Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto

 

Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston vuosi 2017

Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston tutkimustoiminta oli aktiivista; osastolta valmistui yhteensä viisi väitöskirjaa sekä julkaistiin 46 vertaisarvioitua artikkelia kansanvälisissä tieteellisissä sarjoissa. Vuotta voidaan pitää erään aikakauden päätöksenä osaston historiassa, sillä osaston pitkäaikainen elintarvikehygienian professori ja osaston johtajana 1996-2013 toiminut Hannu Korkeala emeritoitui keväällä 2017. Hänen tutkimustyönsä kuitenkin jatkui edelleen aktiivisena. Opettajakunnan työtä helpotti se, että saimme täyttää elintarvikehygienian yliopistonlehtorin tehtävän; DVM, PhD Yagmur Derman aloitti tässä tehtävässä kesällä 2017.

Hannun järjestämiin lämminhenkisiin läksiäisjuhliin oli kutsuttu mm. koko osaston väki, Hannun ryhmästä väitelleet sekä tärkeitä yhteistyökumppaneita työuran varrelta.

Tutkimusryhmien ja oppiaineiden vuosi 2017

Professori Johanna Björkrothin tutkimusryhmässä vuoden kohokohtana voidaan pitää jatkorahoituksen saamista Suomen Akatemialta tutkimukseen, joka kohdistuu maitohappobakteerien populaatiogenetiikkaan ja puolustusmekanismeihin. Hankkeessa ryhmä tutkii hapen aiheuttamaa stressiä ja pilaajamikrobiyhteisöjen sisäistä vuorovaikutusta. Johanna Björkrothin, Maria Fredriksson-Ahomaan sekä Hannu Korkealan yhteisohjattavana toiminut ELL Anna Murros väitteli aiheesta “Identification and Characterization of Yersinia from Food and Environmental Sources”. Väitöskirjatyössä on kuvattu kaksi uutta bakteerilajia; Yersinia nurmii ja Yersinia pekkanenii, jotka nimettiin edesmenneiden eläinlääkäreiden ja elintarvikehygienian professoreiden Esko Nurmen ja Timo Pekkasen kunniaksi.

Professori Maria Fredriksson-Ahomaan tutkimusryhmä toimi aktiivisessa yhteistyössä sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. Sveitsiläisen professori Roger Stephanin johtaman tutkimusryhmän sekä ELT Sauli Laaksosen kanssa ryhmä selvitti elintarvikeperäisten patogeenien esiintyvyyttä poroilla. Osastojen välistä yhteistyötä toteutettiin tutkittaessa emakkokuolleisuuden ja lihantarkastuslöydösten yhteyttä yhdessä kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston (KTO) professorin Mari Heinosen kanssa. Fredriksson-Ahomaan hallinnoimassa lihantarkastuksen opetuksessa kehitettiin erityisesti laboratorioharjoituksia yliopistonlehtori Riikka Laukkanen-Ninioksen toimesta. Uudistuksen tarkoituksena oli opiskelijan selvempi vastuunotto laboratoriotöiden suunnittelusta ja etenemisestä sekä painottaa tulosten tulkintaa ja tarjota erityisesti laboratoriotöiden alkuun yksilöllisempää ohjausta. Opiskelijat pitivät tätä uudistusta hyvänä.

Yliopistonlehtori Annamari Heikinheimon ryhmän tuore väitöskirjatyöntekijä Paula Oikarainen aloitti työskentelyn Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, jossa tutkitaan laajakirjoisia betalaktamaaseja (ESBL) tuottavaa Escherichia coli -bakteeria broilertuotantoympäristössä. Lisäksi kyseisellä rahoituksella aloitettiin HY:n lääketieteellisen tiedekunnan ja HUS:n kanssayhteistyöprojekti, jossa tutkitaan bakteriofaageja sikojen MRSA:n kantajuuden vähentämisessä. Annamari Heikinheimo toimi elokuusta alkaen tutkijatohtorin roolin ohella myös määräaikaisena tutkijana Eviran mikrobiologian tutkimusyksikön antibioottijaostossa, aiheenaan muun muassa eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen bakteerien antibioottiresistenssin seuranta, tutkimus- kehitys- ja asiantuntijatyö.

Professori, emerita Marja-Liisa Hännisen sekä yliopistonlehtori Rauni Kivistön ohjauksessa työskennellyt FM Sara Kovanen väitteli aiheesta ”Molecular epidemiology of Campylobacter jejuni in the genomic era”. Väitöskirjassa tutkittiin mm. siipikarjan ja uimaveden merkitystä ihmisten kotimaisissa kampylobakteeri-infektioissa tutkimusryhmässä kehitetyn, bakteerien kokogenomien sekvenssien vertailuun perustuvan menetelmän (wgMLST ja GeP) avulla. Uimavesissä havaittiin esiintyvän samoja MLST -genotyyppejä kuin saman alueen potilaissa kesäaikana. Broilereista eristetyt kampylobakteerikannat olivat genomiltaan vain 24 %:ssa tapauksista samanlaisia kuin potilaiden kannat, huomioitaessa ajallinen yhteys broilerinlihatuotteiden myyntiaikojen ja potilaiden sairastumisen välillä.

Professori Hannu Korkealan tutkimusryhmästä väitteli DVM Katja Selby aiheesta ”Growth temperature variation and heat stress response of Clostridium botulinum”. Ryhmä kuvasi plasmidivälitteisen ClpL:n aiheuttaman kuumennuskestävyyden Listeria monocytogeneksellä. Ryhmässä vieraili kaksi kiinalaista tutkijaa, Xiabing Jiang sekä Tao Yu, vuoden mittaisella post doc –kaudella. Hannu Korkeala järjesti lisäksi Food Chain and Health- tohtoriohjelman tutkijakoulutuskurssin, ”Application of next generation sequencing in food safety and public health”, yhdessä professori Miia Lindströmin sekä tohtorikoulutettava Hanna Castron kanssa. Hannu Korkealalle myönnettiin vuonna 2017 sekä Liegen yliopiston kunniatohtorin arvo että Suomen eläinlääkäriliiton kunniajäsenyys.

Professori Miia Lindströmin tutkimusryhmässä perustutkimuksellisesti merkittävin saavutus oli Suomen vesistöissä ja kaloissa yleisenä esiintyvän ja kalatuotteissa elintarviketurvallisuusriskiä aiheuttavan Clostridium botulinum tyyppi E:n neurotoksiinituotannon säätelymekanismin selvittäminen. Raakamaidon tautibakteeririskejä erityisesti Listeria monocytogeneksen osalta selvittäneiden hankkeiden tulosten pohjalta tarkistettiin vuonna 2017 raakamaidon myyntiin liittyvää kansallista lainsäädäntöä. Miia Lindström valittiin HiLIFE Fellow:ksi ja tähän liittyvällä 180 000 € fellowship-rahoituksella aloitettiin “Controlling the most poisonous poison – genetic regulation of the botulinum neurotoxin” –hanke, jossa selvitetään C. botulinumin neurotoksiinituotantoon vaikuttavia tekijöitä. Tohtorikoulutettavat Maria Nowakowska ja Inês Cunha Portinha menestyivät Ruokaketjun ja terveyden tohtoriohjelman sekä Anna Mertaoja Mikrobiologian ja biotekniikan tohtoriohjelman palkkarahoitushauissa. Ryhmän tohtorikoulutettava Hanna Castro toimi HiLIFE Boardin jäsenenä.

Yliopistonlehtori Janne Lundénin luotsaama elintarvikevalvonnan tutkimusryhmä mm. osoitti laajaan aineistoon perustuvassa tutkimuksessaan ennaltaehkäisevän elintarvikevalvonnan vähentämisen johtaneen uusien ravintoloiden hygieniatason heikentymiseen. Ryhmä on pureutunut kolmivuotisen maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman Oiva-järjestelmää koskevan monitieteellisen hankkeen toisena vuotena toimijoiden ja valvojien riskikäsityksiin. Ryhmän uutena kiinnostuksen kohteena on elintarvikepetosten torjunta. Janne Lundén toimi Ruokaketjun ja terveyden tohtoriohjelman johtajana.

Yliopistonlehtori Leena Maunulan vetämässä virusryhmästä väitteli ELL Tuija Kantala aiheenaan ”Presence of hepatitis E virus (HEV) and markers for HEV infection in production swine, human patients with unexplained hepatitis, and veterinarians in Finland”. Kattavassa tutkimuksessa eläinlääkäreillä havaittiin olevan yleisesti (n. 10%) HEV-vasta-aineita. Lisäksi Erasmus-vaihto-oppilas Agathe Laudet Toulousen yliopistosta vieraili virusryhmässä keväällä 2017. Hän tutki opinnäytetyössään virusten säilyvyyttä elintarvikkeissa hiiren noroviruksen avulla

Yliopistonlehtori Mari Nevaksen valvonnan tutkimusryhmässä selvitettiin Innuendo-hankkeeseen liittyen elintarvikevälitteisten epidemioiden selvitystyön tiedonkulkua. Lisäksi paneuduttiin sekä mikrobilääkkeiden käytön valvontaan tuotantoeläimillä sekä tutkittiin eläinsuojeluvalvonnan vaikuttavuutta yhteistyössä kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston sekä Tampereen yliopiston kanssa. Mari Nevas osallistui lisäksi kahden viikon mittaiseen The German Federal Institute for Risk Assessment –instituutin järjestämään kansainväliseen elintarvikevälitteisten riskien arvioinnin koulutukseen Berliinissä.

Professori Raimo Pohjanvirran toksikologian tutkimusryhmässä analysoitiin kahden uuden lupaavan AH-reseptoriagonistin toksisuutta in vivo ja in vitro. Hänen ryhmässään aloitti vierailevana tutkijana iranilainen Atefeh Nasrin, (DVM, PhD) työskentelemällä projektissa, jossa vertaillaan fytoestrogeenien ja synteettisten ksenoestrogeenien toksisuutta.

Pitkäaikaisen kansainvälisen yhteistyön myötä apulaisprofessori Mirko Rossin ryhmä on ollut mukana osoittamassa, että sioissa tavattava zoonoottinen bakteeri Helicobacter suis olisi mahdollisesti peräisin kädellisistä. Tutkimustiedon pohjalta voidaan olettaa, että isäntäeläimen vaihdos makakeista sikoihin olisi tapahtunut noin 15 000 vuotta sitten ja että sian domestikaatiolla on ollut merkittävä vaikutus H. suis –bakteerin leviämiseen sikapopulaatiossa. Johtamaansa Innuendo-hankkeeseen liittyen Mirko Rossi järjesti kurssin “Genomics in foodborne pathogen surveillance and outbreak investigation” Vitoria-Gasteizissa Espanjassa. Kurssille osallistui yhteensä 55 henkilöä useasta Euroopan kansallisesta eläinlääkintä- ja/tai terveysviranomaisesta sekä eri yliopistoista. Lisäksi kurssia seurasi nettilähetyksenä 52 henkilöä. Mirko Rossin ryhmässä vieraili tohtorikoulutettava  Federica Palma Bolognan yliopistosta työskennellen Salmonella Typhimuriumin molekyyliepidemiologian sekä kokogenomityypitykseen liittyvän nimistön parissa.

Mirko Rossin Espanjassa järjestämä “Genomics in foodborne pathogen surveillance and outbreak investigation” – kurssi kokosi osallistujia useista Euroopan maista.

ELL Leena Pohjola väitteli aiheesta ”Backyard poultry flocks in Finland – an infection risk to commercial poultry or humans?”. Väitöskirjan ohjaus toteutettiin yhteistyössä KTO:n sekä Eviran kanssa. Osastoltamme Leena Pohjolan ohjaajina toimivat Maria Fredriksson-Ahomaa sekä Marja-Liisa Hänninen.

Toiminta yliopiston ulkopuolella

Osaston väki on ollut edelleen varsin aktiivista myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen saralla sekä tieteellisessä arviointityössä ja tieteellisten sarjojen editorin tehtävissä. Professori Björkroth toimi Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnan varapuheenjohtajana sekä geenitekniikan lautakunnan puheenjohtajana. Professori Raimo Pohjanvirta työskenteli asiantuntijajäsenenä EFSA:n työryhmässä, jossa arvioidaan ravinnon ja rehujen dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden toksisuutta ihmisille ja kotieläimille. Mirko Rossi toimi jäsenenä PulseNetin kansainvälisessä teknisessä työryhmässä, joka validoi eräitä uusia, elintarvikevälitteisten tautien seurannassa hyödynnettäviä laboratoriomenetelmiä. Tohtorikoulutettava Mariella Aalto-Araneda toimi One Health Finland ry:n puheenjohtajana sekä osallistui vuonna 2017 next-generation -tarkkailijana Suomeen tehtyyn WHO:n Joint External Evaluation -arviointiin. Osaston edustus on ollut myös vahva sekä Eläinlääkäriliiton valtuuskunnassa että valiokunnissa.

Osaston virkistystoiminta

Osaston kevään virkistyspäivä suuntautui Suomenlinnaan, jossa tutustuttiin mm. Tullimuseoon sekä sukellusvene Vesikkoon. Virkistyspäivänä jaettiin myös jo asemansa vakiinnuttaneet, osaston ”Hymytyttö” ja ”Hymypoika” – palkinnot, jotka tänä vuonna menivät ansaitusti laboratoriomestareille, Henna Niinivirralle sekä Esa Penttiselle. Perinteisten pikkujoulujen teemana oli musiikki. Ohjelma oli tyypilliseen tapaan erittäin tasokasta ja osallistujat kiitettävästi pukeutuneet juhlaan teeman edellyttävällä tavalla.

Suomenlinnaan suunnatussa virkistyspäivässä osaston väki tutustui mm. Tullimuseon näyttelyyn.

 

Mari Nevas
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston johtaja
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto