Tutkimuksen varadekaanin katsaus

Vahva panostus Yhteiseen Terveyteen

Tiedekunta on panostanut vuoden 2017 aikana vahvasti uuteen tutkimuksen painopisteeseensä, Yhteinen Terveys. Suomalaisen eläinlääketieteen tutkimuksen historiassa tutkimuksen painopisteitä on yleensä ollut useita ja eläinlääketieteen olemus monitieteisenä tieteenalana on näyttäytynyt niissä hyvin. Mitä siis Yhteinen Terveys tarkoittaa – ja miksi siihen kannattaa panostaa juuri nyt?

Yhteisen Terveyden käsite nivoutuu eläimen ja ihmisen vuorovaikutukseen. Eläimet ja ihmiset jakavat suuren osan perimästään, fysiologiastaan, bakteereistaan, parasiiteistään, taudeistaan – ja ympäristöstään. SOTE:n myötä terveydenhuolto uudistuu suomalaisessa yhteiskunnassa – ja eläinten terveydenhuolto siinä mukana. Tehtävillä yhteiskunnallisilla päätöksillä, oli sitten kyse maakuntamalleista tai yksityistämisestä, on selkeä heijastevaikutuksensa myös eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, mikä puolestaan heijastuu takaisin ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.

Suomi tunnetaan eläinten terveydenhuollon puolella populaatiotason terveyteen liittyvien tietojen tallentamisen ja hyväksikäyttämisen edelläkävijänä. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat jo 1980-luvun kattavat lypsykarjojen yksilö- ja karjatason terveystiedot, joita on käytetty pitkään sekä terveyden jalostamiseen että lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin tutkimukseen.

Toisaalta viime aikoina, mukaan lukien eläinlääketieteellisen tutkimuksen vahva vuosi 2017, on nähty luonnollisissa populaatioissa nähtävien spontaanien tautien mallintamisen vahvuus. Koirien perinnöllisten sairauksien periytyvyyden mallintaminen ei ole ainoastaan hyödyttänyt koirapopulaatioita, vaan mallit ovat näyttäneet vahvuutensa myös muiden lajien, etenkin ihmisen, vastaavien terveyteen liittyvien ilmiöiden mallintamisessa.

Suomalainen eläinlääketiede tunnetaan myös vahvuudestaan ruokaturvallisuuteen liittyvässä tutkimuksessa. Vahva ”märkä-laboratorio” -osaaminen ja mikrobien molekyyliepidemiologiaan liittyvä tutkimus on saamassa hyvää jatkoa myös elintarvikehygieniaan liittyvän valvonnan ja riskinhallinnan tutkimuksessa.

Jo kovan kansainvälisen tasonsa näyttäneet ja nousevat tutkimusryhmät pystyvät juuri nyt hyötymään eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä ruokaturvallisuuteen liittyvien aineistojen vahvasta digitalisaatiosta – ja avaamisesta tutkijoiden käyttöön. Momentum on vahva. Pieneläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien aineistot ovat hyvin yhtenäiset. Tuotantoeläinpuolella terveyteen ja hyvinvointiin sekä ruokaturvallisuuteen liittyvien aineistojen digitalisaatio ja avaaminen ovat pitkällä, viimeistä askelta vailla.

Juuri nyt on monessa suhteessa otollinen aika nostaa Helsingin yliopisto eläinlääketieteen tutkijoiden johdolla Yhteisen Terveyden tutkimuksen johtavien yliopistojen joukkoon. Monet hyvin potentiaaliset ja nousevat tutkimusryhmät tulevat hyötymään panostuksesta Yhteiseen Terveyteen. Tämä ei liity ainoastaan resursseihin, vaan myös uusien aineistojen parempaan hyväksikäyttöön tutkimuksessa.

Sekä korkeatasoisten että nousevien ryhmien tutkimus perustuu vahvaan dataan, jonka digitalisointiin ja aineistojen avoimuuteen liittyvät mahdollisuudet ovat nyt ratkaisevassa asemassa luotaessa tulevaisuuden vahvaa eläinlääketieteellistä tiedeyhteisöä. Tämä yhteisö on vahvasti verkostoitunut muiden Yhteisen Terveyden alojen kanssa. Hyvät esimerkit ovat näyttäneet, että Yhteiseen Terveyteen panostaminen on yksi parhaista panostuksen kohteista.

 

Olli Peltoniemi
tutkimuksen varadekaani
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Helsingin yliopisto