Poikkileikkaukset 1900: Elämää kaupungin laidalla

Kallio- työväen asuinalue

Toinen linja 13. Talon rakentaja Karl Gustaf Järvinen, 1907. HKMTyöläiset asuvat Pitkänsillan pohjoispuolella kaksikerroksisessa puutalossa vuokralla. Aiemmin tehtaat tarjosivat työväelleen asunnot, nyt tilalla on tullut vuokranantaja. Kallion vuokrakasarmeissa asutaan ahtaasti: kussakin talossa on keskimäärin 100 asukasta, isoimmissa yli 200. Niissä. Samaan talouteen kuuluvat myös ulkopuoliset vuokralaiset; melkein joka toinen talous jakaa huushollinsa muiden kuin omien sukulaisten kesken.
Kuva: Toinen linja 13. Talon rakentaja Karl Gustaf Järvinen, 1907. HKM.

Yksiö on yleisin asumus perhekoosta riippumatta. Pitkänsillan pohjoispuolella 77,2% asua yhden huoneen asunnossa, koko Helsingissä luku on 69,8%. Kalliossa yhden huoneen asunnoissa on 4,56 asukasta, kun Kaivopuistossa vastaava asukastiheys on 1,2. Kalliossa huoneen vuokra on noin 18 mk kuussa eli Työansioista meni vuokraan melkein viidennes. Vuokrakustannuksia helpottaa asukkijärjestelmä, jossa alivuokralainen maksaa vuokraa yösijasta 4-5 markkaa.

pikku Roobertinkatu 4-6, Signe Brander. HKMTyöläisten asumaalueilla on epäterveellistä asua. Asunnot ovat ahtaita, kosteita ja kylmiä. Vesi haetaan kelvottomista kaivoista, vaikka vähitellen vesijohtoverkosto laajentuu. Vesijohto on vedetty tavallisesti yhteiseksi kraanaksi talon pihalle. Kallion talouksista vain joka kymmenennellä on juokseva vesi talossaan. Uusimpiin taloihin on rakennettu myös viemärit, mutta yleisimmin talousjätteet kaadetaan tunkioille pihan perälle, ulkokäymälöiden viereen. Kulkutaudit ovat yleisiä alueilla, joilta puuttuvat viemärijohdot ja likavesikaivot.
Kuva: Pikku Roobertinkatu 4-6, Signe Brander. HKM.

 

Bakteerit ja pieneliöt on keksitty taudinaiheuttajiksi ja on havaittu, että useat taudit leviävät saastuneen ruuan ja veden välityksellä sekä kosketuksen tai pisaratartunnan kautta. Hygienian oppia aletaan levittää koteihin, ja puhtautta tarjotaan ihmisille elämäntavaksi.

Kaupungin päättävissä elimissä pyritään ratkomaan hygieniaongelmia. Kaupunkiin perustetaan 1880-luvulla elintarvikkeiden tutkimusasema, kunnansairaalaan desinfioimislaitos ja vesijohtoveden laatua ryhdytään tarkkailemaan jatkuvasti. Terveydenhoitotarkastajan vuonna 1890 tutkimista 82 kaivosta vain kuuden vesi on juomakelpoista. Vesijohtojen ja viemäriverkoston rakentamisen myötä poistuvat pahimmat hygieniaongelmat vähitellen.

Työläisperhe

Työläisperhe. HKMHelsinkiin muuttaa jatkuvasti nuoria miehiä ja naisia työn perässä. He avioituvat ja perustavat perheen uudella kotiseudulla. Pitkänsillan pohjoispuolisissa työläiskaupunginosissa solmitaan avioliittoja jopa enemmän kuin muualla Helsingissä. Sulhaset eivät tosin ole aivan nuoria. Miehet lähentelevät kuulutuksia otettaessa kolmeakymmentä ikävuotta. Avioliiton solmittuaan naiset jäävät usein kotiin lapsia hoitamaan muutaman vuoden työvuoden jälkeen.
Kuva: Työläisperhe. HKM.

 

 

Sörnäs Snickeri Aktiebolagetin työväkeä. HKMVuonna 1850 oli Helsingissä vain 27 tehtaaksi luokiteltavaa työpaikkaa, joissa oli 417 työntekijää. Vuosisadan vaihteen Helsingissä on jo 690 käsityö- ja tehdasyritystä ja niissä on yhteensä noin 12 000 työntekijää. Suurin työllistäjä on Kone- ja siltarakennus osakeyhtiö, jossa on noin 600 työntekijää. Teollistuminen ja ammattikuntalaitoksen väistyminen ovat muuttaneet työntekijän asemaa ja elinkeinovapaus on kasvattanut pienten perheyritysten määrää nopeasti. Työtä on runsaasti tarjolla. Ennen oltiin oppimassa ammattia käsityöverstaissa jopa useita vuosia, nyt tehdastöihin ei vaadita eikä tarvita samanlaista ammattitaitoa vaan työn oppii nopeasti. Noin neljännes tehtaissa työskentelevistä on naisia. Kaupoissa, halleissa ja toreilla tarvitaan luku- ja kirjoitustaitoisia työntekijöitä.
Kuva: Sörnäs Snickeri Aktiebolagetin työväkeä. HKM.

Taloudellisesti elämä on niukkaa, etenkin suurperheissä kärsittiin ravinnonpuutteesta. Palkasta viidennes menee vuokraan ja noin puolet ruokaan, myös polttopuut ovat kalliita. Perheen isän ammatti ja yhteiskunnallinen asema määräävät perheen elintason. Perheen elättäjistä useimmat ovat tehdastyöläisiä, käsityöläisiä tai ammattitaitoisia rakennusmiehiä. Suurin yksittäinen ryhmä työläiskaupunginosissa on kuitenkin ammattitaidottomat sekatyöläiset (34,6%).

Työväen arki

Työläisperheen kotiin käydään sisään yhteisen porstuan kautta. Päällysvaatteet laitettiin porstuan naulakkoon. Ainoassa asuinhuoneessa on kaksi ikkunaa, joihin talvisin laitetaan tuplaikkunat. Seinät on paperoitu ja lämmitysuuni sijaitsee huoneen sisänurkassa. Useimmiten uuni on pyöreä, maalattu peltiuuni, kaakeliuunit ovat harvinaisia. Puutaloissa oli harvoin venttiilejä ja huoneita harvoin tuuletettiin, koska kylmyyttä pidettiin huoneen pahimpana vikana. Asuntoja lämmitetään haloilla. Kovan kysynnän vuoksi halot ovat kalliita ja usein kylmä onkin ahkera vierailija työläisasunnoissa.

Suuri perhe vuokralaisineen asuu yhdessä huoneessa, joten tilaa vievät sängyt ovat sivusta avattavia. Huushollin vähäiset tavarat liinavaatteet, paperitavarat ja arvoesineet säilytetään piirongin laatikoissa. Sähkövalo ei ole vielä kaikkien saatavissa ja paloöljylamppu onkin yleisesti käytössä.

Alli Helle keittiössä 1915. HKM.Uusi hellapiisi hellakupuineen ja savuhormeineen puhdisti keittiön epäpuhtaasta ilmasta ja savunkärystä. Aiemmin ruoan valmistus avoliedellä nokesi ja likasi tuvan seinät rasvakerroksin ja tekivät huoneistosta tunkkaisen ja synkän. Savuinen ilma oli epäpuhdasta ja vaarallista silmille ja hengityselimille. Hella muutti myös keittämisen siistimmäksi, enää tuhka ja noki eivät lianneet uunia, paistinastioita eivätkä keittäjän käsiä ja vaatteita yhtä paljon kuin ennen avoliesi. Lieden siivous on myös helpompaa. Ruokatavarat säilytetään porraskäytävän pienessä komerossa ns. ruokakonttorissa. Perhe aterioi ruokapöydän tai pöytäkaapin ympärillä. Pieni tiskipöytä sijaitsi omassa nurkkauksessaan.Pesuastian vieressä oli kaatoastia ja komutin alla laskiämpäri ja yöastia. Ulkona pihan perällä on yhteinen ulkohuussi.
Kuva: Alli Helle keittiössä 1915. HKM.

 

 

 

Sirkka-Liisa Helle kuivaa astioita, 1915. HKM.Lapset auttavat kotiaskareissa, kantavat veden ja halot ym. Vähävaraisten lapset hankkivat ansioita kodin ulkopuolella. Lähes viidennes kouluikäisistä lapsista on kaupungilla kaupustelemassa lehtiä ja rihkamaa tai toimittamassa asioita. Lasten työskentely tehtaassa tai käsityöverstaassa on melko harvinaista, sillä se on senaikaisessa työlainsäädännössäkin rajoitettua. Sirkka-Liisa Helle kuivaa astioita, 1915. HKM.