Tuotantoeläintutkimus edelleen aktiivista

Tuotantoeläintutkimus jatkui osastolla vahvana; aiemmin aloitetut tutkimushankkeet etenivät ja uutta rahoitusta haettiin aktiivisesti. Uusina hankkeina Makera-rahoituksen turvin aloittivat “Vasikkakasvatuksen ongelmat ja muutosvaihtoehdot” ELT Heli Simojoen vetämänä sekä “PIPO-projekti, pihatosta porsimiskarsinaksi ja porsaiden kestäväksi kasvuympäristöksi – Uusi malli eläinystävälliseen porsastuotantoon”, minkä hankkeen puuharyhmänä toimivat Mari Heinonen, Olli Peltoniemi, Claudio Oliviero, Anna Valros ja Laura Hänninen. Pipo-projektin tavoitteena on luoda tutkimus- ja opetusinfrastruktuuria sikatutkimukselle ja opetukselle yhteistyössä Ollikkalan sikatilan kanssa. Kyseiseen hankkeeseen osallistuvat myös ulkopuoliset rahoittajat Atria ja Vetcare sekä Eläinlääketieteen tutkimuksen tukisäätiö ja Suomen eläinlääketieteen säätiö.  Lisäksi Professorit Olli Peltoniemi ja Mari Heinonen ovat mukana tuomassa asiantuntemusta ’Mikrobilääkeresistenssin hallinta ja ehkäisy sianlihan tuotantoketjussa’ -hankkeessa, jonka päähakija oli Evira ja ELT Jonna Kyyrö.

Väitöskirjoja valmistui yksi, kun tohtorikoulutettava Pälvi Palander väitteli sikojen hännänpurennasta ja siitä, miten se vaikuttaa sikojen aineenvaihduntaan. Palanderin tutkimuksissa selvisi, että hännänpurenta on yhteydessä muutoksiin sikojen fysiologiassa niin aivoissa, suolistossa kuin veressäkin.

 

 

 

 

 

 

Pälvi Palanderin väitöstilaisuudessa vastaväittäjänä toimi professori Hans Spoolder (oikealla) ja kustoksena professori Anna Valros (keskellä).

Opetuksessa uusia tuulia

Kulunut lukuvuosi oli ensimmäinen uudella klinikkakiertomallilla läpi viety. Uudessa mallissa viidennen vuosikurssin opiskelijat ovat tuotantoeläinsairaalassa kahden viikon jaksoissa yhteensä kahdeksan viikon ajan. Tämän lisäksi opiskelijat voivat tehdä 1-6 lisäviikkoa tuotantoeläinsairaalassa valinnaisten klinikkajaksojen muodossa jo kesästä alkaen. Uudistus vähensi kaikille pakollisia tuotantoeläinsairaalajaksoja, mutta pienensi ryhmäkokoja ja lisäsi valinnaisuutta. Molemmat olivat toivottuja ja kaivattuja muutoksia. Ensimmäisestä muutosvuodesta huolimatta tuotantoeläinsairaalan klinikkajaksot saivat opiskelijoilta entisen tapaan erinomaista palautetta. Perusopetuksen muutosten lisäksi tuotantoeläinsairaalassa oli vilkasta myös jatkokoulutuksen kannalta, vuoden aikana yhteensä 16 erikoistumiseläinlääkäriä oli suorittamassa erikoistumisjaksoaan Saarella.

Vaihtoehtoisia kursseja osaston opettajat järjestivät runsaasti entiseen malliin. Vaihtoehtoinen viikon kurssi sikojen lisääntymisestä ja terveydenhuollosta viimeisen vuosikurssin eläinlääketieteen opiskelijoille pidettiin jo 20. kerran, mutta aikaisemmasta poiketen Seinäjoella. Opettajien akatemian rahoitus mahdollisti tänä vuonna kurssin pitämisen muualla kuin yliopiston omissa tiloissa. Opiskelijat olivat tyytyväisiä kurssiin ja erityisesti siihen, että Seinäjoella pystyttiin järjestämään useita tilakäyntejä osaksi kursseja. Seinäjoen päässä toimi yhteyshenkilönä ELL Jaakko Marttila, jonka apu järjestelyissä oli korvaamaton.

Opetuksen kehittämiseen panostettiin

Osaston ja tuotantoeläinsairaalan henkilökunnalle järjestettiin opettajien akatemian rahoituksella Ammatillisuus arjessa – opetusseminaari Haikon kartanossa. Koulutuspäivillä keskityttiin yhdessä mm. vuorovaikutustaitoihin peili-menetelmällä pedagogisen yliopistolehtori Anne Haarala-Muhosen opastuksella, pohdittiin ammatillisuutta arjessa sekä nautittiin kartanon herkuista ja ympäristöstä. Päivät onnistuivat hyvin, varsinkin kun mukaan saatiin edustajia kaikista henkilöstöryhmiltä. Porukka oli innolla mukana, ilmapiiri oli avoin ja keskusteleva. Päivien palautteessa nousi esiin mukava yhteisöllisyys, kanssakäyminen toisten kanssa ja itsetuntemuksen lisääntyminen. Luento-osuuksia pidettiin erityisen onnistuneina ja kaikkia työtekijöitä koskettavina.

Yhteistyö Ollikkalan sikatilan kanssa paljon esillä

Ollikkalan sikatilalla tehty työ on saanut paljon myönteistä huomiota ja mediajulkisuutta. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan dekaanin Antti Sukuran johdolla tähän uudentyyppiseen sikalaan ja sen toimintaan tutustuvat myös Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö, Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja Jaana Husu-Kallio, Vetcaren edustaja Kalevi Heinonen ja Atrian edustaja Niina Immonen.

Ollikkalan sikatilalla on hyvät olosuhteet

Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto on mieluinen vierailukohde

Ala-Saksin osavaltioparlamentti vieraili Suomessa viime vuonna ja yhtenä kohteena oli kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto. Saksalaisten kanssa keskusteltiin erityisesti maidon- ja lihatuotannosta ja eläinten olosuhteista. Tuotantoeläinlääketieteen osasto järjesti kansanedustajille luentoesitysten lisäksi tilakäynnit robottilypsytilalle ja suureen sikalaan. Tutustumismatkalle oli lähtenyt 19 saksalaisen kansanedustajan ryhmä, joka oli kiinnostunut maataloudesta, kuluttajasuojasta ja maaseudun kehittämisestä. Vierailijoita kiinnosti muun muassa maidon alkutuotantoon liittyvät asiat, elinkeinon organisoimat tilarekisterit Naseva ja Sikava, lääkkeiden käyttötarve ja pitkähäntäisten sikojen kasvattaminen.

Saksalaiset vieraat Saaren oppimiskeskuksen portailla

Monet kansainväliset vaihto-oppilaat löysivät tiensä Saarelle entiseen malliin. Tiivis yhteistyö Tarton eläinlääkärikoulutuksen kanssa jatkui. Tartossa opiskelevat suomalaiset opiskelijat ovat jo pitkään voineet suorittaa harjoittelujaan tuotantoeläinsairaalassa. Varsinaisten vaihto-opiskelijoiden lisäksi kansainvälisen eläinlääketieteen opiskelijoiden yhdistyksen, IVSA:n (International Veterinary Student Association), ryhmä kävi tutustumassa toimintaamme. Kansainvälinen opiskelijoiden yhteistyö omalta osaltaan lisää ymmärrystä siitä, mitä voisimme parantaa ja missä olemme hyviä ja se on erinomainen tapa verkostoitua.

Iloinen joukko IVSAn slovakialaisia vieraita tuotantoeläinsairaalassa Eeva Mustosen (vasemmalla) johdolla

Osaston henkilöstö on ollut aktiivista ja se huomioitiin

Opetuksen ja tutkimuksen lisäksi osaston henkilöstö on käynyt oman alansa kongresseissa esittelemässä tutkimustuloksiaan eri puolella maailmaa. Erityisesti professori Anna Valros on ollut aktiivinen kurssien järjestämisessä. Hänen johdollaan järjestettiin Suomessa kansainvälinen NOVA-kurssi tohtorikoulutettaville “Animal Welfare from Fork to Farm”, “Welfare Quality Network” – seminaari yhteistyöverkostolle sekä COST-kurssi “Damaging behaviour and Health” Serbiassa. Suomessa on osallistuttu erilaisiin tapahtumiin, kuten “Kaikenmaailman dosentit terapian tarpeessa”, kansainvälinen naistenpäiväjuhla, ja Kumpulan kyläjuhlat – kansalaistapahtuma.

Osaston henkilöstö oli erityisen aktiivinen uudessa eurooppalaisessa eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutuksessa. ELT Ann-Helena Hokkanen ja ELT Camilla Munsterhjelm saivat eurooppalaisen eläinlääkärien erikoistumistutkintonimikkeen ‘European Veterinary Specialist in Welfare Science, Ethics and Law – Dip ECAWBM-AW’. Samassa yhteydessä professori Anna Valros nimitettiin koulutusohjelmaan erikoisasiantuntijaksi. Osaston opettajakunta on toiminut aktiivisesti muissakin kansainvälisissä erikoistumiskoulutuksissa erityisesti lisääntymisen (European College for Animal Reproduction, ECAR) ja sikaeläinlääkinnän (European College of Porcine Health Management, ECPHM) koulutusohjelmissa.

Osaston henkilökunta sai useita merkittäviä huomionosoituksia. Tohtorikoulutettava Helena Telkänranta sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon Millaista on olla eläin? – kirjastaan. Sairaalaeläinlääkäri Mari Friman palkittiin parhaasta suullisesta esityksestä nautaeläinlääkinnän maailmankongressissa residenttien eli eurooppalaista ECPHM -diplomaattitutkintoa (European College of Bovine Health Management) opiskelevien eläinlääkäreiden kesken pidetyssä kilpailuissa. Frimanin esitys käsitteli näytteenottotekniikan merkitystä lehmien maitonäytetuloksiin. Tohtorikoulutettava, ELL Heidi Hiitiön artikkeli “The effect of sampling technique on PCR-based bacteriological results of bovine milk samples” puolestaan valittiin Journal of Dairy Science -julkaisun päätoimittajan toimesta elokuun Editor’s choice –artikkeliksi. Artikkeli esittelee tutkimustuloksia, jotka tuovat täysin uuden näkökulman maitonäytteiden mikrobiologiseen diagnostiikkaan.

Mari Friman luennoimassa Dublinin nautaeläinlääkinnän kongressissa

 

 

 

 

Eläinten hyvinvointi – aina tärkeä asia

Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskukselle avattiin uudet internetsivut, joiden kautta on helppo löytää tietoa alan tutkimuksesta ja koulutuksesta. Eläinten hyvinvointifoorumi järjestettiin perinteiseen tapaan ja sen aiheena tänä vuonna oli Koiran – ja vähän koiraihmistenkin – mieli. Kuulijoita oli paikalla noin 80 ja nykytekniikan mahdollistamana pari sataa osallistujaa kuunteli ajankohtaisia asioita nettiyhteyden välityksellä.

Eläinten hyvinvointikeskus EHK, eläinten hyvinvointiin erikoistunut asiantuntijaverkosto, siirtyi yliopiston yhteydestä toimimaan LUKE:n, eli Luonnonvarakeskuksen yhteyteen. Kiinteä yhteistyö EHK:n ja osaston kanssa jatkuu edelleen. Kolmen hyvinvoinnin neuvottelukunnan toiminta jatkui ja osaston asiantuntijat toimivan niissä tänäkin vuonna aktiivisesti.

Muutoksia toimintaympäristössä ja henkilöstössä

Helsingin yliopiston henkilöstörakenteen muutosten ansiosta opetus- ja tutkimushenkilökuntaa auttaa jatkossa yliopiston palvelukeskuksen henkilökunta. Osaston onneksi molemmat toimistosihteerit jäivät työpisteisiinsä Saarelle, vaikkakin heidän työtehtävänsä muokattiin täysin uudelleen. Henkilöstörakenteen muutosten lisäksi tiedekunnassa jouduttiin tekemään vaikeita ratkaisuja säästöjen etsimiseksi. Tämän seurauksena Viikissä toimiva osaston henkilöstö joutui muuttamaan pois heille vastikään remontoiduista työtiloista. Uudet työhuoneet löytyivät eläinsairaalan hallinnon entiseltä käytävältä.

 

Mari Heinonen
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston johtaja
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto