta toivat terveisiä Anders Aland ja Mait Klaassen.

Eläkkeelle siirtyi vuoden aikana useita pitkän työuran tiedekunnassa tehneitä henkilöitä: hallintopäällikkö Maija Halme, tutkimusteknikot Pirjo Puroranta ja Matti Järvinen, välinehuoltaja Evgenij Sosimov, instrumenttihoitaja Riitta Virta sekä professorit Terttu Katila ja Marja-Liisa Hänninen. Yhteinen kiitos kaikille eläköityneille tiedekunnan ja eläinlääketieteen kehittämiselle antamastanne työpanoksesta.

Kevään aikana alkoi kasaantua myös synkkiä pilviä yliopistomme ylle. Valtion alijäämäinen talous vaati toimenpiteitä, ja maan uusi hallitus julkaisi leikkauslistan, jossa ei koulutussektoria säästetty. Helsingin yliopisto joutui vielä lisäleikkauksen uhriksi apteekkimaksujen leikkauksen takia. Yliopisto teki töitä leikkausten kohtuullistamiseksi ja apteekkimaksujen säilyttämiseksi yliopiston perustoiminnan rahoittamisessa mutta tulos jäi laihaksi. Yliopisto laati muutosohjelman taloutensa tasapainottamiseksi, valitettavasti muutoksesta ei selvitä ilman henkilöstöleikkauksia ja yliopistossa jouduttiin käynnistämään syksyllä YT-neuvottelut. Myös yliopiston rakenteita ryhdyttiin myllertämään laajasti. Hallinto- ja tutkintorakenteet muokataan uusiksi, ja keskustelu tiedekuntarakenteista kiihtyi entisestään. Tämä kaikki toi syksyyn epävarmuuden tulevasta ja huolen toimintaedellytyksistä ja muutoksiin sopeutumisesta.

Uhkista huolimatta tiedekunta onnistui monella rintamalla erinomaisesti. Perustutkintotavoitteet ylitettiin ja tohtorien määrässä tehtiin ennätys, kun 25 tohtoria sai vuoden aikana tutkintotodistuksensa, joista eläinlääketieteen tohtoreita oli 16 ja filosofian tohtoreita 9. Menestys ei olisi ollut mahdollista ilman motivoituneita opiskelijoita ja sitoutunutta henkilöstöä.

Myllerrysten keskellä on hyvä muistaa: suomalainen yhteiskunta tarvitsee Suomessa koulutettuja eläinlääkäreitä ja eläinlääketieteellistä tutkimusta myös tulevaisuudessa. Presidentti Sauli Niinistön sanoin: ”Vain oppimalla lisää eläimistä voimme tavoitella niille parempaa hyvinvointia sekä lisätä myös omaa itseymmärrystämme lajina muiden lajien joukossa”. Kun tähän vielä lisää eläinlääketieteen roolin elintarvikehygieniassa ja ympäristöterveydessä on helppo todeta: teemme tärkeää työtä.

Suuri kiitos henkilöstölle ja opiskelijoille hyvästä työstä vuoden 2015 aikana.

Antti Sukura, dekaani
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto